Vaihto: Tekniikan tohtori Kalle Vaismaa valittiin Vanhankirkon suojeluyhdistyksen johtoon

Uusi puheenjohtaja haluaisi Pälkäneelle kruununjalokiven

– Vanhankirkon suojelutyötä on aina tehty sydämellä, ensi vuoden alussa suojeluyhdistyksen puheenjohtajana aloittava Kalle Vaismaa sanoo.

– Vanhankirkon suojelutyötä on aina tehty sydämellä, ensi vuoden alussa suojeluyhdistyksen puheenjohtajana aloittava Kalle Vaismaa sanoo.

Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen puheenjohtajana aloittaa vuoden 2017 alussa tekniikan tohtori, teologian maisteri Kalle Vaismaa. Hän seuraa tehtävässä rakennusmestari Asko Valkamaa.

Kun Vaismaasta 9 vuotta sitten tuli pälkäneläinen, hän tunsi uuden kotikuntansa maamerkeistä valmiiksi kaksi, Aapiskukon ja Vanhankirkon. Sen jälkeen kunta on tutuksi monella tapaa ja kirkko alkanut kiinnostaa jatkuvasti enemmän. Samalla hän on ymmärtänyt, miten tärkeä rakennus se on monille paikallisille.

– Rauniokirkko on yksi Pälkäneen tunnetuimpia kohteita, ja siitä olisi mahdollisuus tehdä vielä paljon tunnetumpi kuin se on nyt, Vaismaa toteaa.

Siihen, että hän oli valmis tarttumaan suojeluyhdistyksen puheenjohtajan tehtävään, vaikutti ratkaisevasti Museoviraston viimesyksyinen päätös puoltaa lasikatteen rakentamista.

Hän sanoo, että kirkko tarvitsee välttämättä katteen, jos sen halutaan säilyvän nykyisessä kunnossaan.

– Kirkon suojelussa tärkeintä on pysäyttää rapautuminen, ja se taas ei ole mahdollista niin kauan, kuin kattoa ei ole, hän sanoo.

 

Lasi suojaisi historiaa

Vaismaa pitää lasikattoa parhaana vaihtoehtona siksi, että se säilyttää kirkon raunioluonteen ja jäljellä olevat alkuperäiset rakenteet sellaisenaan. Valoa läpäisemätön kate edellyttäisi enemmän uusia rakenteita ja muutoksia kirkkosalin sisäosiin.

Lisäksi lasikate tekisi Vanhastakirkosta ainutlaatuisen Suomen olosuhteissa.

– Erikoisuus herättäisi kiinnostusta ja sitä tultaisiin katsomaan kaukaakin. Sillä taas olisi omat vaikutuksensa paikalliseen matkailuun ja muuhun elinkeinoelämään, Vaismaa uskoo.

Lähimmät lasikatteiset rauniot löytyvät Norjasta ja Hollannista. Esimerkkejä niistä on myös muun muassa Irlannissa ja Tsekissä.

– Kirkon käytettävyys on tietysti myös merkittävä asia. Nykyiselläänkin paikka on hieno ja monet järjestäisivät siellä mielellään tilaisuuksia. Mutta tosiasia on, että pääkirkko on aina pidettävä varattuna samaan aikaan, jotta huonon sään sattuessa voidaan siirtyä sinne, Kalle Vaismaa pohtii.

Jos kirkko saadaan katettua, hän olisi valmis avaamaan sen monenlaisille tapahtumille, toki paikan arvokkuuden säilyttäen.

– Haluaisin säilyttää raunioiden historiallisuuden mutta en tekisi niistä pelkkää museota. Itseäni kiehtoo muun muassa Gentin kaupunki Belgiassa, paikka, joka aikanaan ollut Pariisin jälkeen Euroopan suurin ja vaurain kaupunki – siellä on säilytetty keskiaika kaupunkikuvassa  mutta rohjettu silti uudistaa ja rakentaa modernia keskustaa, hän kertoo.

Vaismaa arvostaa suuresti Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen tähänastisia ponnisteluja. Hän on myös tyytyväinen uuteen hallitukseen, jonka jäsenillä on kirkon kannalta monen merkittävän alan osaamista ja ammattitaitoa.

– Toiminta on valmiiksi hyvällä pohjalla. Täällä on tehty paljon ja laaja-alaisesti kaikkea muurien korjauksesta markkinointiin – tästä on hyvä aloittaa oma kausi, hän sanoo.

Hänen ensimmäinen oma tavoitteensa puheenjohtajana on saada toiminnan piiriin lisää väkeä.

– Tehdään tästä yhdessä Pälkäneen kruununjalokivi, hän ehdottaa.

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?