Daniel Medelplanin museon näyttelyssä aakkoset ja aapiskukot ovat hypähtäneet kankaalle

Kesän kaikki kirjaimet ovat pehmeitä

Daniel Medelplanin museo sijaitsee Taurialassa samalla paikalla, jossa Medelplanin oletetaan asuneen.

Daniel Medelplanin museo sijaitsee Taurialassa samalla paikalla, jossa Medelplanin oletetaan asuneen.

Kirjainkuvioita käytetään useimmin lasten tekstiileissä.

Kirjainkuvioita käytetään useimmin lasten tekstiileissä.

Jossakin koulukäynnin vaiheessa lapsille opetetaan, että toiset kirjaimet tarkoittavat kovia äänteitä ja toiset pehmeitä.

Pienille lapsille kaikki kirjaimet ovat tavalla tai toisella pehmeitä ja iloisia. Ensimmäiset tulevat vastaan omassa potkupuvussa tai lelussa tai muussa jokapäiväisessä esineessä. Lapsille kirjaimet ovat tunnistettavia muotoja siinä kuin mitkä tahansa esineet. Ne eivät herätä oppimisen pakkoa vaan tutkimisen riemua.

Värikkäillä kirjaimilla kuvitetut tekstiilit suunnitellaankin usein juuri lapsille.

– Tekstiileillä voi ylläpitää kiinnostusta kirjaimiin hauskalla, pehmeällä tavalla. Jo ihan pieni lapsi voi saada näköelämyksen kirjainten muodosta, jos hänellä on tunnusteltavana oma pehmokirja. Kirjaimille

Aapiskukko MIinan ja Manun seurassa kuvittaa lasten legginsejä.

Aapiskukko MIinan ja Manun seurassa kuvittaa lasten legginsejä.

herkistynyt lapsi taas voi opetella lukemista mistä tahansa, missä esiintyy kirjaimia: maitotölkistä, DVD-pakkauksesta, neonvaloista, tienviitoista…, toteaa Daniel Medelplanin museon omistaja Arja Liutta.

Museolla vietetään nyt pehmeää kesää, joten hän on koonnut museolle aakkos- ja aapiskukkotekstiilinäyttelyn, joka muistuttaa lukemaan oppimisen hauskuudesta.

Museon pehmeää kesää täydentää Verantanäyttely, jossa on esillä kyynäröläisen kädentaitajan, Airi Riissasen luontoaiheisten pikkuryijyjen näyttely. Aapiskukko-ryijy on kudottu varta vasten näyttelyä varten.

 

Aapiskukko kankaalla, entä muualla

Vaikka painetut aakkoskankaat ovat vasta viime vuosisadan ilmiö, kirjainkuviointi itsessään on tuhansia vuosia vanha tapa

koristella esineitä tai luoda niille lisämerkityksiä.

– Kirjainten tavallisin alusta on lumpuista tai puusta tehty paperi, mutta ihmiskunta on osannut hyödyntää myös savea, kiveä, kaislaa, nahkaa ja metalleja. Sanoja voi kirjoittaa myös hyvin pehmeälle pinnalle, esimerkiksi hiekkaan, täytekakkuun tai kankaaseen. Tämän kesän näyttely sai alkunsa ristipistoaakkosista, Arja Liutta kertoo.

Daniel Medelplanin museon perusnäyttelyyn kuuluu valikoima eri-ikäisiä aapisia.

Suurin osa niistä on kukkoaapisia, kuten Medelplanin painama aapinenkin oli. Aapiskukko itse on kuitenkin nykyään uhanalainen laji, sillä sitä ei ole painettu suomalaisiin aapisiin enää tällä vuosituhannella. Mutta eniten Arja Liutta on huolissaan siitä, että lasten lukutaito näyttää heikentyneen kukon lähdön jälkeen. Kesän iloisen näyttelyn yksi päämäärä onkin kutsua lapsia takaisin aapiskukon huostaan.

Esimerkiksi Aitoon koululaiset saavat elokuussa mahdollisuuden paitsi äänestää parasta aapiskukkoa myös tutustua kiinnostaviin kirjoihin kirjavinkkauksen myötä.

– Toivottavasti museon ”pehmeä kesä” herättää lapsissa halua sukeltaa kirjainten ja tarinoiden värikkääseen maailmaan ihan oikeasti, hän sanoo.

Ehdota Suomen parasta aapiskukkoa

Daniel Medelplan painoi aapisensa vuonna 1719, joten puuaapinen viettää pian 300-vuotisjuhlaansa. Daniel Medelplanin museo

Arja Liutan aapiskokoelmasta löytyy aapiskukkoja valittavaksi.

Arja Liutan aapiskokoelmasta löytyy aapiskukkoja valittavaksi.

on käynnistänyt juhlavuoteen asti kestävän yleisöäänestyksen, jossa etsitään Suomen parasta aapiskukkoa.

Daniel Medelplanin aapinen on ensimmäinen tunnettu suomalainen kukkoaapinen. Medelplan oli aikaisemmin toiminut kirjapainon johtajana Viipurissa ja saanut kukon mallin mahdollisesti saksalaisista aapisista.

Siitä asti kukko esiintyi itseoikeutetusti aapisissa 1990-luvulle asti. Paras aapiskukko voi siis löytyä miltä vuosisadalta tai -kymmeneltä tahansa, kunhan se on painettu suomalaiseen aapis- tai aakkoskirjaan. Kukon kuva voi olla aapisen etu- tai takakannessa tai sisäsivulla. Ehdotukseen tulee lisätä kirjan tiedot.

Äänestyslomake löytyy netistä osoitteesta www.kolumbus.fi/medelplan/aapiskukko. Daniel Medelplanin museossa voi äänestää perinteiseen tapaan kynällä ja paperilla. Museossa on myös runsas valikoima aapisia selailtavaksi ja valittavaksi.

 

Pehmeä kesä alkaa Airi Riissasen pikkuryijyistä Verantanäyttelyssä. Kuvassa Ruska Rautajärvellä.

Pehmeä kesä alkaa Airi Riissasen pikkuryijyistä Verantanäyttelyssä. Kuvassa Ruska Rautajärvellä.

Aapiskukko-ryijy on kudottu varta vasten Verantanäyttelyyn.

Aapiskukko-ryijy on kudottu varta vasten Verantanäyttelyyn.

Museokesä jatkuu elokuun loppuun

Daniel Medelplanin museon perinteistä kesän avajaistapahtumaa vietetään sunnuntaina 5. kesäkuuta kello 14 museon vieressä ”Juhanalla” eli museon isäntäväen kesäkodissa. Avajaisissa varatuomari Matti Forstén Kukkolasta kertoo omasta lukemisen historiastaan ja musiikista vastaavat Päivi ja Milto Marko. Tarjoillaan kahvia ja simaa.

Sunnuntaina 7. elokuuta kello 17 museolla vietetään joka toinen vuosi järjestettävää Medelplanin muistopäivää. Tapahtumassa vierailee kirjailija Sisko Latvus.

Museo on avoinna kesäsunnuntaisin elokuun loppuun asti kello 14 – 16 tai sopimuksen mukaan. Se sijaitsee Pälkäneen Taurialassa osoitteessa Medelplanintie 45.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?