Viime keskiviikkona Pitkäjärven koululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa kävi selväksi, että Lahdentie kulkee tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin nelikaistaisena Kangasalla.
– Siitä lähdetään, että kun tehdään, tehdään kunnolla. Monikaistainen tie on tavoitteemme, sillä liikennemäärät valtatiellä 12 lisääntyvät kaupunkiseudun maankäytön voimakkaan kasvun myötä. Esimerkiksi uusi Ojala-Lamminrahkan asuinalue lisää valtatien liikennettä runsaasti, Tero Haarajärvi Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi tilaisuudessa.
Noin 15 kilometrin mittaisella suunnitteluosuudella Tampereen Alasjärveltä Kangasalan Huutijärvelle on merkittäviä puutteita sekä turvallisuudessa että liikenteen sujuvuudessa. Ongelmia ovat myös esimerkiksi yhä lisääntyvä liikenteen melu sekä yli- ja alikulkujen vähäinen määrä. Suunnittelutyössä haetaan ratkaisuja erityisesti näihin ongelmiin.

Havainnekuva vaihtoehdosta 2 Kangasalan eritasoliittymän toteuttamiseksi. Tämä vaihtoehto on lähes samanlainen kuin nykyinenkin liittymä.
Kangasalan Kirkkojärven kohdalla Lahdentien suunnittelu on erityisen kinkkistä. Natura-alueen vaiheilla joudutaan tutkimaan tarkemmin valtatien parantamisen vaikutuksia erityisesti luontoon. Suunnitelmissa ovatkin mukana sekä tien säilyttäminen sekä nykyisen kaltaisena että sen leventäminen nelikaistaiseksi leventämällä nykyistä tietä sen molemmille puolille tai toteuttamalla levennys Kirkkojärven puolelle. Kahdessa jälkimmäisessä vaihtoehdossa Kangasalan keskustan eritasoliittymä muutettaisiin rombiseksi eli salmiakkimaiseksi eritasoliittymäksi. Samoin Pähkinäkallion tienoilla ympäristöarvot otetaan tarkasti huomioon, sillä alueella on esimerkiksi liito-oravia.
Melu ja kustannukset kiinnostivat
Yleisötilaisuuteen saapuneita kuulijoita kiinnostivat varsinkin Lahdentien meluhaitat sekä tien parantamisesta aiheutuvat kustannukset.
ELY-keskuksen ja tiehankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn konsulttina toimivan Ramboll Finland Oy:n asiantuntijat vakuuttivat, että meluhaittoja on tutkittu ja tutkitaan vielä jatkossakin huolellisesti. Melua torjuttaisiin pääasiassa reilun metrin korkuisten melukaiteiden ja paikka paikoin myös korkeampien meluaitojen ja -vallien avulla.
– Kustannuksia ei vielä YVA-menettelyvaiheessa mietitä sen tarkemmin. Hankkeen seuraavissa vaiheissa eli yleissuunnitelma- ja tiesuunnitelmavaiheissa näihin toki otetaan kantaa. Jos jotain pitäisi kustannuksista sanoa, niin kokonaisuudessaan arvio voisi ehkä olla noin 70–100 miljoonan euron luokkaa. Kustannukset riippuvat paljon yleissuunnitelmassa valittavista ratkaisuista, Haarajärvi suostui haarukoimaan.
Yleisöä myös kiinnosti, milloin tiellä voitaisiin päästä varsinaisiin rakennustöihin.
– Jos kaikki suunnitelmat hyväksyttäisiin valituksitta ja saisimme ne nopeasti eteenpäin, rakentaminen voisi teoriassa alkaa parin vuoden päästä. Rakennusvaihe kestäisi kaikkineen kahdesta kolmeen vuotta. Hankkeen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole myönnetty vielä rahoitusta, joten sen toteutuminen lähivuosina Lamminrahkan eritasoliittymää lukuun ottamatta on hyvin epätodennäköistä. Projekti ei sinänsä ole mikään vaikea toteuttaa, sillä kyseessä on jo olemassa olevan tien leventäminen ja eritasoliittymien muokkaaminen. Toki kyseiselle tienpätkälle mahtuu yksittäisiä haastavampiakin paikkoja, Haarajärvi toteaa.
Yleissuunnitelman kimppuun syksyllä
Noin 15 kilometrin mittaisen tiepätkän yleissuunnitelmaa aletaan työstää syksyllä. Maantielakiin perustuvassa yleissuunnitelmassa määritetään tien likimääräinen sijainti, tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut, hankkeen vaikutukset, alustava kustannusarvio sekä ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Yleissuunnitelma on ohjeena tarkempaa tiesuunnitelmaa laadittaessa.
– Jos kaikki etenee sujuvasti, yleissuunnitelma voisi valmistua vuoden loppuun mennessä, Haarajärvi mainitsee.
Viimeisimmät kommentit