Kunnat perustettiin puolitoista sataa vuotta sitten hoitamaan vanhoja ja sairaita sekä opettamaan lapsia. Nämä kolme tehtävää muodostavat edelleen kovan ytimen, vaikka kunnan lakisääteisten tehtävien kirjo onkin paisunut reilun 500 tehtävän vaikeasti hahmotettavaksi hässäkäksi. Vanhustenhoito, terveydenhuolto ja koulut myös nielevät valtaosan kuntien ja valtion keräämistä verovaroista. Siksi onkin valtava muutos, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään maakuntien hoitoon.
Vanhojen ja sairaiden hoito sekä ja lapsien opetus ovat kehittyneet samalla tavalla: on rakennettu yhä isompia laitoksia, joihin asiakkaat on kerätty entistä laajemmalta alueelta. Kolme vuotta sitten voimaan tullut vanhuspalvelulaki päätti tämän kehityksen. Se patistaa kuntia tyhjentämään vanhainkotinsa. Lain mukaan vanhukset on hoidettava ensisijaisesti kotona. Pitkäaikaista laitoshoitoa voidaan tarjota vain poikkeustapauksessa, jos siihen löytyy lääketieteelliset tai muut perusteet.
Kunnat ovat jo purkaneet laitoshoitoaan. Pälkäne muutti laitospaikkoja palveluasunnoiksi, kun Luopioisten vanhainkoti remontoitiin palvelutaloksi. Samaa ei välttämättä enää tehdä Pälkäneen Harjutuulessa ja Kuhmalahden Pentorinteessä, sillä kiinteistöt vanhoja. Lisäksi ne sijaitsevat nykyisen ja etenkin tulevan palvelunjärjestäjän kannalta liian kaukana. Pälkäneeltä palvelutalo siirrettiin jo Kangasalle, vaikka oli sovittu sen rakentamisesta Onkkaalaan.
Maakunnan kuvakulmasta tarkastelleen on entistä varmempaa, että uudet palvelutalot tehdään Pälkänettä isompiin keskuksiin. Tämä avaa tilaisuuden yksityisille palveluntarjoajille. Attendon 39-paikkaisen palvelutalon rakennustyöt ovatkin pian alkamassa Lastenlinnan alueella Pälkäneellä.
Kangasalan ja Pälkäneen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista vastaava Kangasala ei enää rakenna palvelutaloja tai korjaa vanhainkoteja. Jos kunta ei löydä yksityistä palveluntarjoajaa, se etsii rakennuttajakumppanin ja tarjoaa palveluita vuokratiloissa.
Kunnan palvelutalo tai kunnan yksityiseltä ostamat palvelut säästävät kunnan varoja. Yhteiskunnan kannalta kyse hölmöläisen peiton jatkosta: verotuloja kerätään kunnan sijaan Kelalle.
Kangasala on selvittänyt reilun vuoden ajan vanhushuollon vaihtoehtoisia toimintatapoja. Selvityksen lähtökohdat ovat tänä aikana menneet pariin kertaan uusiksi, kun valtion linjaukset ovat muuttuneet. Peruslähtökohta on kuitenkin pysynyt ennallaan: vanhainkodit korvataan osin tai kokonaan yksityisellä tehostetulla palveluasumisella. Kunta ei enää muuta vanhainkotejaan palvelutaloiksi, vaan ostaa palvelut yksityisiltä palveluntarjoajilta.
Päättäjien on vaikea uskoa, että paikat riittäisivät ja vanhukset tulisi hoidettua kunniallisesti hautaan. Valtuutetut miettivät, olisiko palvelutalo kuitenkin edullisempi ja inhimillisempi vaihtoehto kuin monta kertaa päivässä vanhuksen luona juokseva kasvoton kotihoito.
Kuulosti kalmankatkuiselta, kun Kangasalan päättäjille selvitettiin, että laskennallinen palvelutalopaikka riittää parille vanhukselle. Vanhukset kärrätään hoidettavaksi vasta viime hetkellä, joten he eivät rasita kunnan taloutta kuin muutaman kuukauden ajan. Teknologiamaalailut saivat hoidon tuntumaan entistä kylmemmältä: nykyisin voidaan varmistaa puhelinta edullisemman Skypen avulla, että vanhukset ovat vielä hengissä.
Kangasalan Rekola-kodossa on nykyisin 46 pitkäaikaispaikkaa, 19 lyhytaikaispaikkaa ja 75 päiväkeskusasiakasta. Se ajetaan alas ensi vuonna, kun Rikuun valmistuu uusi palvelutalo. Päiväkeskustoiminta ja sen henkilöstö siirtyy Jalmarin kotoon ja lyhytaikaishoidolle etsitään uudet tilat. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan jo Jalmarin kodon laajentamista, jotta muistisairaatkin saataisiin hoidettua.
Pentorinteen 33 pitkäaikaispaikkaa, 17 lyhytaikaispaikkaa ja 24 päiväkeskusasiakasta jatkavat Kuhmalahdella hieman pidempään, sillä suunnitelmien mukaan se korvataan tehostetun palveluasumisen yksiköllä 2022. Pälkäne selvittää itse oman vanhainkotinsa jatkoa.
Sekä hoitajat että hoidettavat siirtyvät laitoksista kotihoitoon. Uusi malli haastaa harvaan asutut kunnat. Vanhuksia on vaikea hoitaa kyliin. Siksi heidät pitäisi saada ajoissa keskustoihin asumaan.
Mummojen muuttoliike on jo käynnissä ja keskustojen vanhuspalvelut tulevat kiihdyttämään sitä. Palveluiden ympärille muodostuu uusia haluttuja asuinalueita. Pienet asunnot kaupaksi, koska iäkkäät asukkaat saavat siellä haluamiaan palveluita.
Syntymässä on terveydenhuollon kaltainen kahtiajako. Ne, joilla on mahdollisuus, ostavat palveluita yksityiseltä ja loput kituuttavat julkisen varassa. Veroparatiiseihin voittoja keräävät yhtiöt ovat jo rynnänneet jo apajille. Niitä paheksuvien kannattaa kuitenkin muistaa, miten yritykset miljoonansa keräävät. Ne saavat palvelut hoidettavakseen, koska ovat julkisia palveluita edullisempia. Kyse on siitä, ettei verovaroja enää kerätä pöhöttyneiden rakenteiden virkamiehille, vaan sijoittajille.
Viimeisimmät kommentit