Film festival: Anssi Kasitonnin kaikki lyhytelokuvat nähtiin Sideways-festarin yhteydessä Helsingissä

Kaurismäki, Tarantino ja Kasitonni

Anssi Kasitonni sai oman filmifestivaalin Helsinkiin. Hänen lyhytelokuvansa esitettiin Sideways-festivaalin ohessa.

Anssi Kasitonni sai oman filmifestivaalin Helsinkiin. Hänen lyhytelokuvansa esitettiin Sideways-festivaalin ohessa.

Lahden taideinstituutin 15 vuoden takainen kaitafilmityöpaja ratkaisi sen, että Anssi Kasitonnista tuli taiteilija.

– Siellä alettiin heti tehdä. Lyötiin kamerat käteen ja sanottiin, että ruvetkaa kuvaamaan.

Kasitonni asetti riman heti korkealle: hän teippasi kaksi kameraa rinnakkain ja lähti tekemään kolmeulotteista filmiä. Idea ei aivan kantanut, mutta vuonna 2002 valmistunut Rakkauden rapumeri tarjosi lähtölaukauksen menestyksekkäälle taiteilijan uralle.

Lopputyönä vuonna 2003 valmistunut Kolkuttajat yhdisteli hulvattomaan tarinaan pankkiryöstöä ja maanalaisia agenttimyyriä.

– En ole katsonut omia filmejä pitkään aikaan. Tässähän liikuttuu omasta tekemisestä. Vanhat ovat liian hyviä, taiteilija päivitteli Anssi Kasitonni Film festivaalilla, jossa katsottiin hänen kaikki lyhytelokuvansa kronologisessa järjestyksessä.

Leffojen lomassa kuultiin tarinoita kameran takaa: miten elokuvat ovat syntyneet ja mitä vaatineet.

 

Paluu filmiin

Anssi Kasitonni film festival 5Sideways-festivaalin oheisohjelmana järjestetty leffafestari veti WHS Teatteri Unionin lähes täyteen. Tapahtuman päätteeksi esitettiin Anssi Kasitonnin uusin Finnish midsummer 2169.

Juuri kukaan ei ollut vielä nähnyt hemaisevan lepakkoleidin ja hiiren rakkaustarinaa, mutta taiteilija itse lyttäsi sen epäonnistuneeksi digikokeiluksi. Kasitonni vakuutti jatkossa kuvaavansa filmille – niin kauan kuin sitä vain saatavissa. Myös hänen esikuvansa Aki Kaurismäki sekä Quentin Tarantino ovat pysyneet uskollisina analogitekniikalle.

Kasitonni sai digijäljestä silmää miellyttävää, kun hän viritti kameran objektiiviksi vanhan 1960-luvun linssin. Mutta hän menetti silti tärkeimmän, jota hän nimittää automaattiseksi näkemykseksi. Se tarkoittaa, että materiaali päättää lopputuloksen tekijän puolesta.

Kohtalo säästi esimerkiksi Planet of Sexes -elokuvan katsojat musikaalikohtaukselta.

– Olin hankkinut joukkokohtausta varten väkeä, pukuja ja tarjottavaa. Mutta vanha kamera petti, ja varakameran filmille oli tallentunut vain sellaista vedenalaista suhrua.

Kasitonnille tämä paljastui vasta kuukauden kuluttua, kun filmit palasivat Saksasta kehityksestä. Siinä vaiheessa lavasteet oli purettu ja uusintaotokset mahdottomia.

Juuri tämä viive on Kasitonnille olennaista. Myös se hioo ilmaisua, että filmiä on käytettävissä rajallisesti ja se maksaa. Siksi kaikki on pakko suunnitella ja harjoitella niin, että otokset saadaan kerralla purkkiin.

Digikamerasta lopputuloksen sen sijaan näkee saman tien. Niinpä täydellisyyttä tavoittelevalla ei tule koskaan valmista.

 

Spedelinko

Anssi Kasitonni kertoi filmiensä synnystä ja taustoista.

Anssi Kasitonni kertoi filmiensä synnystä ja taustoista.

Spede Pasanen toi elokuviinsa kehittelemiään ja rakentelemiaan omituisia härveleitä. Parhaimmillaan hän teki kokonaisen leffan keksinnön ympärille.

Spedeily on haukkumasana, mutta Anssi Kasitonni ei säikähdä vertausta edesmenneeseen ohjaajaan.

Kasitonni on rakennellut elokuviaan varten valtavat määrät retroscifiä. Maan alla touhuavat myyrät ja tornin lepakot kulkevat liukuovista, jotka näyttävät samalta ja toimivat samalla tavalla kuin rakeisissa avaruuselokuvissa.

Anssi Kasitonnin lavasteissa kaikki toimii oikeasti. Joka napin napsahdus on aito, ja härvelit vilkkuvat ja piipittävät ilman lavasteissa touhuavia avustajia.

Kasitonni sanoo , ettei esimerkiksi 170 ledivalon kolvaamisessa Planet of Sexes -leffan lavasteisiin ollut oikeasti mitään järkeä. Mutta hän halusi, että osa tähdistä on lähempänä ja osa kauempana. Siksi niiden piti liikkua kahdessa verhossa.

– Ne näkyvät ehkä viisi sekuntia elokuvan alussa, Kasitonni nauraa.

Hän näkee kohtuuttomasti vaivaa myös erilaisten yksityiskohtien tarkistamiseksi. Uusimmassa elokuvassa tulee yö keskelle yötöntä yötä. Kasitonni selasi nettiä parin viikon ajan varmistuakseen, ettei vastaavaa ole tapahtunut Suomen juhannuksessa 6000 vuoteen.

– Mutta 2169 tulee auringonpimennys juhannuksena.

Hän nimeää Speden lisäksi muitakin esikuvia, joiden tuotokset leimataan tavallisesti roskaelokuvaksi. Mies pitää pikaluennon Bud Spenceristä, joka tunnetaan vastustajiaan köniin mäiskivänä hölmönä hahmona, muttei olympiauimarina, lentoyhtiön perustajana tai muotoilijana, joka tehnyt muun muassa patentoituja ovenkahvoja.

 

Skeittaamallakin pärjää

Renaz Ebrahim haastatteli Anssi Kasitonnia.

Renaz Ebrahim haastatteli Anssi Kasitonnia.

Lyhytelokuvan valmistuminen ei ole varsinainen juhlahetki täydellisyyttä tavoittelevalle taiteilijalle. Aina löytyisi jotain kohennettavaa. Moni kohtaus voisi olla tiiviimpi ja ratkaisut erilaisia.

– Olen aina itseeni ja elokuvaan pettynyt, kun siitä ei tullutkaan maailma paras, Anssi Kasitonni sanoo.

Toisaalta täydellisen teoksen valmistuminen olisi kohtalokasta: miten sen jälkeen voisi enää tehdä mitään?

– Nyt minulla on kaksi tosi hyvää käsikirjoitusta. Olen niistä ihan raivona innoissani. Harmi että toisen pääosan esittäjä kieltäytyi.

Klassisesta tarinasta ammentava Saladdin kastique -elokuva huvitti festariväkeä jo ideana. Joku ihmetteli, eivätkö Kasitonnin aiheet tunnu joskus hänen itsensäkin mielestä liian hulluilta.

– Liian hullu idea olisi kiva tehdä, hän intoili.

Vuoden 2005 Liitäjiä Kasitonni kehuu juonellisesti parhaaksi ja henkilökohtaisesti ehkä tärkeimmäksi elokuvakseen. Siinä oravaisä opettaa poikaansa liitämään, sillä pesäreviiri säästyy metsäkoneilta, kun oravat vetävät siivet selkäänsä.

– Paljon harjoittelua ja bongatuksi tulemista, isä neuvoo pojalleen liito-oravana olemista.

Mutta poika on Kasitonnin tapaan kiinnostunut skeittaamisesta, Amerikan raudoista ja musiikin teosta. Siipensä pudottava orava tulee silti säästäneeksi reviirinsä.

– Pietilän metsä pysyy pystyssä ilman minun liitelyäkin, napanuoransa katkaiseva ja kodin arvot hylkäävä soittajapoika toteaa lyhytelokuvassa.

 

Kaikki itse tehtyä

Anssi Kasitonni pitää yhtä hyvää lausetta tai konetta parhaana lähtökohtana lyhytelokuville. Toimivimmat käsikirjoitukset ovat syntyneet, kun hän on äänittänyt idean äkkiä mankalle. Sen sijaan tuore vampyyrielokuva osoitti, ettei vuoden ajan hiotusta käsikirjoituksesta synny parasta lopputulosta.

Lyhytelokuva on Kasitonnille kokonaistaideteos. Hän haluaa pitää kaikki langat käsissään.

– Eihän kukaan tule sanomaan taidemaalarillekaan, että anna mä vähän maalaan sun maalausta.

Mies on kehittänyt ilmaisuaan ja menetelmiään kohti ideaalia: ettei hänen tarvitsisi häiritä elokuvillaan muita. Viimeisessä lepakon ja hiiren rakkaustarinassa kaikki on itse tehtyä. Kasitonni puuhasi itsekseen kameran kanssa Sahalahden kunnantalolla. Ainoastaan Maria Stereo on mukana sen soundtrackilla.

Vaimo vannoi, ettei enää lähde miehensä leffahommiin, kun hän joutui räiskimään kammoksumiaan ilotulitteita Planet of Sexes -leffan kuvauksissa. Ammuskelukohtaus piti kuvata moneen kertaan ennen kuin raketti osui Kasitonnin rakentelemaan avaruusalukseen.

 

Kameran takana tapahtuu

Filmifestari veti Kaisaniemessä sijaitsevan WHS Teatteri Unionin lähes täyteen.

Filmifestari veti Kaisaniemessä sijaitsevan WHS Teatteri Unionin lähes täyteen.

– Kohtaukset ovat usein vaatimattomia siihen verrattuna, mitä ne vaativat, Anssi Kasitonni kertoi festariväelle.

Pälkäneläisrannassa päästiin kymmenkunta vuotta sitten todistamaan erikoisia tapahtumia, kun siellä kuvattiin Tutkijat -filmiä. Kasitonni oli tuonut paikalle rakentelemansa sukellusvenelavasteet, jotka kelluivat veden pinnalla.

– Paikalle souti nainen jollain muinaisruuhella. Hän kiitteli, että hyvä kun sinilevästä kärsivää järveä ryhdytään vihdoin tutkimaan.

Kasitonnille tuli hetkeksi epätodellinen olo: olihan pellistä rakennettu sukellusvene hieno, mutta saattoiko joku ottaa pohjattoman lavasteen tosissaan?

Kuvauksissa sattui myös vaaran paikka, kun sukellusveneestä ammuttiin ”ohjuksilla” lasersilmäistä jättilokkia. Kasitonni oli viritellyt ilotulitusraketteihin näyttäviä siivekkeitä, jotka tekivät niiden lentoradoista arvaamattomia. Niinpä toinen raketti lensi kuvaajan jalkoihin ja sytytti aluskasvillisuuden palamaan.

Sammutusvettä ryhdyttiin kantamaan muovikasseilla. Sammutusta viivästytti hieman se, että raketit laukaissut Kasitonni oli omalla tahollaan hankaluuksissa.

Raketit täyttivät syttyessään sukellusveneen sisällä olleen ilmataskun savukaasulla. Kasitonni oli varautunut sukeltamaan turvallisemmille vesille, mutta siinä hässäkässä hän repi käsivartensa verille teräviin peltireunoihin.

Käsiin on kuvauksissa jäänyt pysyvämpiäkin vammoja, koska alkuun hän ei ymmärtänyt käyttää hanskoja eläinhahmoja käsitellessään.

– Niiden täyttämisessä on käytetty myrkkyä, joka sai sormet syyhyämään ja nahan punaiseksi.

 

Eläimet hyötykäytössä

Monenlaiset eläimet jalostuivat sattumalta Anssi Kasitonnin elokuvien aiheiksi.

– Muutin Sahalahdella tyhjäksi jääneeseen taloon, kun mummon veli kuoli. Kun siellä oli paljon täytettyjä eläimiä, niin ajattelin, että jotenkin niitä kannattaa käyttää, Kasitonni taustoitti elokuviensa orava-, lokki- ja kettuhahmoja.

– Vielä on tosi hyvä supikoira tulossa.

Anssi Kasitonni on elokuvia tehdessään tullut kehittäneeksi aivan uusia menetelmiä. Esimerkiksi huulenliikkeiden mukaan jälkikäteen kirjoitetut vuorosanat.

Täydellisyyden tavoittelu on myös pakottanut lisäämään erikoisia kohtauksia. Esimerkiksi sukellusveneen parranajokohtausta tarvittiin, koska myöhemmässä kohtauksessa tekoparta irtosi sateessa ja näyttäisi hölmöltä, jos näyttelijä olisi välillä partasuinen ja välillä sileäposkinen.

 

Anssi Kasitonni film festival 2

 

Mene kulttuurialalle, siellä pääsee helpolla

Anssi Kasitonni film festival 6– Mene kulttuurialalle, siellä pääsee helpolla, armeijakaveri neuvoi aikanaan Anssi Kasitonnia.

Kasitonni selvitti yhteishakuoppaasta, että edellisvuonna oli haettu vähiten Lahteen ja pisti paperit vetämään. Ajatuksena oli opetella jotain valaisijan hommia ja hakeutua esimerkiksi televisiotöihin. Visuaalisen suunnittelun opettaja Mika Heinonen kuitenkin ohjasi Kasitonnin taideinstituutin puolelle.

– Ensimmäisen vuoden jälkeen tuntui, että tässä ei ainakaan ole mitään järkeä. Mutta sitten tuli se kaitafilmikurssi, joka avasi silmät.

Filmifestivaalin yleisöä kiinnosti Kasitonnin teosten huumori; palkitsihan elitistinen ja ryppyotsainen taidemaailma teoksillaan leikittelevän Kasitonnin alan suurimmalla tunnustuksella, Ars Fennicalla. Kasitonni tarjosi selitykseksi naistenlehtiviisautta: kuopuksen pitää turvautua huumoriin, koska hän ei pärjää isompien kanssa voimalla.

Kasitonni luottaa huumorissakin automaattiseen näkemykseen. Ei ole hauskaa, jos yrittää tehdä väkisin hauskaa. Mutta automaattisesti ja vahingossa tuleva hauskuus on yllättävää ja toimii taiteessa.

Kasitonni sanoo suhtautuvansa elokuvien tekemiseen vakavammin kuin musiikkiin tai kuvataiteeseen.

– Kuvataiteilijana olen höpsöimmilläni. Lyhytelokuvan kanssa ei viitsi pelleillä, sillä sen teko voi viedä puolitoista vuotta, Renaz Ebrahimin haastattelema Anssi Kasitonni kertoi festivaaliyleisölle.

Huumorista huolimatta teosten taustalta löytyy vakavia ajatuksia. Toisinaan ne kuitenkin ymmärretään väärin. Esimerkiksi Norjassa parin vuoden takainen The Wapiti -elokuva herätti pahennusta. Siinä hirven taljan ja sarvet päähänsä saanut kaksikko poukkoilee metsässä vanhan luontoelokuvan soundtrackin tahtiin.

Kasitonni korostaa kuitenkin, ettei taidetta voi ymmärtää väärin.

– Jos ymmärtää, niin ei se voi olla väärin. Toki se joskus pistää, kun kukaan ei tule teoksen nähtyään sanomaan sitä, mitä minä haluaisin.

Tänä kesänä Kasitonni on tapetilla Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorina. Sahalahtelaistaiteilija keräsi Mäntään 34 lempitaiteilijansa teoksia ja rakensi tietenkin skeittirampit, joilla järjestetään skeittikoulu. Näytillä on muun muassa ruiskumaalattuja rekkoja, sarjakuvaa, virkattu poliisiauto, jättiläistonttu ja mustelmapyllyjä.

Heinäkuussa Kasitonnin ja hänen vaimonsa Maria Stereon teoksia on esillä Porissa Second Coming -näyttelyssä.

 

 

Anssi Kasitonnin lyhytelokuvat

 

Finnish Midsummer 2169, 2016

The Wapiti, 2014

Butterfly’s Effect, 2013

Planet Of Sexes, 2012

Masa, 2009

Tutkijat, 2007

Liitäjät, 2005

Kolkuttajat, 2003

Rakkauden rapumeri, 2001

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.