Nuoruuden innolla eteenpäin

Mikko ja Maria Kylänlahden hiehot asuvat kesän laitumella.

Mikko ja Maria Kylänlahden hiehot asuvat kesän laitumella.

Viisi vuotta sitten toteutettu sukupolvenvaihdos laittoi nuoren isännän, silloin 25-vuotiaan Mikko Kylänlahden, isojen päätösten eteen. Harkinnassa oli maidontuotannon lopettaminen tai jatkaminen. Kylänlahti päätti jatkaa, sillä opiskelujen kautta tilalle oli löytynyt kumppani jakamaan töitä ja vastuuta. Yhdessä nuorten rohkeus riitti isoon päätökseen toiminnan laajentamisesta ja investoimisesta uuteen navettaan.

Maria ja Mikko Kylänlahden tiet kohtasivat Mustialassa, missä molemmat opiskelivat agrologeiksi.

– Minäkin erikoistuin sitten nautoihin, kun tuolla miehellä kerran oli tämä tila, nyt 28-vuotias Maria kertoo hymyillen.

Vuonna 2014 valmistuneessa navetassa on kuusikymmentä lypsävää sekä vasikoita ja hiehoja, yhteensä satapäinen karja. Navetassa on lypsyrobotti ja myös ruoan jako tapahtuu koneellisesti. Automaatio

Kylänlahtien karjaan kuuluu yksi Kyyttö, Lilli, jolla on johtajan luonne.

Kylänlahtien karjaan kuuluu yksi Kyyttö, Lilli, jolla on johtajan luonne.

helpottaa parin arkea huomattavasti.

– Aloitamme työt yleensä aamuseitsemältä ja iltanavetan hoidamme neljän ja kuuden välillä, Mikko kertoo työpäivän aikatauluista.

Navettatöihin kuuluu vasikoiden juottamista, makuuparsien puhdistamista ja kuivittamista, lehmien tarkkailua kiima-aikojen ja hyvinvoinnin osalta sekä mahdollisten kiimaisten lehmien siementämistä.

– Teen siementämisen itse, minulla on siihen koulutus ja lupa, Maria kertoo.

Myös paperitöiden teko onnistuu navetan toimistossa ja siellä tehdäänkin lehmiin liittyvät paperityöt. Talousasiat ja EU-paperit hoidetaan kotitoimiston puolella.

Työpäivään kuuluu myös rehuseoksen valmistaminen. Lehmien ruoka sekoitetaan itse tehdystä rehusta

Lehmät lepäävät Kylänlahtien navetassa pehmustetuilla alustoilla.

Lehmät lepäävät Kylänlahtien navetassa pehmustetuilla alustoilla.

Päivän vanha vasikka, Esko, kurkistaa uteliaana kameraa emonsa suojista.

Päivän vanha vasikka, Esko, kurkistaa uteliaana kameraa emonsa suojista.

ja kylän viljelijöitä ostetusta kaurasta. Sekaan laitetaan teollista täysrehua ja rypsirouhetta. Automaatti annostelee ruokaa kuudesta seitsemään kertaa vuorokaudessa.

Maidon hinta saisi nousta

Kylänlahtien uusi navetta valmistui juuri, kun maidon hinta laski. Ison rakennusurakan jälkeen tuli muita huolia.

– Jos olisimme etukäteen arvanneet hinnan pudotuksen, olisimme ehkä toimineet toisin, Mikko huokaa.

Toiveissa on, että työstä tulisi taas vähän kannattavampaa. Kylänlahtien tavoitteena on jatkaa tuotantoa nykyisessä laajuudessaan.

– Tästä emme enää laajenna, sen sanelee peltoala, Mikko sanoo.

Maitotilalla peltoa tarvitaan rehun kasvattamiseen ja lietteen levittämiseen.

Kylänlahtien karjan erikoisuus on yksisarvinen Hento.

Kylänlahtien karjan erikoisuus on yksisarvinen Hento.

Tilan maito menee Valiolle, Riihimäen meijeriin.

Yhteistyötä tuottajien kesken

Kylänlahdet selviävät tilan töistä pääasiassa kahdestaan. Mikon vanhemmat, Kirsti ja Jyrki Kylänlahti auttavat jonkin verran.

– Lisäksi teemme paljon yhteistyötä yhden luopioislaisen tilan kanssa. Lainaamme puolin ja toisin koneita ja työvoimaa, jos tarvetta ilmenee, Mikko kertoo.

Koska varsinkin peltotyöt ovat säistä riippuvaisia, kiire tulee tiloilla helposti samaan aikaan.

– Sitten Mikko venyttää päivää, Maria naurahtaa.

Yhteistyö on selkeästi tärkeää Kylänlahdille, sillä se tuo paitsi apua kiireeseen, myös yhteisöllisyyttä työhön. Mikko tekee jonkin verran koneurakointia myös Kuhmoisten puolella.

– Käyn paalaamassa rehua, Mikko kertoo.

Maria ja Mikko Kylänlahti sekä paimensukuiset lapinkoirat Vili ja Pyry vuonna 2014 valmistuneen navetan edustalla.

Maria ja Mikko Kylänlahti sekä paimensukuiset lapinkoirat Vili ja Pyry vuonna 2014 valmistuneen navetan edustalla.

Paimensukuiset Lapinkoirat Vili ja Pyry ovat kaiket päivät mukana tilan töissä. Pyry on vielä nuori, vasta vuoden ikäinen, mutta tämän isä Vili paimentaa lehmiä taitavasti.

– Joskus lehmä saattaa esimerkiksi poikimahalvauksen jälkeen olla väsynyt eikä nouse. Tällaisessa tapauksessa Vili on saanut lehmän virkoamaan ja jalkeille, Maria kertoo.

Juuret maalla

Maitotilan emännyys oli Marialle mieluinen elämäntehtävä, vaikka hän korostaakin tulleensa Vehkajärvelle nimenomaan miehen eikä lehmien perässä.

– Olen itse kotoisin Huittisista broileritilalta, jota kaksi veljeäni jäi jatkamaan. Minua kannustettiin kotona hankkimaan ammatti maatalousalalta, koska koen tämän selvästi omaksi jutukseni, Maria kertoo.

Valmistumisen jälkeen Maria kävi kaksi vuotta töissä Tampereen AgriMarketissa.

– Ajoin päivittäin autoa kaksi tuntia ja illalla oli lisäksi tilan töitä, Maria kertoo.

Uuden navetan valmistuttua tila on tarjonnut täysipäiväisesti työtä molemmille.

– Viihdyn täällä todella hyvin, Maria hymyilee.

Mikko on samoilla linjoilla.

– Tätä työtä saa tehdä omaan tahtiin. Toki välillä päivät ovat hyvinkin pitkiä, mutta vastaavasti on helpompia päiviä, Mikko kertoo.

Kannustusta kyläläisiltä

Maataloustuottajien määrä on vähentynyt Kuhmalahdella ja alueella on enää kolme lypsytilaa. Lisäksi on muita eläintiloja ja viljan viljelijöitä.

Kylänlahdet kertovat mielissään siitä, miten kannustavia kyläläiset ovat olleet ja arvostaneet nuorten yrittämistä.

– Kun meillä oli uuden navetan valmistuttua avoimet ovet, puolet kävijöistä oli kyläläisiä, Mikko kertoo.

Pääsiäisen aikaan nuoret olivat lomalla, mutta lomittaja oli vastaanottanut narsissiruukun.

– Lomittaja kertoi tuojan sanoneen, että on niin mukavaa, kun tilallamme on toimintaa koko ajan, Maria kertoo.

Kylänlahdet kiittävät narsissin tuojaa näin lehden välityksellä, sillä tuojan henkilöllisyys on heille edelleen arvoitus.

Tiloilla: Sydän-Hämeen Lehden juttusarja kertoo maatalouden muutoksesta

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?