Äidin lottalakki löytyi mummulan vintiltä

Lottapukuun puetun mallinuken päässä on Kari Elkelän äidin, Ida Peltolan, lottalakki.

Lottapukuun puetun mallinuken päässä on Kari Elkelän äidin, Ida Peltolan, lottalakki.

Lotta Svärd –järjestöön kuului kaikkiaan 260 sahalahtelaista järjestön toiminta-aikana vuosina 1918-44. Yksi  lotista oli Kari Elkelän äiti Ida Peltola.

Ida Peltola oli säilyttänyt palvelusaikanaan saamansa lottamerkit, jotka keräilystä innostunut Kari-poika tosin kaappasi itselleen jo alakouluikäisenä. Elkelä olikin aivan näihin päiviin siinä uskossa, että merkit ja valokuvat olivat ainoita äidin lotta-ajan muistoja, kunnes mieluinen yllätyslöytö putkahti esille tänä keväänä.

–Serkkuni Raimo Peltola  löysi talonsa vintiltä, minun mummulastani, lottapuvun lakin, jossa oli nimikirjaimet I.P, Ida Peltola, Kari Elkelä kertoo parin kuukauden takaisesta asiasta.

Tuo lakki on nyt Makasiinille kuljetetun, lainattuun lottapukuun vaatetetun mallinuken päässä. Nuken käsivartta kiertävä Sahalahti-nauha on saatu lainaksi näyttelyä varten Kari Elkelän serkulta.

 

Astiaston kohtalosta

ei tiedä kukaan

 

Äidistä Lotta-tehtävissä otettuja valokuvia pompahteli esille, kun Kari Elkelä kasasi aineistoa Makasiiniin esille tulevaan Sota-ajankuva  -näyttelyyn.

–Haastattelin pikkulottana toiminutta Ilta-Lahja Sovijärveä. Häneltä sain valokuvan, josta tunnistin äitini. Kuva on otettu Vilpeilän koululla.

Ida Peltola löytyi myös suojeluskunnan lehden, Pohjois-Hämeen vartion, sivuilta, kun Elkelä selasi itselleen hankkimia ja suojeluskuntamuseossa olevia lehden numeroita.

Näyttelyn pystyttäjä sai arvokasta tietoa sota-ajasta myös haastatellessaan lottana toiminutta Maila Toukolaa ja sotilaspoikiin kuulunutta Lauri Arraa. Heiltä saadut valokuvat täydentävät näyttelyä varten kirjattuja muisteluita.

Kari Elkelä yritti haastatteluja tehdessään onkia selville sen, mitä on tapahtunut Sahalahden lottien astiastolle. Tuo asia jäi edelleen vastausta vaille.

–Se on jonnekin kätketty tai hävitetty, kun siitä ei kukaan tiedä. Näsijärven pohjasta löytyi siellä 60 vuotta upoksissa ollut astiasto. Sahalahdella astiat voisivat olla vaikka Kirkkojärvessä tai Pakkalanjärvessä, Kari Elkelä heittää yhden mahdollisen vaihtoehdon.

 

Varo vakoojia,

älä hamstraa

 

Sota-ajankuva –näyttelylle paikallista väriä antavat valokuvat ja muistelut Sahalahden lotista, pikkulotista, sotilaspojista ja suojeluskunnasta. Maanlaajuisen näkökulman sota-aikaan tuo sotapropaganda, jota levitettiin niin kotirintamalle kuin rajan yli Neuvostoliittoon.

–Varo vakoojia. Älä hamstraa. Älä osta mustasta pörssistä, Elkelä luettelee iskulauseita julisteista, jotka ovat lähtöisin Sodan lehdet –julkaisuista.

Kari Elkelän Martti Seppälältä saamat Sodan lehdet ovat alkuperäisistä sanomalehdistä uusintapainoksina 1990-luvulla julkaistuja versioita. Niiden sisältämien isojen julisteiden Elkelä tajusi toimivan hyvin näyttelypohjina, mikä samalla varmisti sen, että näyttelyideasta tulee totta.

Kotirintaman vahvana säilymiseen tähtäsi myös Aseveikko-laulukirja riimittelemällä muiden muassa näin: Silmien väliin ryssää, kyllä se takasi tyssää.

–Laulukirja on kolmiosainen. Äidillä oli niistä kakkososa. Luulin kirjaa jo kadonneeksi, kunnes ihan hiljattain löysin sen mökiltä. Sitä ennen olin jo ehtinyt hankkia kirjaa toisen kappaleen.

Neuvostoliittoon lähetetyssä propagandassa esimerkiksi kehotettiin venäläisiä antautumaan suomalaisten vangeiksi, koska omat politrukit ampuvat selkään.

Yhdysvallat tarjosi Suomelle sotavuosina henkistä myötätuntoa. Siellä levitettiin piirroksia, joissa kuvattiin Daavid voittamassa Goljatia.

Näyttelyn avajaiset pidetään Makasiinilla sunnuntaina 26.6 klo 18 alkaen. Lotat tarjoavat silloin soppaa, sota-ajan laulut raikuvat ja Kari Elkelä esitelmöi näyttelyaiheestaan.

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>