
Ilkka Simola kasvattaa odottaa talviomenapuilta satoa lähivuosina.
Simolan tilalla Pälkäneen Huhtioisten kylässä kuljetaan rohkeasti omaan suuntaan. Tilalla yrittäjänä toimiva Ilkka Simola suuntaa viljelyä kohti luomustandardeja. Tuotantosuuntana on puutarhaviljely ja tällä hetkellä viljeltävinä kasveina ovat mansikka, peruna, herne ja talviomena.
– Haen hiljalleen viljelyyn kasveja, joiden sadot kypsyisivät vuorotellen, Simola kertoo.
Luomu valikoitui tuotantotavaksi, koska kestävä kehitys on Simolalle tärkeä arvo. Myös kuluttajalle luomumerkintä antaa selkeän viestin siitä, miten ruoka on tuotettu.
Luomuun siirtyminen vie vuosia ja ainakin vielä tänä vuonna sato myydään tavanomaisesti viljeltynä.
– Mahdollisesti saamme luomumerkinnän ainakin osalle kasveja jo ensi vuonna, Simola kertoo.
Meneillään on Simolan viides vuosi täysipäiväisenä puutarhaviljelijänä.
Itsepoimintaa ja suoramyyntiä
Simolan tilan päätuote on tällä hetkellä mansikka. Kaikki myynti tapahtuu itsepoimintana. Viljelyssä on toistaiseksi kahta lajiketta, Rumbaa ja Koronaa.
– Korona on perinteisen makuinen lajike, joka on peräisin 70-luvulta. Herkullisuuden vastapainoksi marjan pinta on pehmeä, jonka vuoksi se on arka pilaantumaan, Ilkka Simola kertoo.
Korona valikoitui lajikkeeksi osin sattumalta, sillä sen taimia oli sopivasti välittäjällä tarjolla vuonna 2012, kun Simola aloitti viljelyn tilalla.
– Lajike sopii erityisesti suoramyyntiin, sillä tässä marjoja ei varastoida tai siirrellä, vaan ostaja saa varmasti tuoreet marjat suoraan pensaista, Simola sanoo.
Rumba taas on 2000-luvun alussa markkinoille tullut varhaisen sadon lajike. Ensi vuodelle poimittavaksi on tulossa myös Polkaa.
Myyntikatoksessa on saatavana myös käsin nostettua Siikli-perunaa, jota myydään kahden kilon pusseissa.
– Suurimman osan sadosta myymme kesäperunana, mutta on meillä myös syysperuna-asiakkaita, Simola kertoo.
Hernettä tilalla riittää myyntiin asti tänä kesänä vain viikon ajan, sillä viljelyssä on vain yksi kasvusto. Kasvia viljellään lähinnä viherlannoitustarkoituksessa.
Talviomenasatoa tilalta on odotettavissa ensi vuonna. Afrodite-, Aelita- ja Kangasalan talvi -lajikkeita on istutettu niin sanottuina kääpiöpuina. Matala kasvutapa helpottaa hoitotoimia ja sadonkorjuuta sekä aikaistaa myös puiden satoikäisiksi tuloa.
– Myyntitapaa en ole vielä päättänyt, mahdollisesti myymme omenoita torilla tai kauppoihin, Simola aprikoi.

Simolan tila myy mansikkaa vain itsepoimintana. Pinja Kaski otti nallen mukaan poimimaan.
Luomusäännökset tarkkoja
Luomu tulee sanasta luonnonmukainen. Sadot ovat tehoviljelyä pienemmät, mutta toisaalta ruoka on puhtaampaa. Koska lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on hyvin rajoitettua, on viljelytekniikkaan kiinnitettävä paljon huomiota.
– Varsinkin monivuotisten kasvien kasvupaikat ja istutustiheydet on tässä mietittävä tarkkaan, jotta kasvitautien riski vähentyisi sitä kautta, Ilkka Simola sanoo.
Simolan tilan mansikkapelloilla käytetään biologista torjuntaa.
– Olen levittänyt petopunkkeja, jotka pitävän mansikkapunkit kurissa. Harmaahomeen torjuntaan olen käyttänyt sieni-itiövalmistetta, Simola kertoo.
Maaperän ominaisuuksia tilalla on parannettu Humuspehtoori Oy:n ja Honkajoki Oy:n luomuhyväksynnän saaneilla tuotteilla sekä kasvattamalla pelloilla maaperän ominaisuuksia parantavia kasveja, kuten hernettä, sinimailasta ja puna-apilaa.
Perunaruton torjunnassa tilalla on onnistuttu kasvupaikan valinnalla ja oikeilla säädöillä istutusvaiheessa.
– Peruna on pysynyt terveenä kasvupaikkaan puhaltavan tuulen ansiosta. Se kuivattaa ilmavan kasvuston tehokkaasti sateen jälkeen, Simola sanoo.
Haussa ihmisen kokoinen toimintamalli
Toistaiseksi Simolan tilan tuotanto on pienimuotoista, viljelyalat lasketaan ennemmin aareissa kuin hehtaareissa. Siirtymävaiheen vuoksi valtaosa tilan kahdestakymmenestä hehtaarista on tällä hetkellä nurmella, jota käytetään maaperän viherlannoitukseen.
– Luomukelpoisuuden saavuttamisen jälkeen ehkä puolet peltoalasta on vuosittain puutarhaviljelyssä ja toinen puoli käytetään vuoroviljelyyn, joka on luomussa erityisen tärkeää, Simola suunnittelee.
Tila tarjoaa työtä tällä hetkellä vain yhdelle henkilölle, mutta puoliso Milla Välisalo, veli Jaakko Simola ja vanhemmat Tuula ja Matti Simola auttavat kiireisimpinä aikoina.
– Haluan katsoa, josko toimeentulon voisi saada kokoon kohtuullisella pinta-alalla, Simola sanoo.
Tilan sijainti kauniilla ja rauhallisella paikalla Mallasveden rannalla tarjoaa hyvät puitteet kiireettömään kokemukseen kesän makujen äärellä.
– Meillä käy paljon lapsiperheitä, mutta myös varttuneempaa väkeä, Simola kertoo.
Liikeidea on tietoisesti kehitetty erilaiseksi kuin isommilla suoramyyntitiloilla.
– Emme kilpaile heidän kanssaan, sillä tuote ja kohderyhmä ovat erilaiset, Simola painottaa.
Luomuun siirtyvän yrityksen alkutaival on pitkä, mikä toisaalta antaa myös tilaa kehittää toimintaa kaikessa rauhassa. Luovuudelle on tilaa, mutta vain rajallisesti.
– Tässä on haastetta saada paketista taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä, sillä maatalousalaan liittyvät realiteetit rajaavat liikkumatilaa, Simola pohtii.
Mielekästä työtä

Kesäperunasato on parhaimmillaan heinäkuussa.
Ilkka Simola ei lähtenyt viljelijäksi suorinta tietä, vaan hän kokeili ensin virkamiesuraa maataloushallinnossa.
– Opiskelin maatalouden liiketaloustiedettä ja siinä sivussa tein myös viljely- ja metsäpuolen opintoja, mies kertoo.
Valmistuttuaan maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Simola työskenteli Maaseutuvirastossa ja Maa- ja metsätalousministeriössä. Sydän veti kuitenkin takaisin Pälkäneelle. Simolan tila on ollut saman suvun hallussa pitkään ja Ilkka Simolan isä Matti Simola on tilan kymmenes isäntä. Perinteiden vaalimisen lisäksi tilan töihin löytyi kutsumusta.
– Pidän tästä työstä, tässä saa olla luonnon parissa ja työ on monipuolista, Simola kertoo.
Puutarhaviljely tarjoaa myös haasteita ja uutta opittavaa, sillä ala on hyvin laaja.
– Tässä on mennyt paljon aikaa perehtymiseen ja edelleen tulee vastaan monenlaisia mielenkiintoisia asioita, Simola kertoo.
Luomuun yrittäjä suhtautuu realistisesti, mutta toiveikkaasti.
– Toistaiseksi markkinaosuus on pieni, mutta tuotantotavalla on nostetta, Simola sanoo.

Suoramyyntikatoksessa punnitaan mansikat. Myynnissä on myös käsin nostettua Siikli-perunaa.
Puskaradio toimii
Markkinoinnissa Ilkka Simola on luottanut perinteisiin menetelmiin, lehtimainontaan ja www-sivuihin.
– Sosiaaliseen mediaan emme ainakaan vielä ole lähteneet, sillä näillä käytössä olevilla tavoilla olemme pärjänneet hyvin, Simola kertoo.
Tilalla käy asiakkaita, jotka ovat käyneet suoramyyntiostoksilla jo Ilkka Simolan vanhempien toimiessa tuottajina.
– Tyytyväiset asiakkaat palaavat uudestaan, Simola hymyilee.
Paljon väkeä tulee paikalle myös puskaradion houkuttelemana.
Simolan tila tarjoaa elämyksen rauhallisella ja kesäisellä maaseudulla. Mukaansa asiakas saa tuoreita makuja, heti nautittavaksi tai talvea varten säilöttäväksi.
Viimeisimmät kommentit