Metsäperinne: Rajalan kämppä 70 vuotta

Juhlat tiedossa

Rajalan ehostetun kämpän avajaiset 28.6.2005.

Rajalan ehostetun kämpän avajaiset 28.6.2005.

Laipanmaan sydämessä sijaitseva Rajalan metsäkämppä rakennettiin vuonna 1946. Silloin tarvittiin paljon puuta sodan runteleman maan jälleenrakennukseen ja talouden kohentamiseen. Laipanmaan takametsissä oli paljon hakattavaa. Rajalan kämppä palveli hakkuu- ja ajomiesten majapaikkana pari vuosikymmentä, ja myöhemminkin tilapäisesti.

Rajalan kämpän rakensivat Sahalahden Tursolan kylän miehet kevään ja kesän 1946 kuluessa. Hirret tehtiin lähimetsän isoista puista. Rakennusmiehet asuivat viikot paikalla aikanaan olleen torpan riihessä. Pihaan rakennettiin tietenkin sauna, riihi toimi aluksi hevostallina. Uusi talli tehtiin pari vuotta myöhemmin.

Kämpässä oli 24 hengelle mitoitettu majoitustila, jossa kaksitoista kerrossänkyä. Parhaimmillaan majoittujia oli jopa yli kolmekymmentä. Emännällä oli oma pieni huoneensa keittiön vieressä. Keittiön ja majoitustilan välillä oli ”elämänluukku”, jonka kautta emäntä tarjoili ruuan miehille. Työnjohtajalla oli oma huoneensa. Hyvin tarpeellinen oli vaatteiden ja varusteiden kuivaushuone. Kaikki nämä tilat ovat rakennuksessa edelleenkin.

Tukeva aamuateria syötiin aikaisin aamulla. Miehet tekivät mukaansa lounaseväät. Illansuussa oli päivällinen ja illalla vielä iltapala. Sauna lämpisi lähes joka päivä. Työssä väsyneet miehet eivät saunan lisäksi paljon muuta viihdettä kaivanneet. Useimmat kämpän asukit kävivät viikonvaihteessa kotonaan, mutta joillekin kotimatka oli liian pitkä ja joillekin kämppä oli ainoa koti.

Rajalan kämpässä on kämpän pitkäaikaisen asukin Nestori Hanhikosken näköisveistos.

Rajalan kämpässä on kämpän pitkäaikaisen asukin Nestori Hanhikosken näköisveistos.

Kämppä säilyi Nestorin ansiosta

Jo ennen Rajalan kämpän valmistumista Pohjanmaalta lähtöisin oleva Nestori Hanhikoski työskenteli hakkuumiehenä Laipanmaassa. Hän asui Rajalan tontilla olleessa riihessä. Nestori toimi sittemmin kämppäisäntänä, huolehti talon järjestyksestä ja toimi myös emännän apuna. Kun kämpän toiminta 1960-luvun lopulla hiljeni, Nestori sai yhtiöltä luvan jäädä asumaan kämpän työnjohtajan huoneeseen. Vasta 2000-luvun alkuvuosina tämä Laipan erakko joutui terveyden heikentyessä siirtymään pois. Ilman Nestorin asumisoikeutta kämppä olisi todennäköisesti aikoja sitten purettu.

Omistajayhtiö UPM vuokrasi pitkäaikaisella sopimuksella Rajalan kämpän Sahalahti-Seuralle edellytyksellä, että rakennus kunnostetaan ja että siitä pidetään huolta. Vuosina 2004–2005 kämppä kunnostettiin mittavilla talkoilla. Talkooiltoja oli parisenkymmentä ja talkooväkeä kaikkiaan noin 150! Nämä luvut kertovat lähiseudun ihmisten kiinnostuksesta vanhaa metsätyöperinnettä kohtaan. Nyt Rajala on runsaat kymmenen vuotta toiminut moninaisten kulttuuritapahtumien ja kokoontumisten paikkana.

Juhla heinäkuun lopulla

Rajalan kämpän 70-vuotisjuhlaa vietetään sunnuntaina, 31. heinäkuuta 2016. Ennen kello 13 alkavaa juhlaa makkaravalkea sytytetään  ja mehubaari avataan kello 12. Juhlapuheen pitää UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander. Muutama kämppäemäntä ja kämpän asukki on haastateltavana.

Viihdykettä tarjoaa ja entisajan metsätyötä esittelee Pirkka-Hämeen Jätkäperinne -ryhmä. Kämppätyöryhmän jäsenet kämppäisäntä Risto Keskisen johdolla kertovat Laipanmaan ja Rajalan kämpän historiasta. Päätteeksi juodaan juhlakahvit.

Sahalahti-Seura ja kämppätyöryhmä toivottavat metsäperinteen ystävät läheltä ja kaukaa tervetulleiksi Rajalan perinnejuhlaan.

Markku Rauhalahti

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?