Ravustuskausi alkaa torstaina 21. heinäkuuta kello 12. Rapusaaliista odotetaan hyvää, koska vedet lämpenivät keväällä varhain. Luonnonvarakeskuksen Päijänteellä toteuttamat koeravustukset viittaavat siihen, että rapukoiraat ovat tänä kesänä jo vaihtaneet kuortaan ja myös naaraiden kuorenvaihto on meneillään. Tämä viittaa kohtalaisiin saaliisiin jo ravustuskauden alussa.
– Meidän alueella ei tosin ole tehty koeravustuksia, mutta voisi silti uskoa, että saalista tulee hyvin, Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen kertoo.
Uudistettu kalastuslaki rajoittaa rapukauppaa. Harrastaja saa nykyisin myydä ravustuskauden aikana korkeintaan 300 rapua. Mikäli haluaa myydä isompia määriä tai toimittaa rapuja ravintoloihin tai kauppoihin, ravustajan pitää rekisteröityä ELY-keskukseen.
– Harrastaja voi myydä 300 rapua tuttaville, muttei kaupallisiin tarkoituksiin. Tällä pyritään kitkemään harmaata taloutta, Pekka Vuorinen sanoo.
Hämeen ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Vesa Lehtimäki kertoo, että ravustajaksi rekisteröitymisestä on tullut jonkin verran kyselyitä. Hänen mukaansa se hoituu varsin yksinkertaisesti.
– Meiltä saa lomakkeen täytettäväksi. Lisäksi tulee pitää saaliista päiväkirjaa ja ilmoittaa saaliit vähintään kerran kalenterivuoden aikana luonnonvarakeskukseen. Ja luonnollisesti tuloista pitää maksaa verot.
Lehtimäki arvelee, että lainmuutoksessa on kyse eurooppalaisesta käytännöstä.
– Vapaa-ajan kalastajat ja ammattimainen kalastus halutaan erottaa selkeämmin toisistaan.
Täplärapu lisättiin vieraslajilistalle
Rapuja saattaa nousta hyvin heti torstaista alkaen, sillä saksiniekat ovat ehtineet vaihtaa kuorensa ja liikkuvat jo ravustuskauden alkajaisiksi.
Ravulla ei ole lakisääteistä alamittaa. Suosituksena on, ettei alle kymmensenttisiä rapuja pyydettäisi ruokaravuksi. Myöskään kauppiaat ja ravintoloitsijat eivät mielellään ota sitä pienempiä rapuja.
Sydän-Hämeessä suurin osa saaliista on täplärapua, jota on istutettu vesiin takavuosikymmeninä. Sen ansiosta rannoilla on vietetty monet rapujuhlat ja rapuja myymällä on hankittu myös lisätuloja. Takavuosina seudulle rakennettiin myös keräysjärjestelmä, joka toimitti mökkirantojen rapuja Renkoon, kun Heimon Kala keitti ja pakasti rapuja myyntiin.
– Kannat kestävät hyvin ravustusta. Monessa paikassa rapuja on runsaasti, Vesa Lehtimäki sanoo.
Rapuruton vuoksi alkuperäistä jokirapua löytyy enää vain joistain seudun järvistä. Rapuruton leviämisen estämiseksi vesistöstä toiseen siirrettävät kalastus- ja ravustusvälineet on desinfioitava. Lisäksi rapuja saa säilyttää sumpuissa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty.
Rapurutto on tuhoisa jokirapukannoille. Täpläravut kestävät ruttoa paremmin, mutta se on haitallinen myös niille.
Täplärapu on lisätty vieraslajiluetteloon. Sen vuoksi täplärapua ei saa enää levittää uusiin vesistöihin. Viranomaisten nykylinjausten mukaan alimittaisia rapuja voi edelleen vapauttaa samaan veteen, josta ne on pyydetty. Myöskään rapujen varastoimiseen sumpussa ei olla puuttumassa.
Ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun saakka.
Viimeisimmät kommentit