Kysy Tuomolta

Äkämät kasvien kiusana

 

 Tämän pienen ananasta muistuttavan äkämän sisällä on havukirvan toukkia.

Tämän pienen ananasta muistuttavan äkämän sisällä on havukirvan toukkia.

Viime viikolla tässä lehdessä oli kuva kuusen oksasta ja siinä olevista vaaleista piikikkäistä pallosista. Kuvan lähettäjä kysyi, mitä ne ovat. En kovin paljon niistä tiedä, mutta olen pitkään ollut kiinnostunut paitsi poikkeavista kasvimuodoista kuin myös niitä aiheuttavista eliöistä, sienistä ja hyönteisistä.

Kuvan palloset on saanut aikaan havukirva. Se on vihertävä, siivellinen tai siivetön hyönteinen, joka on kooltaan vain muutaman millin mittainen. Sen voi löytää paitsi tavalliselta kuuselta niin myös lehtikuuselta, joka on sen toinen isäntäkasvi. Kirvan elämänkierto on monivaiheinen. Siivellinen kirva eli kantaemo lentää keväällä kuusen oksalle ja munii vuosikasvaimen tyvelle muutaman munan. Samalla kirvat muovaavat kuusen neulasten tyvelle ananasta tai käpyä muistuttavan äkämän, jollaisia kysyjän kuvassa oli. Munista kuoriutuvat toukat kaivautuvat äkämään ja imevät puun ravintoa itseensä niin kuin tavalliset kirvatkin. Kaiken kaikkiaan kirvalla on viisi eri sukupolvivaihetta, joista osa saattaa olla suvuttomia, osa suvullisia ja osa viihtyy vain kuusessa, osa kiertää lehtikuusen kautta. Syksyllä toukista kehittyvät kirvat kaivautuvat äkämistä esiin ja lentävät pois. Tämän jälkeen kuvan vaalea äkämä ruskettuu ja kovettuu. Se saattaa säilyä kuusessa vuosikausia jäänteenä kirvan vierailusta.

Havukirva ei ole kuuselle kovin vahingollinen, mutta lehtikuusi saattaa siitä kärsiä paljonkin. Kuvan kaltaisia äkämiä ei lehtikuuseen muodostu, vaan siellä on kirvojen ja toukkien suojana vahamaista eritettä, joka muistuttaa pumpulia. Sen olen huomannut, että usein äkämien peittämä kuusenoksa kuivuu tai kituu, joten jotain vaikutusta tällä pienellä eliöllä kuitenkin on puun kasvuun.

Äkämäpunkki värjää lepänlehdet kirjaviksi ja lopulta lehti on kuin jonkin rokon jäljiltä.

Äkämäpunkki värjää lepänlehdet kirjaviksi ja lopulta lehti on kuin jonkin rokon jäljiltä.

Äkämiä näkee eniten alkukesästä. Joillakin seuduilla havukirva on hyvin yleinen, varsinkin varjoisissa kuusitaimikoissa. Lehtikuusella en ole tuota pumpulimasta kasvustoa nähnyt. Se johtuu varmaankin siitä, että lehtikuusi ei ole täällä luonnonvarainen puu eikä istutettunakaan kovin yleinen.

Muutaman kerran minulta on kysytty muistakin äkämämuodostumista, joten vastaan samalla näihinkin kysymyksiin. Äkämiä aiheuttavat siis eläimet. Ne on usein nimetty äkämä-alkuisilla nimillä eli hämähäkkeihin kuuluva äkämäpunkki sekä äkämäsääski, -pistiäinen ja -kirva, jotka ovat hyönteisiä. Jokaisella lajilla on oma isäntäkasvinsa ja se käyttää tätä paitsi ravintonaan niin myös jälkeläistensä kasvupaikkana. Äkämä on toukkien olinpaikka ja näkyy ulospäin yleensä värikkäänä nystermänä tai kasvannaisena kasvin varrella, lehdissä tai kukissa. Eläinlaji voidaan tunnistaa äkämän muodon ja paikan avulla. En ole löytänyt äkämistä kertovaa suomalaista kirjaa, mutta ruotsiksi on julkaistu erinomainen Galler-niminen kirja.

Tässä ei ole kyse äkämästä, vaikka pihlajanlehden alle muodostuukin loppukesästä sarvimaisia lisäkkeitä. Sarviruoste on sieni ja tänä kesänä hyvin yleinen.

Tässä ei ole kyse äkämästä, vaikka pihlajanlehden alle muodostuukin loppukesästä sarvimaisia lisäkkeitä. Sarviruoste on sieni ja tänä kesänä hyvin yleinen.

Äkämiä voi etsiä puiden, etenkin pajujen ja leppien, lehdiltä, heinänkorsista ja kukkakasvien varsilta. Ne ovat usein värikkäitä ja huomiotaherättäviä, yleisiä ja helposti löydettävissä, kunhan malttaa katsella tarkkaan. Joskus äkämän saattaa sekoittaa kasvien päällä loisiviin piensieniin, joita ovat ruosteet, homeet, härmät, noet ja pikisienet. Niissä ei ole sisällä toukkia, mutta samalla tavalla kuin äkämätkin, ne ovat kasveille riesana ja käyttävät ravinnokseen kasvin nesteitä. Äkämien etsiminen on ihan kivaa puuhaa. Niistä ei ole meille ihmisille mitään haittaa, jos ei hyötyäkään, mutta ne kuuluvat luontoon siinä kuin muutkin eliöt ja kertovat meille luonnon monimuotoisuudesta ja rikkaudesta.

Tämän äkämän aiheuttajaa en tiedä, mutta kovin tehokkaasti se torjuu kasvin kukinnan.

Tämän äkämän aiheuttajaa en tiedä, mutta kovin tehokkaasti se torjuu kasvin kukinnan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?