Kirjalla voi vaikuttaa

Laitikkalan kirkateltta -tilaisuuden avasi Pälkäneen kulttuurituottaja Marketta Vaismaa.

Laitikkalan kirjateltta -tilaisuuden avasi Pälkäneen kulttuurituottaja Marketta Vaismaa.

Marketta Vaismaa ja Anja Snellman olivat tyytyväisiä onnistuneen tilaisuuden jälkeen.

Marketta Vaismaa ja Anja Snellman olivat tyytyväisiä onnistuneen tilaisuuden jälkeen.

Laitikkalan kirjateltta täyttyi kuulijoista tänäkin vuonna. Esiintyjänä oli Anja Snellman, yksi suosituimmista suomalaisista naiskirjailijoista. Kirjailija kertoi tapahtumassa työstään, teoksistaan ja elämästään.

Snellmanin ensimmäinen romaani, Sonja O. kävi täällä, julkaistiin 35 vuotta sitten. Kirjailija työsti teostaan seitsemän vuoden ajan opiskellessaan yliopistossa, joten uran kirjailijana voidaan katsoa jatkuneen jo yli neljä vuosikymmentä.

– Pitkä kirjoitusprosessi toimi hyvänä koulutuksena kirjailijan ammattiin, Snellman toteaa puheessaan.

Esikoiskirjasta on tullut kulttikirja ja nuoriso lukee sitä edelleen. Kirjailijasta itsestään esikoisromaanin menestys teki tunnetun yhdessä yössä.

– Seuraavat kaksi vuotta olivat rankkaa, mutta ihanaa aikaa, Snellman muistelee.

 

Kirjoja eri maailmoista

Anja Snellman on tähän mennessä kirjoittanut 25 romaania, kolme runokokoelmaa sekä näytelmiä, kuunnelmia ja elokuvakäsikirjoituksia. Kirjailija kertoo haluavansa sijoittaa teoksensa erilaisiin ympäristöihin. Perehtyäkseen teostensa maailmoihin hän on tutustunut perusteellisesti muun muassa villieläinlääkärin työhön Korkeasaaressa sekä biokemian laitokseen Helsingin yliopistolla. Snellman on myös asunut erilaisissa kulttuureissa Intiassa ja Kreetan saarella.

Monet Snellmanin teoksista käsittelevät arkoja tai vaiettuja aihepiirejä. Hän on kirjoittanut muun muassa vanhusten kohtelusta sairaaloissa, läheisen masennuksesta, teini-ikäisten nettikäyttäytymisestä, naisiin kohdistuvasta väkivallasta, nuoren somalinaisen vapaudenkaipuusta, alkoholistivanhemman vaikutuksesta elämään ja erityisherkkyydestä.

– Olen aina halunnut tarttua aiheisiin, joista ollaan hiljaa, Snellman kertoo.

Monilla kirjoillaan Snellman on saanut herätetyksi keskustelua ja muutamissa tapauksissa hän on ollut aihepiiriensä kanssa aikaansa edellä. Tällöin kirjan maailmasta on tullut todellisuutta myöhemmin.

Snellman vaihtaa aihepiiriä kirjasta toiseen.

– En halua jäädä toistamaan samaa kieltä tai tarinaa, hän sanoo.

Uusin romaani Lähestyminen kertoo Välimerestä. Kirjassa myös sivutaan alueen elämään paljon vaikuttanutta pakolaisten virtaa.

 

Taidetta sanoilla

Snellman korostaa puheessaan sanataiteen merkitystä. Hän haluaa viljellä rikasta kieltä romaaneissaan ja runoissaan ja keksii tarvittaessa uusia sanoja, jos sopivaa ei vielä ole suomen kielessä tarjolla.

– Sanataide on tärkeää vastamyrkkyä kielen köyhtymiselle, Snellman painottaa.

Pitkien kirjoitusten lukeminen on vähentynyt ja sitä vastaan Snellman haluaa kapinoida. Huolitädin leimaa hän kuitenkin haluaa välttää ja pyrkii mieluummin ratkaisukeskeisyyteen.

– Minua kiehtoo ajatus kirjoittaa multimediakirja, jossa tekstien lomassa olisi videoita johdattamassa ihmisiä syvemmälle aiheeseen, Snellman suunnittelee.

 

Mukana omaa elämää

Osa Anja Snellmanin teoksista on fiktiota, osassa on mukana enemmänkin omaelämänkerrallista aineistoa. Snellman kertoi Kirjateltta-tapahtumassa myös teoksistaan, joissa hän on erityisesti kertonut oman elämänsä kokemuksista.

– Ihon aika -kirjan kirjoitin äitini kuoleman jälkeen, Snellman kertoo.

Vuonna 1992 ilmestynyt teos kertoo äidin ja tyttären suhteesta ja siitä, miten tytär hoitaa äitiään. Kirja on myös kuvaus vanhusten kohtelusta sairaaloissa. Teos oli Snellmanin läpimurto käännöskirjallisuuteen.

Toinen Snellmanin henkilökohtaista menetystä, siskon kuolemaa, käsitellyt kirja on Pääoma, joka ilmestyi vuonna 2010. Läheisen menetys antoi myös sysäyksen opiskella psykoterapiaa. Opintojen kautta löytyi ratkaisuja myös oman elämän kipuihin.

– Ymmärsin vasta muutama vuosi sitten eräässä seminaarissa, että minua vaivannut vihlova yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne johtuu erityisherkkyydestäni eikä lasisesta lapsuudestani, Snellman kertoo.

Snellman kirjoitti aiheen kirjaksi. Antautuminen ilmestyi vuonna 2015.

 

Yksinäisyyttä vastaan

Anja Snellman sain psykoterapeutin opintonsa valmiiksi kaksi vuotta sitten. Hän odottaa Valviralta toimilupaa tulevana syksynä. Siihen asti työnimikkeenä on terapeutti. Jo yliopistoaikanaan psykologiaa opiskellut kirjailija käyttää kirjallisuutta paljon myös uudessa työssään.

Päivänsä Snellman jakaa niin, että aamupäivästä iltapäivään hän kirjoittaa ja loppupäivän hän toimii psykoterapeuttina.

– Pystyn keskittymään asiakkaisiini, kun olen ensin tyhjentänyt itseni kirjoittamalla, hän kertoo.

Työssään terapeuttina Snellman on havainnut, että yksinäisyys on suomalaisille kansantauti.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään heimoon tai laumaan, eikä kukaan huomaa heidän olemassaoloaan, hän kertoo.

Snellmanilla on selvästi kutsumus paitsi herättää keskustelua ja kertoa tarinoita, myös ymmärtää ja auttaa ihmisiä. Hän pitää oman elämänsä kolhuja ja naarmuja tärkeinä työvälineinään. Kokemus auttaa ymmärtämään toista ihmistä ja toimimaan tukena tämän etsiessä itseensä uutta voimaa.

– On hyvin palkitseva tunne, kun asiakas tulee vastaanotolle laskostettuna haamuna ja lopulta lähtee kättään heilauttaen jatkamaan elämäänsä, Snellman kuvaa työnsä mielekkyyttä.

 

 

 

 Kirjanäyttely Anja Snellmanin tuotannosta, henkilöstä ja kirjallisuusterapiasta

Ennen kirjateltta-tapahtumaa osallistujat pääsivät tutustumaan kirjastovirkailija Ritva Majalan Laitikkalan lainausasemalle kokoamaan kirjanäyttelyyn. Esillä oli Snellmanin kirjoja sekä kirjallisuusterapiaa käsitteleviä kirjoja. Kolmas näyttelykokoelma koostui kirjailijaa itseään käsittelevästä aineistosta.

-  Olen koonnut Kirjateltta-tapahtumaa varten näyttelyn aiheesta ja henkilöstä vuosittain nyt yli kymmenen vuoden ajan, Majala kertoo.

Anja Snellmanin tuotantoa, henkilöä ja kirjallisuusterapiaa koskeva näyttely on esillä ainakin kesän loppuun saakka Laitikkalan lainausasemalla, joka on avoinna keskiviikkoisin klo 17-19.

- Suurin osa näyttelyn kirjoista on lainattavissa, osa selattavissa lainausasemalla, Majala kertoo.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?