Kysy Tuomolta kasveista

Vesien värimaailma

Keväällä havupuiden kukkiessa vesien pinnalle saattaa kertyä Männyn siitepölyä suuriksi ruskeankeltaisiksi lautoiksi.

Keväällä havupuiden kukkiessa vesien pinnalle saattaa kertyä Männyn siitepölyä suuriksi ruskeankeltaisiksi lautoiksi.

Viime kesänä kirjoitin yhden jutun kasvien sienitaudeista. Asia tuntuu olevan sen verran mielenkiintoinen, että aiheeseen on syytä palata uudelleen. Kun pari viikkoa sitten oli kyse hyönteisten kasvien lehdille aikaansaamista äkämistä, kerroin, että näitä äkämiä ei sovi sotkea lehdillä oleviin piensieniin, sienitauteihin. Siitäpä virisikin kysely, miten ne sitten erottaa toisistaan. Vastauksena voin sanoa, ettei se aina helppoa olekaan. Olen kerännyt ja lähettänyt näytteitä Helsinkiin piensieninä, mutta saanut takaisin vastauksen, että kyseessä onkin hyönteisten aikaansaama värivirhe tai muu muunnos lehden rakenteessa. Hyönteisen aiheuttama muutos on usein pallomainen kasvannainen, lehden solukossa kulkeva käytävä tai tosiaankin värivirhe lehdellä tai rullalle kääritty lehti. Mikroskoopilla asian voi varmentaa, mutta ei se aina ole helppoa sittenkään.

Näin loppukesästä kysellään myös sinilevän perään, se kun on myrkyllinen ja usein esillä tiedotusvälineissä. Kun veden pinnalla kelluu jotain värillistä, niin epäillään sinilevää. Levät ovat kasveja ja se lisääntyvät hyvinkin nopeasti. Suotuisissa olosuhteissa muodostuu sitten veden värin muuttavia puuromaisia kasvustoja. Kaikki ei kuitenkaan ole myrkyllisiä sinileviä. Nimestään huolimatta sinilevä on vihreää ja kehittyäkseen massamaiseksi täytyy ilman olla lämmin, veden ravintopitoinen ja muidenkin olosuhteiden suotuisat. Tänä vuonna sinilevää on kehittynyt etenkin rannikolla meriveteen. Sisämaasta on löydetty myös useita järviä, joissa levää on. Itse en ole sitä löytänyt täältä Sydän-Hämeestä häiritsevästi. Kangasalan Kirkkojärvestä on ilmoitettu levähavaitoja, jotka itsekin totesin ohi ajaessani. Luopioisissa olen nähnyt sinilevää vain pienissä ravinteisissa järvissä, viimeksi muutama vuosi sitten Puutikkalan Kyläjärvessä. Joten täällä se ei ole ollut ja toivottavasti ei olekaan mikään suuri riesa.

Mitä sitten on järven pinnalla, kun vesi muuttaa väriään. Alkukesästä veden pinnalla oli runsaasti keltaista väriä. Se on pääasiassa havupuiden siitepölyä ja sellaisenaan vaaratonta, joskin epämiellyttävää ja mädäntyessään haisevaa. Tällä hetkellä rantaan ajautuu ruskehtavaa massaa tai kalvomaista saostumaa. Se taas on peräisin melko varmasti suopursuruosteen itiöistä. Ruoste on näitä piensieniä ja loppukesästä se värjää paitsi vesiä niin varsinaisesti kuusten neulasia oranssinruskeiksi. Sienen ensimmäinen vaihe elää kuusella ja toinen sekä kolmas vaihe suopursulla. Sieltä itiöt sitten lentävät uudestaan kuusen vuosikasvaimiin seuraavaa vuotta varten. Tällöin itiömassaa kertyy myös vesien pinnalle. Ruoste ei ole vaarallista.

Usein vedessä on myös öljymäistä kiiltoa, varsinkin ruosteen joukossa. Joskus olen kuullut selityksen, että vesi on silloin saastunutta. On epäilty, että joku on pessyt rannalla autonsa tai heittänyt jäteöljyt veteen. Syyttely on turhaa, sillä sateenkaaren väreissä kimmeltävä vesi ei välttämättä ole saastunutta. Öljymäisyys saattaa johtua veden pieneliötoiminnasta ja vesikasvien lahoamisesta. Tämä lisääntyy loppukesästä. Yleensä ilmiö näkyy osittain rehevöityneissä vesistöissä. Sillehän ei tietenkään voi mitään, ettei tällaisiin värittyneisiin vesiin tee mieli mennä uimaan, vaikka sinileväkasvustoista ei kyse olekaan.

Tuomo Kuitunen

Kuusen neulasissa näkyy syyskesällä pieniä rakkomaisia kasvannaisia. Ne aiheuttaa piensieni nimeltään suopursuruoste.

Kuusen neulasissa näkyy syyskesällä pieniä rakkomaisia kasvannaisia. Ne aiheuttaa piensieni nimeltään suopursuruoste.

Leväkasvustot voivat olla puuromaisia saostumia rantavedessä. Ihmettelen, kuka sellaiseen edes miettii menevänsä uimaan.

Leväkasvustot voivat olla puuromaisia saostumia rantavedessä. Ihmettelen, kuka sellaiseen edes miettii menevänsä uimaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?