Yhdessä: Satavuotiaan Suomen kunniaksi halutaan järjestää ensi vuonna sata tapahtumaa

Pälkäneelläkin rakennetaan juhlavuotta

Alkuvuosi 2016. Mika Häkkiseltä kysytään Supertähdet-nimisessä tv-ohjelmassa, onko hän harkinnut muuttoa Monacosta Suomeen. Häkkinen ei lupaa palata, lähinnä kotimaansa negatiivisen ilmapiirin vuoksi. Ohjelmaa katsova Pälkäneen kunnan kulttuurituottaja Marketta Vaismaa havahtuu siihen, että – taloudellisesti ja yleiseltä ilmapiiriltään – Suomessa on kieltämättä eletty jo tovi ankean mollivoittoista aikaa. Pian hän oivaltaa, että lähestyvä Suomen satavuotisjuhlavuosi voisi olla mahdollisuus muutokseen.

– Juuri tällaiset vuodet voisivat olla vastavoimana sille ankeudelle. Se tarjoaa mahdollisuuden miettiä, mitä hyvää meillä on ja mitä voisimme tehdä ehkä toisin – parhaimmillaan se voisi olla piristysruiske koko yhteiskunnalle, Vaismaa sanoo.

Suomessakin on ajauduttu hiljalleen tilanteeseen, jossa jotkin asiat jakavat väkeä hyvinkin jyrkästi kahtia. Juhlavuoden ja siinä mukana olemisen toivotaan yhdistävän ihmisiä uudelleen; valtioneuvoston kanslia linjasi jo hyvissä ajoin juhlavuoden 2017 teemaksi ”Yhdessä”.

Vaismaa toivoo myös Pälkäneen juhlavuoden syntyvän yhdessä – yhdessä kunnan, seurakunnan, koulujen, yhdistysten ja yksittäisten kuntalaisten kesken. Tavoitteena on järjestää Pälkäneelle ”Sata luukkua Suomen itsenäisyyteen” eli sata erilaista juhlavuoden tapahtumaa.

Marketta Vaismaa ottaa vastaan ideoita Suomen juhlavuoden kunniaksi pidettävistä tapahtumista Pälkäneellä. Satavuotisohjelman ideointiin ja toteutukseen kannattaa heittäytyä tosissaan, ”kerran elämässä” -hengellä. Kun ajattelee seuraavaa vastaavaa virstanpylvästä, voi 200-vuotisjuhla vuonna 2117 tuntua varsin kaukaiselta ajatukselta – eikä monikaan ensi vuoden juhlijoista enää tuolloin ole vetreimmässä juhlakunnossaan.

Marketta Vaismaa ottaa vastaan ideoita Suomen juhlavuoden kunniaksi pidettävistä tapahtumista Pälkäneellä. Satavuotisohjelman ideointiin ja toteutukseen kannattaa heittäytyä tosissaan, ”kerran elämässä” -hengellä. Kun ajattelee seuraavaa vastaavaa virstanpylvästä, voi 200-vuotisjuhla vuonna 2117 tuntua varsin kaukaiselta ajatukselta – eikä monikaan ensi vuoden juhlijoista enää tuolloin ole vetreimmässä juhlakunnossaan.

– Eikä niiden välttämättä tarvitse olla nimenomaan tapahtumia. Jotkut voivat viedä pilkille tai sienimetsään, järjestää vaikkapa virkkausmaratonin, paistaa lättyjä tai tehdä jonkun some-tempauksen. Iso kysymys onkin, miten saada mukaan kaikki ne, jotka eivät miellä itseään aktiivisiksi yhdistys- tai muiksi toimijoiksi, Vaismaa huomauttaa.

Kokonaan uusia tapahtumia ei tarvitse välttämättä keksiä, vaan jo olemassa olevan menon ”tuunaaminenkin” voi palvella tarkoitusta hyvin. Silti jokin yksittäinen juhlavuoden huomioiva erikoisidea voi poikia jopa valtakunnallista näkyvyyttä ja kiinnostusta: Suomi 100 vuotta -hankkeen kotisivuille tulee kooste kaikista juhlavuoden osaksi kiinnitetyistä tapahtumista. Sivujen listaukseen mukaan pääsy ja juhlavuoden logon käyttö edellyttävät kuitenkin hankeohjelmaan hakemista.

Vielä keväällä hankeohjelmaan hakeneet olivat mukana myös avustusapajilla. Nyt vastuun isompien ponnistusten avustamisesta kantaa Pälkäneen kunta, joka jakaa tapahtumien järjestämiseen tukea 5000 euroa. Lisäksi Aito Säästöpankin, Luopioisten säästöpankkisäätiön ja Pälkäneen kunnan kulttuuritoimen tapahtumakilpailun kautta paras tapahtumaidea palkitaan tapahtuman kulujen kattamisella. Ideakisa päättyy lokakuun puolivälissä.

 

Yhteinen tapahtumakalenteri

Kulttuurituottaja Vaismaa korostaa, että itsenäinen tapahtumasuunnittelu on sallittua, toivottavaakin – ja osa yhdistyksistä on jo näin liikkeelle lähtenytkin.
Jotta vuodesta saataisiin näkyvä ja kattava sadan luukun kokonaisuus, kulttuurituottaja Vaismaa toivoo, että toimijat lähettäisivät hänelle tiedon tapahtuman tai tempauksen ajankohdasta. Näin päällekkäisyydet voidaan minimoida ja Vaismaa saa liitettyä tapahtumatiedot osaksi kalenteria, johon hän aikoo koota kaikki juhlavuoden sata tapahtumaa. Vaismaa toivoo, että tapahtumat ja tempaukset löytäisivät paikkansa myös muulle ajankohdalle kuin kesäkuukausille.

– Tietoja voisi ilmoittaa minulle sähköpostitse tai puhelimitse lokakuun loppuun mennessä. Järjestän syyskuun puolivälissä vielä yhteisen suunnittelutilaisuuden yhdistyksille, yrityksille ja kuntalaisille, Vaismaa suunnittelee.

Valtakunnallisissa visioissa on toivottu juhlavuoden huomioivan niin menneen, nykyhetken kuin tulevankin. Vaismaa itse näkisi painopisteen mieluiten tulevaisuudessa, lapsissa.

– Nuorten Suomi on varmaan aika erilainen kuin meidän vanhempien, tulevaisuusseminaarista haaveileva Vaismaa muistuttaa.

Silti ketään ei sovi suunnitelmissa unohtaa. Kyseessä on kuitenkin kaikkien Suomi.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?