Nokian matkassa

– Ostin uutena vuonna 1988 Mobira Citymanin. Ne olivat huippuvehkeitä. En kyllä edes kehtaa kertoa, paljonko olen maksanut tästä, kertoo kuljetusalalla työskennellyt Esko Sirola, jonka velipojalla Hannulla on samanlainen puhelin.

– Ostin uutena vuonna 1988 Mobira Citymanin. Ne olivat huippuvehkeitä. En kyllä edes kehtaa kertoa, paljonko olen maksanut tästä, kertoo kuljetusalalla työskennellyt Esko Sirola, jonka velipojalla Hannulla on samanlainen puhelin.

Nokia täytti viime vuonna 150 vuotta. Yritys aloitti puunjalostuksesta ja kalosseista, mutta suurimmat rahat vuoltiin vuosina 1998–2012, kun Nokia oli maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Nokia on ollut nykyisenlainen kansainvälinen yritys vuodesta 1966, kun Suomen Kumitehdas, Nokia Osakeyhtiö sekä Suomen Kaapelitehdas fuusioitiin Oy Nokia Ab:ksi. Matti Keskinen on ollut luomassa menestystarinaa Nokialla. Mies esitelmöi museoiden yössä Vehoniemessä matkapuhelinverkkojen kehityksestä.

 

Kohti Nokiaa

Helsingin Santahaminaan perustettiin vuonna 1925 radiolaboratorio tutkimaan ja kehittämään viestintäkalustoa puolustusvoimille.

– Sotahan on aina siivittänyt kehitystä, Keskinen mainitsee.

Sotien jälkeen sotakorvausteollisuus siivitti teknologista kehitystä kovasti, kun Valtion sähköpaja teki muun muassa laivaradioita sotakorvausaluksiin.

Radiolaboratorio muuttui jo vuonna 1927 puolustusministeriön sähkölaboratorioksi ja vuonna 1945 Valtion Sähköpajaksi. Vuonna 1962 valtion teollisuuslaitos sai nimen Televa. Yhtiö muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1976 ja viisi vuotta myöhemmin valtio myi osake-enemmistönsä Nokialle ja syntyi Telenokia Oy.

Suomeen mahtui 1960-luvulla kaksi informaatioteknologia-alan yritystä, kun Salora eli Salon Radio sekä Nokia alkoivat kehittää armeijalle ja puolustusvoimille radiopuhelimia.

– Oltiin tosi teknologisesti orientoituneita, vaikka asukasluku oli vain 4,5 miljoonaa.

Kehitys johti vuonna 1969 Nokian kehittämään maailman ensimmäiseen digitaaliseen puheensiirtojärjestelmään, PCM-puheensiirtojärjestelmään, jossa yhdessä johtoparissa siirrettiin 32-kanavan puheinformaatio.

– Digitaalinen järjestelmä mahdollisti huomattavasti kustannustehokkaamman sekä laadullisesti paremman puheen siirron verrattuna analogisiin järjestelmiin, Keskinen selventää.

 

Kaikki lähti ARP:stä

Vuonna 1971 Posti- ja lennätinlaitos avasi käsivälitteisen ARP-verkon, eli autopuhelinjärjestelmän. Se oli Suomen ensimmäinen kaupallinen matkapuhelinverkko. Puhelimet asennettiin kiinteästi autoihin ja voitiin soittaa Suomen sisällä.

– Järjestelmä oli manuaalinen, eli piti soittaa keskukseen, jotta puhelu yhdistyi.

ARP:n yleistyessä verkko ruuhkautui ja paine uuden järjestelmän keksimiseksi oli kova. Eri maiden lupabyrokratia oli vesittää hankkeen, mutta radiopuhelinlupien vapauduttua esteet alkoivat olla voitettu ja perustettiin yhteispohjoismainen järjestelmä NMT. ARP-järjestelmä toimi kuitenkin rinnalla pitkään. Lapissa ARP:tä käytettiin aina vuoteen 2001 saakka.

Nokialla alkoi vuonna 1972 digitaalisen puhelinkeskuksen prototyypin kehitys ja vuonna 1981 markkinoille lanseerattiin Euroopan ensimmäisen digitaalinen puhelinkeskus, DX200.

– Tietokoneet alkoivat tehdä sen, mitä releet tekivät ennen.

Nokia ei uskonut digitaaliseen kehitykseen eikä määrärahoja omien prosessorien kehitykseen saatu. Niinpä valittiin pienen yrityksen, Intelin valmistamat 8080-prosessorit.

– Tässä vaiheessa ei vielä tiedetty, että juuri Intelin kehittämä prosessorityyppi tulisi olemaan perusta kotitietokoneille mahdollistaen näin huikean prosessorikehityksen – DX200 järjestelmän prosessorin valinnassa oli siis merkittävä onnenkantamoinen mukana.

DX200-keskuksessa oli moduulirakenne ja se oli helposti muokattavissa ja laajennettavissa. DX200-tekniikasta tuli Nokian kultamuna, joka valtasi pian Suomen markkinat ja Nokia kiihdytti matkapuhelinbisnekseen.

– DX200 oli tuotteena liiketoimintaa voimakkaasti edistävä. Sen tuotoilla Nokia laajeni merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi, ei vaan telekommunikaatiossa, vaan myös muissa liiketoiminnoissa.

NMT:n aikakausi

Matti Keskinen aloitti Nokialla vuonna 1982 tekemällä silloiseen Neuvostoliittoon kiinteää puhelinverkkoa, kunnes parin vuoden jälkeen siirtyi NMT-matkapuhelinprojektiin, jossa DX200-keskuksesta tehtiin NMT 900-puhelinkeskus.

Vuonna 1982 Nokia toi markkinoille ensimmäisen NMT-450-puhelimen, joka painoi peräti 9,8 kiloa. Se toimi yhteispohjoismaisessa Ericssonin tekemässä 450 megahertsin NMT-verkossa. Radioteknologiassa matala radiotaajuus kantaa pidemmälle, joten verkon peittoa oli helppo tehdä.

– Kun tilaajia tuli yhä enemmän, piti saada kasvavalle puhelinliikenteelle lisää taajuuksia.

Suomessa otettiin vuonna 1987 käyttöön Nokian toimittama 900 megahertsin NMT-verkko. Yhteispohjoismainen verkko ei kuitenkaan riittänyt, vaan haluttiin ottaa seuraava askel. Alettiin suunnitella yleiseurooppalaista matkapuhelinjärjestelmää ja GSM:n tuotekehitys lähti liikkeelle.

Matti Keskinen keskittyi GSM-puhelunohjauksen ja piirikytkentäisten datapalvelujen arkkitehtuurin suunnitteluun ennen varsinaisen ohjelmistokehityksen aloittamista. Kukaan ei tuolloin ymmärtänyt, kuinka suuresta asiasta oli kyse.

– Tämä olikin hyvä, sillä muutoin olisi saattanut rimakauhu iskeä, toteaa Keskinen.

Vuonna 1991 Harri Holkeri soitti maailman ensimmäisen GSM-puhelun Helsingistä Kaarina Suoniolle Tampereelle.

– Meitä oli iso porukka teknisissä tiloissa varmistamassa, että kaikki toimii.

Myynti ylitti täysin odotukset ja kysyntä räjähti käsiin. Tukiasema- sekä kännykkätehtaita perustettiin ja ne olivat niin kannattavia, että maksoivat itsensä muutamassa kuukaudessa takaisin.

– Ihmisiä lapioitiin sisään ja työhaastatteluissa ensimmäinen kysymys oli: Koska pystyt aloittamaan, jos sinut valittaisiin? Keskinen nauraa.

 

Nokia keskitti

Nokian tuotekehitys pysyi Suomessa vuoteen 1995 saakka. Sen jälkeen yhteistyötä koetettiin amerikkalaisten kanssa. Oppi oli, että suomalaiseen insinööriin voi aina luottaa, mutta Amerikassa kaikki on aina tosi hyvin, vaikka ei olisikaan. Vuonna 1997 tuotekehitys päätettiin viedä Kiinan sijaan Unkariin ja se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

Nokia oli ostanut TV-tehtaita, sillä kuviteltiin, että televisiosta tulisi se keskus, johon koko kodin yhteydenpito keskittyy. Näin ei käynyt ja tehtaat myytin myöhemmin pois.

Monialayhtiö Nokia myi pois muut liiketoiminta-alueet ja keskittyi telekommunikaatioon.

– Se oli oikea suunta, mutta tähän hetkeen nähden ehkä yrityksestä riisuttiin jo liikaa, Keskinen miettii.

Huippuvuosien jälkeen Nokia ja koko telekommunikaatioalan kannattavuus on tullut alaspäin.

Vuonna 2000 sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus Suomen viennistä oli 32% ja se oli suurin vientiala. Nyt suurimmaksi on noussut takavuosien tapaan puu- ja paperiteollisuus.

 

Teknologiafriikki kansa

Uusia puhelinmalleja tulee jatkuvasti, mutta verkkopuolella edetään noin 10 vuoden sykleissä. Aina 10 vuoden välein tulee uusi kehittyneempi järjestelmä. 2000-luvulla GSM-verkon rinnalle saatiin 3G-verkko.

– Koko matkapuhelinteollisuus luuli, että videopuhelut olisivat suurin juttu. Kuinka moni teistä on soittanut videopuheluja, Keskinen kyseli huvittuneena.

Hän itse ei ole soittanut, sillä tärkeintä on puhe, ei se, miltä toisessa päässä oleva näyttää. Silti nykyään puhetta on datasta vain yksi prosentti.

Vuonna 2005 Nokia ylitti miljardin valmistetun puhelimen rajan.

Suomessa mobiilidatan kasvu on vuosittain 80–100 prosenttia ja Suomi on langattoman datan käytössä ykkösmaa.

– Meillä on halvat hinnat ja olemme pikkuisen teknologiafriikkejä. Lisäksi meillä on erittäin hyvät verkot, Keskinen selittää.

Suomi on maailman ykkönen paitsi datassa tilaajaa kohden, myös mobiilidatan yhteismäärässä. Jos siis tuntuu, että kännykät ovat kasvaneet kiinni käsiin, huomio on aivan oikea. Sen sijaan puheminuutit ovat vähentyneet 5 prosenttia vuodessa ja tekstiviestit 28 prosenttia vuodessa.

Keskinen vertasi Suomea lähes samankokoiseen Uuteen-Seelantiin.

– Suomessa on 15 kertaa enemmän dataliikennettä ja viisi kertaa enemmän tukiasemia. Mutta Uudessa-Seelannissa on 200 kertaa enemmän lampaita.

 

Mitä tulevaisuudessa

Matkapuhelinverkot jatkavat kehitystään ja niitä käytetään arjessa yhä enemmän.

– Matkapuhelinverkkoon voidaan liittää mikro ja silitysrauta. Maanviljelijät voivat laittaa peltoon anturit, jotka kertovat pellon tilasta. Inter of things, eli esineiden Internetin ajatellaan tuottavan, mutta se jää nähtäväksi, Keskinen tuumaa.

Tällä hetkellä kehitetään myös viranomaisjärjestelmiä, joissa kriisitilanteissa mahdollistetaan suora puhelinten välinen yhteys ilman verkon. TV-lähetyksiä suunnitellaan myös siirrettävän matkapuhelinverkkoon.

Autot alkavat siirtyä verkkoon ja kulkea itse.

– Toistaiseksi minulla ei ole halua hypätä sellaisen kyytiin, vaan ajan mielelläni itse, Keskinen nauraa ja viittaa ensimmäiseen USA:ssa käytetyn robottiauton kuolonuhriin.

 

– Tätä puhelinta ei sopinut tiputtaa varpailleen, sillä se painaa 9,8 kiloa, Nokian Matti Keskinen näyttää.

– Tätä puhelinta ei sopinut tiputtaa varpailleen, sillä se painaa 9,8 kiloa, Nokian Matti Keskinen näyttää.

Nokian tutkimus ja tuotekehityspäällikkö, nykyinen sisäinen konsultti Matti Keskinen sai vuonna 2009 Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkin saavutuksistaan. Keskinen on ollut avainhenkilö vuonna 2004 lanseeratun MSC Server verkkoteknologian läpimurrossa. Teknologia on edelleen käytössä välittäen lähes kaiken matkapuhelinverkkojen liikenteen. Miehen päättäväisyyden ja kovan työn ansiosta Nokia onnistui tuomaan markkinoille tekniikkansa ennen kilpailijoita, jolloin Nokia sai kahden vuoden kaulan pahimpiin kilpailijoihinsa.

Nokian tutkimus ja tuotekehityspäällikkö, nykyinen sisäinen konsultti Matti Keskinen sai vuonna 2009 Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkin saavutuksistaan. Keskinen on ollut avainhenkilö vuonna 2004 lanseeratun MSC Server verkkoteknologian läpimurrossa. Teknologia on edelleen käytössä välittäen lähes kaiken matkapuhelinverkkojen liikenteen. Miehen päättäväisyyden ja kovan työn ansiosta Nokia onnistui tuomaan markkinoille tekniikkansa ennen kilpailijoita, jolloin Nokia sai kahden vuoden kaulan pahimpiin kilpailijoihinsa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?