Rakentaminen: Vilkkaammat ajat leviävät vähitellen kaupungeista maaseudulle

Vasara paukkuu taas

Rakennusalan hiljaisimmat ajat näyttäisivät olevan takana. Kaupungeissa rakennetaan taas vilkkaasti ja asuntokauppakin on vilkastunut. Rakennusbuumi leviää pienellä viiveellä myös kehyskuntiin.

Tällä hetkellä erityisen vilkasta on hoivarakentaminen. Kangasalle valmistuu vuoden aikana toista sataa palvelutalopaikkaa ja Pälkäneelläkin liikkeelle lähtivät 39-paikkaisen palvelutalon rakennustyöt. Palvelutaloja rakennuttavat ja pyörittävät hoivarakentamiseen ja -palveluihin erikoistuneet yritykset. Hankkeet poikivat paikkakunnalle töitä sekä rakennusvaiheessa että toiminnan käynnistyttyä.

Rakentajille satelee tarjouspyyntöjä kiihtyvään tahtiin. Ennestään kovaa kilpailua koventavat ulkomaalaiset tekijät, joita voi löytyä myös suomalaisen firman palkkalistoilta. Sydänhämäläiset rakentajat ovat kuitenkin pitäneet valttikorttinaan paikallisia osaajia.

Maaseudulla rahoittajien varovaisuus jarruttaa asuntokauppaa. Väki ja asuntokauppa ovat keskittyneet sellaista vauhtia, että sivukulmien omakotitalosta on entistä vaikeampi päästä eroon tai saada omiaan pois. Siksi niiden vakuusarvo on aivan eri tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten.

 

Hämeenkyrössä asustava Olli Tervalammi ja Janne Toiva Orivedeltä valmistelivat väestönsuojan valutöitä Pälkäneen Attendo Lumpeenkukan työmaalla Lastenlinnan alueella. – Yksikerroksisessa talossa väestönsuojasta saadaan tehtyä sen verran korkeampi, että siitä saadaan viihtyisä taukotila henkilökunnalle. Kaksikerroksisessa talossa huonekorkeus jää tosi matalaksi, kaksikko kertoo.

Hämeenkyrössä asustava Olli Tervalammi ja Janne Toiva Orivedeltä valmistelivat väestönsuojan valutöitä Pälkäneen Attendo Lumpeenkukan työmaalla Lastenlinnan alueella. – Yksikerroksisessa talossa väestönsuojasta saadaan tehtyä sen verran korkeampi, että siitä saadaan viihtyisä taukotila henkilökunnalle. Kaksikerroksisessa talossa huonekorkeus jää tosi matalaksi, kaksikko kertoo.

 

Työmaita pitää hakea entistä kauempaa

– Maailma muuttuu, ja pakko tässä on itsekin sopeutua siihen. Monet vuodet on puhuttu, ettei lähdetä hakemaan työmaita kauempaa, koska kulkeminen nostaa kustannuksia. Mutta jos haluaa isompia urakoita tehdä, niin pakko on ajaa hommien perässä, Jouko Saarikko kertoo.

Viime vuosina Rakentajat Saarikolla on ollut työmaita Valkeakoskella ja Kangasalla, ja nyt yritys on aloittanut Riihimäellä. Siellä lähtee kerrostalohanke, ja ensi vuonna ehkä toinenkin.

Vajaan parinkymmenen miehen rakennusfirma on huomannut olevansa joihinkin urakoihin liian pieni.

– Kunnat ja niille palveluja myyvät toimijat teettävät isoja komplekseja. Jossakin kymmenen miljoonan euron hyvinvointikeskuksen kokonaisurakassa on sellaiset liikevaihtorajat, että emme pysty edes tarjoamaan.

Palvelutaloja ja päiväkoteja rakennuttavilla palveluyrityksillä puolestaan on usein kumppanit, joille urakat menevät.

– Siinä pitää olla uudenlaista kokonaisosaamista, että pääsee niistä urakoista kilpailemaan, Saarikko kuvaa rakennusalan murrosta.

Tarjouspyyntöjen perusteella rakentaminen on vilkastumassa kasvukeskuksissa.

– Paljon olen laskenutkin, mutta kakkossijat eivät tuo töitä.

Lähiseudulla rakentajia on työllistänyt muun muassa koulujen korjausrakentaminen.

– Sellaista aaltoliikettä tämä on: välillä on töitä liikaa, välillä turhan hiljaista. Takavuosina olemme rakentaneet ulkopuolisten urakoiden lomassa pari rivitaloa vuodessa. Omatuotannon avulla saadaan tasattua työtilannetta.

Nenäpään alueelle nousseet rivitaloasunnot eivät ole käyneet kaupaksi sellaista tahtia, että uusia kannattaisi ryhtyä rakentamaan.

– Elämäntilanteen pitäisi näyttää turvatulta pariksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin, että ihmiset uskaltavat tehdä ratkaisuja. Jos elämäntilanne muuttuu, niin maalla talosta ei saa niin helposti ja varmasti omiaan takaisin kuin kaupungin kerrostaloasunnosta, Jouko Saarikko pohtii pattitilanteen aiheuttajaa.

Hänen mielestään rakennusala lähtee liikkeelle heti, kun ihmisten luottamus palaa. Pälkäne voi myös itse vaikuttaa vetovoimaansa.

– Asuminen on mukavampaa ja edullisempaa kuin kaupungissa. Jos saamme palvelut säilytettyä, ja ihmiset näkevät, että asiat hoituvat, niin kyllä kauppa lähtee liikkeelle.

 

 

 

Tampereen kärkihankkeet vilkastuttavat koko aluetta

Rakennusliike Tikirak Oy:n toimitusjohtajana vuosi sitten aloittanut Jouni Walden sai ”läksyksi” kasvattaa rakennusyritystä entistä rohkeammin. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vetäjäksi ja osakkaaksi tullut Walden on tehnyt työtä käskettyä. Liikevaihto puolitoistakertaistuu tänä vuonna, eikä näköpiirissä ole esteitä kasvun jatkumiselle.

– Kasvua ei ole haettu kasvun vuoksi, vaan olemme löytäneet meidän resursseille sopivia, järkeviä hankkeita.

35 henkeä työllistävällä rakennusliikkeellä on Harjunsalossa käynnissä tuplakohde: samalle tontille nousee 39 asunnon kerrostalo ja 53-paikkainen palvelutalo. Pälkäneellä käynnistyi 39-paikkaisen palvelutalon rakentaminen.

Oman asuntotuotannon lisäksi Tikirak urakoi VVO:lle Vuorekseen kerrostaloa. Kahdeksankerroksisesta talosta tulee alueen korkein.

– Parin viikon päästä alkaa Tammelassa päiväkotiremontti. Lisäksi liikkeellä on pienempiä remontteja, Jouni Walden luettelee.

Hänen mielestään rakennusalalla ja asuntokaupassa on tapahtunut selvää vilkastumista vuoden takaiseen verrattuna.

– Helsingissä menee jo lujaa, ja Tampere tulee hyvänä kakkosena. Toivottavasti trendi jatkuu talven yli nousevana.

Tampereen suuret rakennushankkeet eivät välttämättä työllistä kehyskuntien rakentajia, mutta tuovat lisävirtaa koko alueelle.

– Kärkihankkeet tuovat mukanaan muuta rakentamista. Alueelle syntyy asuntoja ja palveluita. Tampereen seutu on rakentajalle maan parhaita alueita, mutta myös kilpailu on äärimmäisen kovaa. Askelmerkkien on oltava kohdallaan, että siinä kilpailussa pärjää, Walden sanoo.

 

 

 

 Käänne tapahtui alkukesästä

– Vuosi on ollut aika erikoinen. Keväällä ja alkukesästä oli hiljaista edellisvuosiin verrattuna. Mutta sen jälkeen on ollut sopivan kiireistä, Sami Seise sanoo.

Rautajärveltä Luopioisiin muuttanut Sähköpalvelu Seise työllistää yrittäjän lisäksi kaksi asentajaa. Heistä toiselle ei kevään hiljaisimpina kuukausina riittänyt töitä, mutta kesän kiireimpään aikaan asentajia on ollut neljä.

– Tarvitsin lisää tekijöitä, kun kävimme Tampereella kiireavussa.

Helsingissä asuntokysyntä alkaa jo ylittää tarjonnan, ja myös Tampereen suunnalla rakentaminen on vilkastunut. Seise tietää, että tällaiset trendit rantautuvat maaseudulle viiveellä.

– Luopioisten suunnalla uudistuotanto on ollut käytännössä seis. Ensi vuonna on tekeillä pari vapaa-ajan asuntoa Puutikkalan ja Luopioisten suunnalla. Onneksi on ollut kunnan ja Arteknon hommia, niin on riittänyt asentajille töitä.

Tehtaan isot projektit ovat myös sikäli kiitollisia, että niiden ohessa voi hoitaa vielä kiireellisempiä töitä.

– Kun kaapelit ovat poikki, niin on mukava sanoa, että asentaja tulee vartin päästä.

Kaksi asentajaa työllistävä Seise on valmis vielä kasvattamaan yritystään, jos rakentaminen vilkastuu ja sähkötöille tarvitaan lisää tekijöitä.

– Neljä miestä tienaamassa olisi oikeastaan ihannetilanne. Jos väkeä olisi enemmän, niin sitten tulisi kaikenlaisia työnjohtajan tehtäviä.

 

 

Koko ajan lisää laskettavaa

– Syksyllä ja talvella näytti tosi huonolta. Tuntui, ettei uusia työmaita lähde liikkeelle ollenkaan. Liikevaihto putosi viime vuonna miljoonalla. Helmikuussa laskutettava tilauskanta oli yhteensä 0,6 miljoonaa, joka ei riitä tämänkokoisella firmalla mihinkään. Mutta parissa kuukaudessa tilanne kääntyi päälaelleen. Nyt ovat kädet täynnä töitä. Kesäkuulla tilauskanta oli jo 3,7 miljoonaa. Parin viime viikon aikana olen palkannut kaksi uutta miestä hommiin, Pasi Lindholm kertoo.

Pääosa Pälkäneen Putki ja puhallin Oy:n työmaista on aina ollut lähikaupungeissa. Myös viime kuukausien myönteisen käänteen ovat aiheuttaneet Tampereelta ja Hämeenlinnasta tärpänneet isot työmaat.

– Tampereella Satamakadun ja Koulukadun kulmassa remontoitava sote-talo on meidän suurin saneerauskohde kautta aikojen ja tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin saneeraustyömaa eduskuntatalon jälkeen. Myös Hämeenlinnasta on saatu hyviä työmaita. Koko ajan tulee uutta laskettavaa niin, että kohtahan tästä alkaa jäädä katettakin, toimitusjohtaja Lindholm sanoo.

Hän uskoo, että kaupunkien rakennusbuumi leviää vähitellen myös maaseudulle.

– Viime vuodethan yksityisten hankkeet ovat olleet aivan seis. Remonttiakin on tehty vasta, jos on ollut ihan pakko. Nämä ovat vähän henkimaailman hommia. Kun menee huonosti, lehdet syventävät kurjuutta, ja lopulta kukaan ei uskalla tehdä mitään. Sekin vaikuttaa, että nykyään mikään ei ole varmaa, ja ihmiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Mutta nyt näyttää, että ihmisillä alkaa olla rahaa, ja ainakin remonttia aletaan tehdä.

Putki ja puhallin on kuitenkin vielä kaukana vuodesta 2007, jolloin väkeä oli reilut 50 henkeä. Nykyisin yritys työllistää parikymmentä henkeä.

 

 

 

Kuka jatkossa työllistää, kun tehtaat ajetaan alas?

– Siinä tulee pää vetävän käteen, jos teemme pienessä maassa mökkejä toisillemme. Kyllä meidän pitäisi myös viedä maailmalle, Jukka Saarinen sanoo.

Tampereen seudun tehtaat ovat olleet Saaris-Sähkölle tärkeä kivijalka, mutta nyt monta suurta työnantajaa on ajettu alas.

– Yli puolet on ollut teollisuuden töitä ja kesät on tehty lisäksi taloja ja mökkejä. Viimeiset pari vuotta olemme kiertäneet purkamassa asennuksia tapetuista tehtaista. Yksikin yritys työllisti 22 vuoden ajan, ja nyt jäi kertarysäyksellä satoja ihmistä työttömäksi.

Kertaalleen lopetetut tehtaat ja työpaikat eivät enää palaa.

– Hieman huolettaa, mistä me tavalliset ihmiset tulevaisuudessa palkkamme saamme. Ei jotain tietokonehommia kaikille riitä.

Joillekin isoille toimijoille viimeinen niitti ovat olleet Venäjän pakotteet. Työt ovat siirtyneet kilpailijamaihin, joissa säännöksiä kierretään luovemmin.

Purkutyömaiden vaikutukset kertautuvat lähivuosien aikana: hiljenevät tehtaat tai työttömäksi jäävät ihmiset eivät enää työllistä minkään alan yrittäjiä.

– Tässä on opeteltu tekemään kerrostalojakin. Mutta kilpailu on kovaa. Ja sitä koventavat kilpailijat, joiden työntekijöistä suuri osa tulee ulkomailta. Urakoita pitää haalia alihintaan läheltä tai ajaa työmaiden perässä kauemmas, jolloin kustannukset kasvavat. Ensi talvena ajamme Riihimäellä saakka töissä.

Saariselle on tärkeää, että työntekijät ovat paikallisia ja tuotteet suomalaisia.

– Kannamme kortemme kekoon suomalaisen työn puolesta, kun käytämme Drakan ja Rekan kaapeleita, ABB:n kalusteita sekä Enston keskuksia ja valaisimia.

Kaiken keskellä Saarinen uskoo tulevaisuuteen. Viidelle asentajalle on riittänyt töitä, eikä ketään ole tarvinnut irtisanoa tai lomauttaa.

– Onneksi palkkasin aikanaan nuoria työntekijöitä. Kolme-, nelikymppiset osaajat ovat nyt rautaisia osaajia.

Maaseudun yrittäjät työllistävät myös toinen toisiaan. Työmaita hoidetaan mielellään tuttujen kumppaneiden kanssa, sillä hinnan lisäksi vaakakupissa painaa myös saumaton yhteistyö muun muassa aikataulutuksessa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>