Turvallisuustietoa kansalaisille: Syksyn luentosarjassa etsitään vastauksia ajassa liikkuviin pelon kysymyksiin

Tieto on turvallisuudentunteen avain

Terrori-iskut? Isis? Venäjä? Lähi-Itä? Maahanmuutto? Kouluampuja? Rikollisuus? Huumeet? Työttömyys? Haurastuva hyvinvointi-yhteiskunta?

Suomi on ehkä Euroopan turvallisin maa, mutta siitä huolimatta elämä tuntuu olevan täynnä erilaisia huolia ja pelkoja.

Seurakunnan aikuistoiminnan vastuuryhmän toimesta Pälkäneellä toteutetaan syksyn aikana neliosainen luentosarja, jonka otsikko on Turvallisuutemme tänään? Tietoa, ajatuksia, näkökulmia – meille kaikille.

Tilaisuuksien isäntänä toimii kenraali Pertti Salminen, joka on myös yksi pääalustajista. Kaikille avointen asiantuntijaluentojen tarkoituksena on käsitellä turvallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toisin sanoen kertoa, miten turvassa me oikeasti olemme.

Kaikille avoin luentosarja käynnistyy Pälkäneen seurakuntatalossa tiistaina 20. syyskuuta kello 18.30. Ensimmäisen luennon otsikkona on Turvallisuustilanne Pirkanmaalla ja Pälkäneellä. Alustajana siinä on komisario Petri Kollanen Kangasalan poliisiasemalta.

Jokaiseen luentoon kuuluu alustuksen lisäksi kommenttipuheenvuoro sekä yleisökeskustelu.

 

Huolenpito on turvallisuutta

Ajatus turvallisuutta käsittelevistä luennoista heräsi aikuistoiminnan työryhmässä viime syksynä. Silloin pakolaiskriisi oli Suomessa juuri alkanut, ja koko yhteiskuntaa ravisteli uudenlainen pelkojen ja ennakkoluulojen aalto.

Pakolaisuus on kuitenkin vain yksi kärki levottomana vellovassa maailmassa, jossa kriisejä tuntuu yhtäkkiä leimahtelevan kaikkialla.

Työryhmä haluaa auttaa huolestuneita tarjoamalla vastaukseksi luotettavaa asiatietoa. Luentosarjan puhujiksi on kutsuttu erityisesti oman alueen turvallisuuden kokonaistilanteen tuntevia asiantuntijoita, jotka osaavat kertoa, miten erilaisissa kriisitilanteissa toimitaan ja kuka mistäkin osa-alueesta vastaa.

– Huolenpito toisista on osa turvallisuutta. Se on myös tärkeä osa seurakunnan arvomaailmaa, pohtivat aikuistoiminnan työryhmän puheenjohtaja Leena Eerola ja kappalainen Janne Vesto.

Eerola toteaa, että ihmiset ovat nykyisin kyselevällä kannalla ja kaipaavat asiantuntijuutta.

– Luentosarja ei ole ideologialtaan uskonnollinen, vaan se on tarkoitettu kaikille ja kaikenlaisen näkemyksen omaaville ihmisille. Turvallisuuskysymykset koskettavat kaikkia meitä yhtäläisesti, hän painottaa.

Janne Vesto näkee papin työssään, mitä jakautunut yhteiskunta käytännössä tarkoittaa.

– Toimeentulossa on nykyään niin suuria eroja, että ihmiset elävät aivan eri todellisuuksissa sen mukaan, mikä heidän taloudellinen tilanteensa on, hän sanoo.

Ihmisten välinen mielipiteiden vaihto on tätä nykyä nopeaa ja tehokasta, mutta sitä kautta leviävät myös pelot ja ennakkoluulot. Sosiaalinen media tuo keskusteluun kokonaan uuden ulottuvuuden.

Vesto huomauttaa, että asiattomatkin kommentit ja keskustelut kertovat siitä, että ihmiset kokevat elämässään uhkaa.

– Tämän luentosarjan tarkoitus on keskustella avoimesti kaikenlaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista, ja myös siitä, miten voimme yhdessä vaikuttaa niihin, hän sanoo.

Sarjan viimeinen 28. marraskuuta järjestettävä luento käsittelee kirkon ja seurakunnan roolia turvallisuusasioissa. Pääalustajana on silloin kenttäpiispa Pekka Särkiö.

 

Pelon luonne on muuttunut

– Yksi syy pelkojen paljouteen voi olla yksinkertaisesti sekava ja puutteellinen tieto asioista, sanoo kenraalimajuri evp., valtiotieteen tohtori Pertti Salminen.

Kyynäröllä asuva Salminen on syntyperäinen luopioislainen ja pitkäaikainen Maanpuolustuskorkeakoulun opettaja, tutkijaupseeri ja rehtori.  Viimeiset vuodet ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli Länsi-Suomen sotilasläänin komentajana.

Hän on ollut uransa aikana organisoimassa myös monia siviilipuolen viranomaisharjoituksia ja tietää, että turvallisuudesta tiedottaminen ja keskusteleminen on hyvä keino rauhoittaa ihmisiä.

Nykyään tieto kulkee nopeammin kuin koskaan ennen maailmanhistoriassa. Lisäksi tietoa liikkuu yksittäisten ihmisryhmien omia kanavia pitkin sellaisena, kuin kukin haluaa sen esittää. Pelottelu, uhkailu ja muunnetun totuuden levittäminen on helpompaa kuin koskaan, ja samaan aikaan asiallisen tiedon seulominen kaikesta informaatiomassasta on entistä vaikeampaa.

Salminen toivoisi tiedotusvälineiltä nykyistä perehtyneempää otetta maailman kriisien käsittelyyn.

– Olen kyllä sitä mieltä, että katastrofeista pitää tiedottaa. Ihmisiä ei voi jättää uutispimentoon maailmassa, jossa tieto joka tapauksessa leviää hetkessä laajalle alueelle. Mutta kaikki uutiset pitäisi taustoittaa huolellisesti, sillä pelkät kauhunhetket vain lisäävät pelkoa ja epävarmuutta. Uutisointia pitäisi kaikkineen kehittää analyyttisempaan suuntaan, hän pohtii.

 

Pelko tulee iholle

Ulkopuolelta uhkaavan vaaran tunne ei ole suomalaisille mitään uutta. 1990-luvun alkuun asti maailmassa näytti olevan kaksi voimaa uhkuvaa napaa, jotka eivät olleet pohjoinen ja etelä vaan itä ja länsi.

Ydinasepelote toimi Natosta Varsovan liiton suuntaan ja toisin päin, mutta se vaikutti myös suomalaisissa kodeissa. Kansalaisia ohjeistettiin tekemään suojautumissuunnitelmat ja hankkimaan varmuusvarastot.

Nykyään vaara voi osua samaan bussiin tai kävellä kadulla vastaan. Sitä vastaan on vaikea suojautua.

– Sota sai aikaan sen, että pelko kohdistui monien vuosikymmenien ajan isoihin maailmanpoliittisiin asioihin. Nykyään pelko on eriluonteista, lähellemme ja keskuuteemme tulevaa. Järjestäytynyt rikollisuus ja huumeiden kauppa ja käyttö vaikuttavat keskellä kansalaisten arkipäivää; terrori-isku voisi periaatteessa osua minne tahansa.  Jokainen tietää voivansa joutua kohtaamaan niiden vaikutuksia, Pertti Salminen toteaa.

Omassa luennossaan 4. lokakuuta Luopioisten seurakuntatalossa hän käsittelee Suomen ulkoista turvallisuutta ja kansainvälisiä kriisipesäkkeitä.

– On vaikea sanoa, minkä asian suomalaiset tällä hetkellä mieltävät suurimmaksi ulkoiseksi uhaksi. Esimerkiksi Venäjän suhteen pelkoa lietsoo jatkuva epävarmuus asioista, eivät niinkään esimerkiksi Suomen lähialueen todelliset tapahtumat, hän sanoo.

 

Miten meitä hallitaan?

Jos yksittäiseltä kansalaiselta kysyttäisiin, mitä on pelottavin asia hänen omassa arjessaan, hän tuskin vastaisi Ely, Avi tai sote-uudistus.

Silti ne herättävät pelkoa, vaikka äkkiseltään on vaikea ymmärtää, miksi.

– Siksi, että emme tiedä, mistä niissä on kysymys. Nykyisen hallinnon rakenteet ovat ihmisille vieraita. On vaikea tietää, millainen tehtävä tai miten suuri valta millekin taholle kuuluu. Lisäksi kaikkea ollaan koko ajan uudistamassa ja muuttamassa. Toisin sanoen emme tiedä, miten meitä hallitaan, Pertti Salminen vastaa.

Hän pohtii, että vanha läänijärjestelmä oli melko selkeä. Oli kohtuullisen helppo hahmottaa, mitkä tehtävät kuuluivat kunnan ja mitkä läänin hallinnon alaisuuteen. Tällä hetkellä kansalaiset elävät jatkuvassa epävarmuudessa, kun edes maan hallitus ei ole yksimielinen siitä, miten valta ja vastuu jaettaisiin viisaimmin.

Salminen toteaa, että yleisen epävarmuuden lisäksi ihmisiä huolettavat pienenevät resurssit. Kun esimerkiksi poliisin, pelastuslaitoksen ja sairaanhoidon yksiköitä vähennetään, yhdistetään ja rationalisoidaan lakkaamatta, turvallisuudentunne joutuu kovalle koetukselle.

Turvallisuutemme tänään? -sarjan Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa käsittelevä osa 25. lokakuuta selventää viranomaisten tehtäviä ja sitä, miten erilaisiin uhkiin vastataan. Aiheesta alustaa pelastusylitarkastaja Ari Saarinen Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastosta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?