EU-hanke: Natura-järvelle rahoitusta

Freshabit kohentaa Kukkian tilaa

Hankekoordinaattori Eeva Einolan (oikealla) karttoihin kertyi monta ehdotusta kohteista, joissa Kukkian vedenlaatua voisi kohentaa.

Hankekoordinaattori Eeva Einolan (oikealla) karttoihin kertyi monta ehdotusta kohteista, joissa Kukkian vedenlaatua voisi kohentaa.

Kirkasvetisenä tunnettu Kukkiajärvi on ranta-asukkaiden havaintojen mukaan samentunut huomattavasti viime vuosina. Monen mielestä syynä on virheellisesti kunnostettu Kukkianvirran uoma, joka saa veden pinnan laskemaan voimakkaasti syksyä kohti.

Huoli veden hupenemisesta on aiheellinen, mutta järven kuntoon vaikuttaa voimakkaasti myös siihen ympäristön valuma-alueelta laskevat vedet. Näiden vesien laatuun on luvassa parannusta suureksi osaksi EU-rahoitteisen Freshabit-Life -hankkeen avulla.

Valtakunnallisen hankkeen kokonaisbudjetti on 24,3 miljoonaa euroa, josta Kukkialle on lohkeamassa alustavien arvioiden mukaan ainakin reilut 80 000 euroa. Hanke sisältää 8 aluetta, joista Kukkia on osa suurempaa Vanajaveden aluetta. Koko Vanajaveden alueelle on varoja jyvitetty 1,3 miljoonaa. Pälkäneeltä alueeseen kuuluu myös Äimälän Tykölänjärvi.

Kukkian pääsemisestä hankkeeseen voidaan pitkälti kiittää järven kuulumista Natura 2000 –verkostoon. Suurin osa hankkeen kohdealueista on Natura-vesistöjä.

Hanke on lajissaan kaikkien aikojen suurin ja sen kesto on yli kuusi vuotta. Valtakunnallisesti hanketta koordinoi Metsähallitus, jolla on apunaan kolmisenkymmentä kumppania.

Vanajaveden alueen koordinaattorina toimii Vanajavesikeskus, jonka edustajat esittelivät hanketta lauantaina Mikkolan Navetalla.

Valumavesiä kirkastetaan

–Hanke tähtää vedestä riippuvien luontotyyppien ja lajien tilan parantamiseen. Kukkian kohdalla asiaa lähestytään ennen kaikkea järven valuma-alueen kautta tekemällä toimia, jotka vähentävät ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista järveen, selvitti hankekoordinaattori Eeva Einola tavoitteita.

Huuhtoutumisen estämisessä tepsii yksinkertainen konsti: veden virtausta on hidastettava tai pysäytettävä ennen kuin se valuu järveen.

Kukkia saa valumavetensä pääasiassa pienistä puroista ja ojista. Kuohijoki on ainoa järveen laskeva isompi uoma. Niinpä Einola ja vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä peräänkuuluttivat paikallisilta vihjeitä kohteista, joissa veden kulkua voisi kohtuullisin toimin hidastaa. Etusijalla ovat pienet ja pienehköt kohteet.

Käytännön toimia veden toppuuttamiseksi ovat kosteikkojen tekeminen, laskeutusaltaat ja pohjapadot. Myös kemialliset kosteikot ovat mahdollisia. Hidasteita sijoitetaan mieluiten paikkoihin, joissa ne vievät vain vähän tilaa ja haittaavat näin mahdollisimman vähän maankäyttöä.

Hankkeessa on mahdollista tehdä myös vesikasvien niittoa tai muuta poistamista, lintutorneja sekä kutu- ja poikasalueiden kunnostusta. Mielenkiintoa herätti kohta, joka mahdollistaa uoman profiilin muuttamisen. Olisiko siinä mahdollisuus vähentää virtausta Kukkianvirrassa?

Hankkeeseen kuuluu luonnollisesti myös veden laadun ja eliölajien seurantaa sen eri vaiheissa. Koska kyseessä on EU-hanke, pystytetään myös siitä kertova taulu johonkin.

Vaikka tilaisuuden järjestäjän, Kukkian suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Uusikartano vahvisti, että Kukkian vedenkorkeuden mahdollinen muuttaminen ei kuulu hankkeen piiriin, karkasi värikkääksi yltynyt yleisökeskustelu tähän, useimpien paikalle tulleiden mieltä painavaan aiheeseen.

Aika näyttää, mitä tuleman pitää.

Kari Syrjänen Kuohijoelta (vasemmalla), Hannu Uusikartano Puutikkalasta ja Risto Rämö Holjasta ovat vakavasti huolissaan Kukkiajärven tilasta.

Kari Syrjänen Kuohijoelta (vasemmalla), Hannu Uusikartano Puutikkalasta ja Risto Rämö Holjasta ovat vakavasti huolissaan Kukkiajärven tilasta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?