Kukkianvirta ja Freshabit-hanke

Haluaisin hieman tarkentaa Freshabit-hankkeesta kertovan jutun (S-HL 21.9.) kohtaa, jonka mukaan ”Kukkian vedenkorkeuden mahdollinen muuttaminen ei kuulu hankkeen piiriin”.

Näin tosiaan on, mutta ei siksi, etten minäkin haluaisi, että järvessä on ihan rannassa vettä (eikä vesijättöä). Esteenä on se, että pinnankorkeuteen puuttuminen on viranomaisten toimesta tehty käytännössä mahdottomaksi.

ELY:n mukaan ”Virta kunnostettiin Hauhon reitin uittosäännön kumoamisen yhteydessä 1990-luvun puolivälissä. Kunnostussuunnitelma oli hyvin yleispiirteinen, eikä siinä ollut tarkkoja tietoa pohjan korkeusasemasta (Niin sitä vaan alettiin kaivaa uomaa ilman korkeusmerkkejä, vaikka kiintopisteitä löytyy aivan lähistöltä!). Luvan mukaan virrassa oleva veneväylä piti säilyttää ja suunnitelman mukaan sen syvyys olisi noin 1 metri.”

Ns. perheveneiden syväys lienee vaaksan luokkaa eikä pinta-ajossa moottorikaan ulotu paljon syvemmälle. Minkähänlaisia huvijahteja on ”Huomisen Hauhon reitille” oikein ajateltu houkutella?

Sopii ihmetellä, miksi ”uitttosäännön kumoamista” ryhdyttiin toteuttamaan ”kalatalouden ehdoilla” yrittämällä tehdä koski kahden, lähes tasapinnassa olevan järven välille. Kaiken lisäksi taimenen lisääntymiselle vaadittavaa virtausta virran reuna-alueilla tavoiteltiin kaivamalla (yli)syvä ja leveä veneväylä, mikä luonnollisestikin vain huononsi tilannetta, minkä ELY:kin nyt myöntää: ”Veneväylästä johtuu, että virtaus virran reuna-alueilla on heikkoa.”

Itse olisin kuvitellut, että ”uittosäännön kumoaminen” tarkoittaisi sitä, että ennen uiton vaatimaa uoman perkausta vallinnut tilanne palautetaan, eli virta ennallistetaan ”tasamatalaksi” ja kiviseksi. Vanhan kansan kertoman mukaan virrasta pääsi muinoin kävelemällä yli, eli mitään erityistä veneväylää ei virrassa ole alun perin ollut syväväylästä puhumattakaan.

 

Korkeusasematietojen puuttumisen ohella toinen ihmettelyn aihe on se, että ”kunnostus” voitiin tehdä kysymättä mielipidettä tai peräti suostumusta järven ranta-asukkailta ja muilta asianosaisilta. Liekö ollut pikkuilmoitus Virallisen lehden joulunumerossa?

Hieman kärjistäen, pilata voidaan, mutta korjata ei, mikä käy selville silloisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen vastauksesta kirjalliseen eduskuntakyselyyn (994/2010): ”Kukkianvirran uoman madaltaminen ja Vihavuoden padon korottaminen edellyttäisivät vesistön vedenkorkeuksien ja virtaamien muuttamista. (Eikö virtaama ole aina, purku-uoman muodosta riippumatta valuma-alueen sadanta miinus haihdunta?). Tällöin kyseessä ei ole kalataloudellinen kunnostus, vaan laaja vesistön kunnostushanke, joka vaatii vesilain mukaisen luvan. Valtiolla ei ole perusteita ryhtyä tällaisissa harkinnanvaraisissa vesistökunnostushankkeissa luvanhakijaksi. Luvanhakijana voisivat toimia esimerkiksi kunnat, osakaskunnat tai muut paikalliset ja seudulliset tahot.”

Tähän ainakaan suojeluyhdistyksellä ei ole resursseja ja tuskin lupaa edes saisi, koska aina löytyy joku vastarannan kiiski, vai pitäiskö sanoa taimen?

Samainen Lehtomäki väittää vastauksessaan kaiken olevan kunnossa, ”Nykyisin vallitseva tilanne Kukkialla ja Kukkianvirrassa on täysin vesioikeuden lupapäätöksen mukainen”, vaikka Fortumin tekemän ”kunnostuksen” onnistumista koskevan raportin ja omien mittaustemme mukaan väylä on kaivettu liian syväksi.

Ainakin tähän voimme yrittää saada korjausta, eikä ELY:nkään kanta sinänsä ole tätä vastaan, ”Kalatalousviranomaisen kanta on ollut, että virrassa voidaan tehdä maisemallista kunnostusta (esimerkiksi madaltaa ja kaventaa veneväylää), mutta kalataloudellisia perusteita kunnostukseen ei oikein ole.”

”Kunnostuksen” kunnostus on kuitenkin jo etukäteen kyseenalaistettu tehottomana, Fortum: ”Näin ollen veden pinnankorkeus ei esitetyllä kunnostusratkaisulla, jossa täyttöjä kompensoidaan vastaavan merkityksen omaavilla kaivuilla toisaalla uomassa, mittausten ja laskelmien perusteella voi muuttua siten, että sillä olisi käytännön merkitystä.” Eipä tietenkään, jos veneväylän poikkileikkauksen pienennys KOMPENSOIDAAN avartamalla uomaa toisaalla!

Meillä maallikoilla ei ole tukenamme mallinnuksia, purkautumiskäyriä, eikä muitakaan simulaatioita. Silti katsomme, että oikeus ja kohtuus vaatii, että veneväylä saatetaan ”suunnitelman” mukaiseksi.

Tämä ei ole työnä, eikä kustannuksena suuri ponnistus, eli menetys olisi vähäinen, vaikka tavoitetta, hidastaa järven liian nopeaa tyhjenemistä kevättulvan jälkeen ei täysin saavutettaisikaan.

Olisiko aika EU:n parhaita läheisyysperiaatteita kunnioittaen kuunnella edes tämän kerran ranta-asukkaita, joiden huoli järven tilasta on laajalle levinnyt ja hyvin perusteltu, kuten jo Freshabit-kokouksessakin nähtiin ja kuultiin?

 

Hannu Uusikartano

Kukkian Suojeluyhdistys ry., pj.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?