Levät riehaantuivat syksyllä

Sydän-Hämeen järvissä havaittiin syksyyn saakka tavallista kesää vähemmän sinilevää. Rannoilla huokaistiin kuitenkin helpotuksesta liian varhain. Kyse ei ollut vesien tilan kohentumisesta, vaan viileästä kesästä.

Sinilevät riehaantuivat, kun pintavedet alkoivat jäähtyä ja alempien vesikerrosten fosfori nousi levien ulottuville. Syyskuun aikana monessa rannassa nähtiin myrkynvihreitä levälauttoja, jotka olivat suurempia kuin koskaan ennen.

Jos näin laajat leväkukinnot olisivat sattuneet parhaaseen uintikauteen ja loma-aikaan, syyttävä sormi viuhuisi joka suuntaan. Nyt riesa jäi monelta huomaamatta, sillä mökkirannat ovat jo suurelta osin autioita.

Myöhään syksyyn huviloillaan viihtyvät ranta-asukkaat ovat seuranneet levälauttoja huolestuneina. Vihreäksi värjäytyvä vesi on pistänyt epäilemään, että omassa järvessä on jotain vialla. Samaan aikaan syksyisen vedenlaskun kanssa ilmestyneet levälautat ovat saaneet huolestumaan myös pinnankorkeudesta.

Syksyinen leväongelma paljastuu koko laajuudessaan lintuperspektiivistä. Sydän-Hämeen vedet ovat vielä moniin nuhraantuneempiin järviin verrattuna kirkkaita. Mutta meilläkin selillä kulkee sellaisia lauttoja, että sopivalla tuulella sellaisen rantaan saava pelkää, että järvi on menetetty.

 

Sinilevä rehottaa fosforin voimin. Ranta-asukas pitää fosforipäästöt kurissa, kun varmistaa, etteivät jätevedet pääse järveen. Eniten fosforia on ulosteissa, joten asiallisesti hoidettu kuivakäymälä on yleensä ylivoimainen ratkaisu. Sen avulla ravinteet saadaan kiertämään kasvien käytössä.

Pääosa järviin päätyvistä ravinteista on elämäntapamme aikaansaamia. Fosforia tulee saasteina taivaalta sekä virtaamina metsistä ja pelloilta. Nämä päästöt ovat syntyneet teollistumisen ja koneistumisen myötä. Pelloilta tai metsistä valui vesiin aivan erilaista tavaraa siihen aikaan, kun ojat kaivettiin kuokalla ja pellot kynnettiin hevosvetoisin vempaimin sekä lannoitettiin luonnontavaralla.

Sateet huuhtovat koneellisesti muokattuja peltoja ja soita erityisen tehokkaasti silloin, kun kasvillisuus ei pidättele huuhtoumia. Viime talven aikana saattoi nähdä, kuinka koko pintakerros virtasi kuohuen kohti järviä, kun rankkasateet piiskasivat kertaalleen jäätynyttä, mutta pinnasta sulanutta maaperää.

Sopivissa oloissa ravinteet hulahtavat kuin koskessa järviin, koska matkan varrella ei ole minkäänlaisia laskeutusaltaita. Jos ojien vesi seisahtuisi hetkeksi altaassa ennen järveä, suuri osa huuhtoumista voitaisiin kaapia aika-ajoin altaasta takaisin sinne mihin se kuuluukin. Ravinteita kaipaavat kuivan maan kasvit, eivät järvet.

Leväongelman lisäksi seudun kirkkaat vedet kärsivät nuhraantumisesta. Esimerkiksi jotkut Kukkian pitkäaikaiset ranta-asukit pillastuvat joka kerta, kun järveä kutsutaan kirkasvetiseksi.  Heidän mielestään se on nuhraantunut niin, ettei vanhalle maineelle löydy enää katetta.

Sekä silmämääräisesti tarkastellen että tutkimusten perusteella tiedetään, että ongelmat keskittyvät Rautajärven suunnalle. Siksi kannattaisi selvittää, miten siletä järveen virtaavat ojavedet saataisiin kirkastumaan.

 

 

Kukkian kohentamiseen saadaan Freshabit-hankkeen ansiosta kymmeniä tuhansia euroja rahaa. Mutta ranta-asukkaiden suurin huoli ei ole veden tila, vaan korkeus.

Tänä kesänä pinnanlaskussakin päästiin pelättyä vähemmällä. Vähälumisen talven jäljiltä kevättulvat jäivät olemattomiksi. Kesän sateet pitivät mökkirannat tavallista autiompina, mutta vedet koholla.

Normaalikesänä Kukkia olisi laskenut ennätyksellisen alas, koska Kukkiavirta ei pidätä virtaamaa normaalilla tavalla matalan veden aikaan.

Kukkiavirran keskiuoma kaivettiin liian syväksi, kun sitä yritettiin palauttaa uittojen jäljiltä luonnontilaan. Siksi vesi karkaa myös loppukesästä, kun pinnat ovat alhaalla.

Normaalitilanteessa matala ja kivikkoinen virta pidättelisi vettä. Tätä mallia jäljiteltiin myös sahan aikaan. Kukkian suojeluyhdistys on kaivanut esiin kelvottomat kunnostussuunnitelmat, joilla uoma kaivettiin luonnottoman muotoiseksi.  Nyt tavoitteena on kunnostuksen kunnostus, jotta veden pinta saataisiin pysymään järkevällä tasolla.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?