Pälkäne 150 vuotta: Kunnan alkuvuosina ylen pitkäveteiset kokoukset eivät kiinnostaneet kuntalaisia

Yhteisistä jyvistä versoi yhteistä hyvää

Ruokolan kartanon isäntä Elis Waldens ja Kankaisten tilan omistaja Karl Boman (Vesa Mellavuo ja Jussi Saari) toivottivat vieraat tervetulleiksi kunnan 150-vuotisjuhlaan.

Ruokolan kartanon isäntä Elis Waldens ja Kankaisten tilan omistaja Karl Boman (Vesa Mellavuo ja Jussi Saari) toivottivat vieraat tervetulleiksi kunnan 150-vuotisjuhlaan.

Pälkäneen 150-vuotisjuhlassa puhunut Kaarle Sulamaa kertoi kunnan ensivaiheista.

Pälkäneen 150-vuotisjuhlassa puhunut Kaarle Sulamaa kertoi kunnan ensivaiheista.

Hämeessä ollaan hitaita, mutta kunta-asioissa ei vitkasteltu. Keisari antoi vuonna 1865 kunnallisasetuksen, jonka mukaan kunnilla oli maksimissaan kymmenen vuotta aikaa perustaa kunnallishallinto. Pälkäneellä tartuttiin toimeen jo helmikuussa 1866.

Pälkäneen alkuvuosien vahvoja miehiä olivat Ruokolan kartanon isäntä, luutnantti Elis Waldens ja Kankaisten tilan omistaja Karl Boman. Sunnuntaina Nuijantalolla vietetyssä kunnan 150-vuotisjuhlassa kaksikko heräsi henkiin Vesa Mellavuon ja Jussi Saaren esittämänä.

Into kunnan asioiden hoitoon oli alkuun laimeata. Vaikka kokouksista kuulutettiin ajoissa, paikalle saattoi tulla vain pari kuntalaista. Osanotto-oikeus oli jokaisella veroa maksavalla.

– Kokoukset olivat ylen pitkäveteisiä, Kaarle Sulamaa siteerasi aikalaiskokemuksia.

Vanha- ja uussuomalaisten puolueiden synty ja niiden välinen kilpa lisäsi kiinnostusta yhteisiä asioita kohtaan.

Äänioikeus ei kuulunut köyhälle kansalle ja naisille – paitsi leskille ja eronneille, jos he maksoivat kuntaveroa. Äänimäärä määräytyi veroäyrien mukaan.

Pälkäneen pitkäaikainen kunnanjohtaja Kauko Mäkinen oli mukana juhlimassa kunnan 150-vuotistaivalta.

Pälkäneen pitkäaikainen kunnanjohtaja Kauko Mäkinen oli mukana juhlimassa kunnan 150-vuotistaivalta.

– Kenelläkään ei kuitenkaan voinut olla yli kuudesosaa äänistä. Ilman äänileikkuria Ruokolan kartano olisi voinut päättää asioista itsekseen, Sulamaa sanoi.

Venäjän vallan aikaan perustetun Pälkäneen asioita alettiin hoitaa alusta alkaen suomeksi, sillä samoihin aikoihin kuntauudistuksen kanssa tehtiin paljon muitakin yhteiskunnallisia uudistuksia.

– Kieliasetus teki suomesta tasavertaisen ruotsin rinnalla. Käyttöön otettiin oma raha, markka. Helsingin ja Hämeenlinnan välille valmistui ensimmäinen rautatie, Sulamaa luetteli Aleksanteri II:n ajan merkkipaaluja.

 

Pälkäneläiset olleet aina kovia valittajia

Kunnan syntyajoista juhlapuheessaan kertonut valtiotieteen tohtori Kaarle Sulamaa muistutti, että koko kuntakäsite syntyi vähitellen.

– Alettiin puhua kuntakokouksesta, kunnan hallinnosta ja kunnan asioista.

Kukkia-seuran puheenjohtaja Erkki Toivari luovutti Pälkäne-Seuran Anne-Mari Henrikson-Helmikkalalle Luopioisten veteraanimatrikkelin ja kotiseutukirjallisuutta Luopioisista.

Kukkia-seuran puheenjohtaja Erkki Toivari luovutti Pälkäne-Seuran Anne-Mari Henrikson-Helmikkalalle Luopioisten veteraanimatrikkelin ja kotiseutukirjallisuutta Luopioisista.

Kuntien alueet muodostuivat pääosin seurakuntien rajojen mukaan. Pälkäne piirrettiin karttoihin vanhojen pitäjänrajojen mukaisesti, sillä Sahalahden kappeliseurakunta oli eronnut emäpitäjästä jo aiemmin. Luopioinen sen sijaan erotettiin vuonna 1868 Hauhon emäseurakunnasta omaksi kunnakseen.

Sulamaa kertoi, että Pälkäneellä koettiin vastenmielisyyttä uudistuksia kohtaan, koska yleensä ne tiesivät rahanmenoa ja lisärasitusta.

– Yleisten asioiden kokous järjestettiin kirkonmenojen jälkeen. Väki jäi kuuntelemaan päätöksentekoa, ja yleensä pantiin hanttiin. Kustannusten pelossa ei haluttu muuttaa mitään.

Pälkäneellä oltiin jo 150 vuotta sitten kovia valittamaan. Koulupäätöksestä purnattiin kuvernöörille saakka, sillä maaseudulla pelättiin, että koulu kasvattaa herroja, joille ei maistu työnteko. Myös Kostianvirran ruoppaamisesta valitettiin, ja vei 30 vuotta ennen kuin se saatiin laivakelpoiseksi.

 

Kaupan vapautuminen aloitti Onkkaalan kasvun

Kuntia tarvittiin hoitamaan kasvavaa tehtäväkenttää. Senaatti ei voinut enää hoitaa kaikkea, vaan vastuuta siirrettiin paikallistasolle. Kunnat ottivat hoitaakseen muun muassa terveyden- ja sairaanhoidon. Ne alkoivat rakentaa kansakouluja, teitä ja siltoja. Tärkeä oli myös lainajyvästö, joka antoi nimensä myös Pälkäne-Seuran sunnuntaina järjestämälle Yhteisiä jyviä -juhlalle, jonka juonen oli rakentanut Paula Syväsalmi.

Partiolippukunta Kostian Kahlaajat esittäytyi juhlassa ja jakoi vieraille käsiohjelmat.

Partiolippukunta Kostian Kahlaajat esittäytyi juhlassa ja jakoi vieraille käsiohjelmat.

Pälkäneen ensimmäisissä kuntakokouksissa käsiteltiin käytännönläheisiä asioita, kuten tanssikieltoa. Pian alettiin puuhata vaivaistaloa Kinnalaan sekä kansakouluja.

– Lukutaito oli kehno, ja huomattiin, ettei kiertokoulu riitä. Siksi päätettiin perustaa oma kansakoulu tytöille ja pojille, Kaarle Sulamaa kertoo.

Kaupankäynnin vapauttaminen maaseudulla vauhditti Onkkaalan kehittymistä.

– Niihin aikoihin saakka Onkkaalassa oli vain kymmenen taloa sekä harjun mökkiläisiä. Kaupan vapautus toi kylään käsityöläisiä ja kauppiaita. Onkkaala alkoi kehittyä ja kasvaa Kostianvirran suuntaan, Kaarle Sulamaa kertoi.

150 vuotta sitten pälkäneläisiä oli noin 3800. Heistä 3400 sai toimeentulonsa maataloudesta.

Kunta otti ensiaskelensa ankeiden aikojen aattona. Ovella olivat 1860-luvun lopun nälkävuodet, joiden aikana muun muassa viidesosa Pohjois-Pirkanmaan asukkaista kuoli nälkään.

– Viljasta oli pulaa, ja jauhoihin alettiin sekoittaa nilasta valmistettua pettujauhoa, Sulamaa kertoi.

Eero Laesterä listasi Pälkäneen vahvuuksiksi vapaa-ajan asukkaat, erittäin vahvan kolmannen sektorin ja syventyneen yhteistyön seurakunnan kanssa.

Eero Laesterä listasi Pälkäneen vahvuuksiksi vapaa-ajan asukkaat, erittäin vahvan kolmannen sektorin ja syventyneen yhteistyön seurakunnan kanssa.

 

Isoja satsauksia elinvoimaan

Yhteisiä jyviä: kunnallishallintoa 150 vuotta Pälkäneellä -juhlaa vietettiin sunnuntaina Nuijalla. Yrjö Tikka poimi juhlaa varten valokuvapostikorttiensa helmiä. Vanhat kuvat sekä Jarmo Tikan tulkitsemat Kukkia- ja Pälkäne-valssit herättivät vuosikymmenten takaisia muistoja ja tunnelmia. Bassoa soitti Ilpo Virkki ja kitaraa Hannu Laaninen.

Yhteisiä jyviä: kunnallishallintoa 150 vuotta Pälkäneellä -juhlaa vietettiin sunnuntaina Nuijalla. Yrjö Tikka poimi juhlaa varten valokuvapostikorttiensa helmiä. Vanhat kuvat sekä Jarmo Tikan tulkitsemat Kukkia- ja Pälkäne-valssit herättivät vuosikymmenten takaisia muistoja ja tunnelmia. Bassoa soitti Ilpo Virkki ja kitaraa Hannu Laaninen.

Pälkäneen 150-vuotisjuhlan järjesti kotiseutuyhdistys, koska kuntaliitoksen yhteydessä perustettu uusi Pälkäneen kunta täyttää vasta kymmenen vuotta. Juhlan tervehdyssanoissa tähän päivään ja tulevaisuuteen keskittynyt kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoi, että kuntien tehtävät ovat muuttuneet melkoisesti 150 vuodessa.

– Enää kunta ei rankaise ja sakota.

Aleksi Saari ja Pyry Vaismaa esittivät kunnan 150-juhlassa uunituoreen kappaleensa.

Aleksi Saari ja Pyry Vaismaa esittivät kunnan 150-juhlassa uunituoreen kappaleensa.

Vuosien varrella tehtäväkenttä pääsi kasvamaan niin, kuntien kyky järjestää ja rahoittaa palvelut vaarantui. Sote-uudistus siirtää suuren osan tehtävistä maakuntatasolle. Kunnille jäävät koulut, tekniikka ja elinvoiman kasvattaminen.

Eero Laesterä vetosi juhlassa lisääntymisikäisiin miehiin ja naisiin, sillä lamaan saakka kasvaneen Pälkäneen väkiluku on kääntynyt laskuun. Uusia kuntalaisia tarvittaisiin erityisesti vanhan Luopioisten puolelle, jossa kirkonkylää ympäröivä haja-asutusalue on ainoa kasvava alue.

– Kuudessa Luopioisten kylässä ei syntynyt viime vuonna yhtään vauvaa. Koko vanhan Luopioisten puolelle vauvoja syntyi vain yhdeksän, joista neljä Aitooseen, Laesterä listasi karut faktat.

Pälkäne syntyi Venäjän vallan aikaan. Kunnan alkuvuosien vahvoja miehiä olivat ruotsinkieliset kartanonherrat, jotka puhuivat kulmikasta suomea. Kunnan 150-vuotisjuhlassa Ruokolan kartanon isäntää Elis Waldensia ja Kankaisten tilan omistajaa Karl Bomania esittivät Vesa Mellavuo ja Jussi Saari.

Pälkäne syntyi Venäjän vallan aikaan. Kunnan alkuvuosien vahvoja miehiä olivat ruotsinkieliset kartanonherrat, jotka puhuivat kulmikasta suomea. Kunnan 150-vuotisjuhlassa Ruokolan kartanon isäntää Elis Waldensia ja Kankaisten tilan omistajaa Karl Bomania esittivät Vesa Mellavuo ja Jussi Saari.

Hurrattavaa ei ole vanhan Pälkäneenkään puolella, vaikka vastasyntyneitä saatiin lähes joka kylään. Yhteensä vauvoja syntyi vain 44 eli parin koululuokan verran.

Muuttoliike ei ole takavuosien tapaan oikaissut vanhusvoittoiseksi leviävää väestöpyramidia. Laesterä uskoi kuitenkin, että tontit alkavat käydä kaupaksi heti kun lamasta selvitään.

– Kunnalla on myynnissä 400 järkevän hintaista ja hienoa tonttia, joista osa on jopa järven rannalla.

 

Pohjavesialue uhka elinvoimalle

– Ilman kolmatta sektoria kuntalaisilta jää paljon saamatta, Eero Laesterä kiitti kunnan 150-vuotisjuhlan järjestänyttä Pälkäne-Seuraa sekä muita aikaansaavia yhdistyksiä.

– Ilman kolmatta sektoria kuntalaisilta jää paljon saamatta, Eero Laesterä kiitti kunnan 150-vuotisjuhlan järjestänyttä Pälkäne-Seuraa sekä muita aikaansaavia yhdistyksiä.

Pälkäne on asukaslukuun suhteutettuna Suomen ykkönen vapaa-ajanasukaskuntana.

– Vapaa-ajanasukkaita on otettu mukaan valmisteluun. Heidän olemistaan helpotetaan ja samalla saadaan voimistettua haja-asutusalueita. Tähän pyritään erityisesti valokuidulla ja joustavammalla rakennusjärjestyksellä.

Eero Laesterä muistutti, että kymmenen miljoonan euron valokuituhanke on vielä liikuntahalliakin suurempi satsaus Pälkäneen elinvoimaan.

Elinvoimapanostuksista huolimatta kunnan tase on vahva. Pälkäneellä on satoja hehtaareja metsämaata ja ylijäämää noin kymmenen miljoonaa euroa.

– Olemme nyt Suomen 39. velattomin kunta ja investointien jälkeenkin sijaluvulla 92, Laesterä sanoi.

Kuntakokouskuvaelma kertoi Pälkäneen alkuvaiheista myös rahvaan silmin nähtynä.

Kuntakokouskuvaelma kertoi Pälkäneen alkuvaiheista myös rahvaan silmin nähtynä.

Isoimman uhkan elinvoimalle luovat tekopohjavesihanke Tavasen vuoksi laajennettavat pohjavesialueet.

– Aapiskukkoa ja keskustaa ollaan museoimassa pohjavesialueeksi. Tässä asiassa emme ole saaneet ymmärrystä Ely-keskukselta ja maakuntakaavan valmistelijoilta.

Eero Laesterä uskoi, että oikein hoidettuna pienet kunnat säilyttävät itsenäisyytensä.

– Pidimme kuntaliitosneuvotteluissa mahdollisuutemme ja nyt meille on annettu Arkadianmäeltä uusi tilaisuus. Käytetään se ja toimitaan yhdessä koko kunnan eteen.

Hänen mielestään kevääseen jatketulla valtuustokaudella on onnistuttu hyvin, vaikka siihen lähdettiinkin jännitteisestä vastakkainasettelutilanteesta.

– Poliittinen ilmapiiri on erittäin hyvä. Olemme löytäneet yhteisen tavoitteen.

Eveliina Virtanen lauloi Päivi Markon säestyksellä.

Eveliina Virtanen lauloi Päivi Markon säestyksellä.

Sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä

Eero Laesterä listasi Pälkäneen vahvuuksiksi vapaa-ajan asukkaiden lisäksi myös erittäin vahvan kolmannen sektorin ja syventyneen yhteistyön seurakunnan kanssa.

Kunnan aktiivinen harrastuselämä esittäytyi myös juhlassa. Eveliina Virtasen, Aleksi Saaren ja Pyry Vaismaan kaltaiset nuoret taiturit loivat Nuijalle sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä. Lisäksi tehtiin pikakatsaus erilaisien yhdistyksien ja yhteisöjen monipuoliseen toimintaan.

Entinen kunnansihteeri Leo Koppana osallistui kunnan 150-vuotisjuhlaan.

Entinen kunnansihteeri Leo Koppana osallistui kunnan 150-vuotisjuhlaan.

Eläväksi toiminta- ja kulttuurikeskukseksi kehittyneen Mikkolan Navetan väki kertyi, että vuodenvaihteen jälkeen Luopioisissa päästään taas näkemään dokumenttielokuvia ja jututtamaan niiden tekijöitä. Kesäksi Rajalansaaren savusaunalle on rakenteilla Sata meni saunaan -tapahtuma, jolla juhlistetaan Suomen satavuotisjuhlia.

Luja-Lukon väreissä Nuijalla pyörähtäneet suunnistajat ja jääkiekkoilijat ovat esimerkkejä siitä, miten maaseudun yleisseurassa harrastetaan kolmen sukupolven voimin.

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>