Turvallisuusluento: Putin on palauttanut etupiirijaon

Ulkoinen uhka tulee idästä

– Nato on palaamassa viitosartiklan mukaiseen kollektiiviseen puolustukseen, Pertti Salminen sanoo.

– Nato on palaamassa viitosartiklan mukaiseen kollektiiviseen puolustukseen, Pertti Salminen sanoo.

Kun puhutaan Suomeen kohdistuvasta ulkoisesta uhkasta, katseet kääntyvät itään. Syksyn turvallisuusluentosarjassa kansainvälisen tilanteen muutoksista kertonut Pertti Salminen kohdisti polttopisteen Putinin hallintoon.

– Hallinnon tärkein tavoite on pysyä vallassa. Vallan takaamiseksi käytetään erilaisia keinoja. Yksi niistä on ulospäin uhittelu, jolla näytetään kyvykkyyttä omalle kansalle.

Länsimailla meni vuosia havahtua, kun Putinin hallinto alkoi operoida vuonna 2008. Viimeistään Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumat avasivat silmät.

Syyria on osoittanut, että Venäjä haluaa takaisin päättämään maailman asioista. Tilanne siellä kehittyi yhä vaarallisemmaksi, kun Venäjä siirsi Syyriaan ilmatorjuntaohjuksia, jotka vapautuivat Venäjän tukikohdista, kun esimerkiksi Kaliningradiin sijoitettiin uudempi ohjusjärjestelmä.

– Isisillä tai alueen muilla oppositiovoimilla ei ole lentovoimaa. On paha merkki, jos ohjukset ovat Syyriassa toimivia amerikkalaisten koneita varten, Salminen sanoo.

Venäjä on rakentamassa Euraasian unionia ja palauttamassa etupiiriä kolmella suunnalla. Euroopassa se laskee etupiiriinsä Suomen siinä missä Ukrainan ja Georgiankin. Niiden halutaan pysyvän puolueettomana.

– Venäjä pyrkii säilyttämään vaikutusvaltaa siellä, missä sitä on. Syyriassa sillä oli jo ennestään merivoimien tukikohta, ja nyt se sai myös lentotukikohdan käyttöönsä, Salminen sanoo.

Syyria tarjoaa Venäjälle keinon levittää vaikutustaan arabimaihin, joissa Neuvostoliitto ja venäläisyritykset olivat vahvasti läsnä.

 

Kestääkö yhteiskunta kriisejä?

Syksyn turvallisuusluentoja isännöivä Kyynärön kenraali kertoi Suomeen kohdistuvista ulkoisista uhkista.

Syksyn turvallisuusluentoja isännöivä Kyynärön kenraali kertoi Suomeen kohdistuvista ulkoisista uhkista.

Suomi on aina sotilaallisesti alivoimainen Venäjän rinnalla. Siksi puolustusratkaisu perustuu hyökkäyksen estokynnykseen.

– Ajatuksena on, että hyökkäys aiheuttaisi niin suuret kokonaiskustannukset ja tappiot, että ne pistävät ajattelemaan, kannattaako hyökkäys vai pitäisikö suomalaisten antaa hoitaa asiansa itse, Pertti Salminen sanoo.

Puolustuksen perusta on järkevästi hoidettu ulkopolitiikka: Suomi osoittaa, ettei se uhkaa ketään – eikä kukaan muukaan Suomen kautta.

Salminen korostaa, ettei puolustustahtoa luoda panssarivaunuilla, vaan turvallisella arjella.

– Sotilaallisen maanpuolustuksen edellytys on, että yhteiskunta pysyy elinkelpoisena myös kriisioloissa.

Salminen ei ole ihan varma siitä, miten suomalainen yhteiskunta kestää kriisejä.

– Läänien aikaan eri viranomaisten roolit olivat selkeät. Nyt kansalaiset eivät aina tiedä, kuka hoitaa mitäkin.

Kokonaisuuden koordinointi kuuluu aluehallintoviraston tehtäviin, mutta sillä ei ole samanlaista toimivaltaa kuin maaherralla, joka astui esiin, jos oli epäselvyyttä siitä, kenelle mikäkin tehtävä kuului.

– Alueellisen tason turvallisuusyhteistyö on vaikeuksissa, koska eri viranomaisilla on itsenäiset ’putket’. Syksyn valmiusharjoituksessa Pohjanmaalla on tarkoitus testata, poikkeaako sote-, pelastus- ja poliisiputkea pitkin välittyvät tilannekuvat aluehallintoviraston tilannekuvasta, Salminen kertoo.

Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla alueellisessa koordinoinnissa on tehty monta vuotta johdonmukaista työtä. Siksi tilanne on näillä alueilla parempi kuin monessa muussa maankolkassa.

 

Pärjäisitkö ilman sähköä?

Kriisit koulivat sekä viranomaisia että kansalaisia. Katastrofialueiden väki oppii toimimaan ja viranomaiset tietävät roolinsa. Helppoon ja turvattuun elämään tottuneesta maasta ei välttämättä löydy samanlaista kykyä toimia poikkeustilanteessa.

– Kylmän sodan aikaan koko yhteiskunta oli paremmin varautunut. Puhelinluettelosta löytyi toimintaohjeet eri tilanteiden varalle. Väestönsuojiakin rakennettiin oikeasti, eikä vain lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi. Nyt ihmisillä ei ole kotivaraa edes sähkökatkon varalle.

Salminen huomauttaa, että hybridisodankäyntiin voi kyetä tai turvautua joku muukin kuin Venäjä.

– Joku ryhmä voi haluta testata, saako se yhden maan sähkö- ja tietoverkon nurin.

 

Tiesivätkö äänestäjät, mitä Brexitistä seuraa?

Pertti Salminen ja Kirsi Pohjola kertoivat turvallisuudesta Luopioisten seurakuntakeskuksessa.

Pertti Salminen ja Kirsi Pohjola kertoivat turvallisuudesta Luopioisten seurakuntakeskuksessa.

Iso-Britannian EU-ero muuttaa Euroopan turvallisuustilannetta.

– Brittiäänestäjät eivät tienneet, mitä Brexitistä seuraa, Pertti Salminen epäilee.

– EU-ulkoministeri ja sotilasesikunnan päällikkö ovat olleet usein brittejä. Mahdetaanko britit jatkossa ajaa ulos, kun Natossa käsitellään EU-asioita, hän kysyy.

Iso-Britannia on toiminut transatlanttisena linkkinä, jonka kautta Euroopan asiat välitetään Yhdysvaltoihin. Brittien EU-eron jälkeen tätä tehtävää kärkkyy ainakin Ranska.

Toisaalta Brexit voi vauhdittaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä, jota Iso-Britannia on jarruttanut. EU:n solidaarisuus- ja avunantolausekkeeseen turvauduttiin ensimmäistä kertaa Ranskan terrori-iskujen jälkeen.

Brexit palvelee Venäjän etuja, sillä se uhkaa murentaa unionia.

– Venäjä ei ole koskaan tunnustanut EU:ta, vaan se haluaa asioida yksittäisten jäsenmaiden kanssa.

Putinin harvat ulkomaanvierailut ovat suuntautuneet ongelma- tai erikoisvaltioihin, kuten Kreikkaan ja Suomeen. Suomen vierailulla pyrittiin ilmeisesti vaikuttamaan Suomen EU-politiikkaan ja hillitsemään Nato-intoa.

 

Keskittyykö Nato Eurooppaan?

Nato elää kriisinhallinnan jälkeistä aikaa. Pertti Salminen epäilee, ettei se enää Afganistanin jälkeen lähde kaukaisiin kriisinhallintaoperaatioihin, vaan käpristyy Eurooppaan.

– Nato on palaamassa viitosartiklan mukaiseen kollektiiviseen puolustukseen. Amerikkalaiset ilmavoimat ovat palanneet Islantiin ja brittien kiinnostus keskittyy pohjoiseen. Baltian maiden esikuntien rinnalle rakentuu Nato-esikunta, joka sovittaa yhteen maan omia ja Nato-suunnitelmia.

Suomen suunta lukeutuu natolaisessa ajattelussa yhtenäiseen ilmavalvontalinjaan, joka ulottuu Turkista Pohjois-Norjaan saakka. Suomen omaa ilmavalvontaa ei tähän ole yhdistetty.

Toisaalta isäntämaasopimus takaa tietyt oikeudet sekä Naton että Suomen joukoille harjoitus- ja kriisitilanteissa.

Salmisen mielestä Suomi hyötyy Nato-yhteistyöstä, koska suorituskykyjen kehittäminen olisi yksin liian kallista. Rauhankumppanuuden myötä on myös päästy myös parempien tietolähteiden äärelle.

 

Uskotko ja jaatko kaiken mitä luet?

Luennon kuulijoilla riitti kysymyksiä Pertti Salmiselle.

Luennon kuulijoilla riitti kysymyksiä Pertti Salmiselle.

Pertti Salminen sanoo, että Venäjällä on selkeät suunnitelmat siitä, miten se pyrkii vaikuttamaan eri suunnilla taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti.

– Eri raporteista saa käsityksen, millaista operointia Venäjä suunnittelee Suomessa, Baltiassa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa. Tilanteet kehittyvät vähitellen. Ukrainassa on paljon Venäjälle tärkeää sotateollisuutta ja sen kautta saadaan yhteys Moldovaan, jossa venäläisjoukkoja on jo valmiiksi.

Salminen olettaa, että Suomen osalta eri hallinnonaloille on annettu rajat, joiden mukaan ne saavat kehittää toimiansa. Keinoihin kuuluvat vahvasti mediavaikuttaminen ja sosiaalisen median käyttö.

Trollitehtaiden avulla kärjistetään keskustelua, kylvetään riitoja ja ruokitaan Venäjä-sympatiaa. Hybridivaikuttamiseen tai hybridisotaan voi törmätä myös tavallinen suomalainen.

– Vaikuttamista tehdään erinäköisten keskustelukerhojen kautta. Ryhmä saattaa kehittyä viattomasta asiasta, kuten koirien kasvattamisesta. Mutta jossain kohdassa sitä lähdetäänkin vedättämään Moskovan ajattelun suuntaan.

Venäjän sisäisessä vaikuttamisessa käytetään Johan Bäckmanin kaltaisia lännestä pahaa puhuvia henkilöitä. Herkullinen ja paljon käytetty aihe on lastensuojelu.

– Myös meillä jotkut lähtevät viemään eteenpäin uutisia, joissa ei ole välttämättä perää. Olisi kuitenkin tärkeää huomata, milloin olemme vaikuttamisen kohteena.

 

Palasiko ydinaseuhka?

Kylmän sodan aikaan ydinaseet pidättelivät aseellista hyökkäystä. Neuvostoliiton hajottua kauhun tasapainoa on purettu hallitusti. Suurvallat ovat sopineet, miten ydinaseita hävitetään. Mutta viime viikolla Venäjä yllättäen jäädytti plutoniumin hävittämissuunnitelmat.

Ydinaseilla uhkailemisen uskottiin jo olevan historiaa.

– Lännestä tuskin löytyy sellaista, joka olisi valmis käyttämään ydinasetta ensimmäisenä, koska se johtaisi tuhon kierteeseen. Kun ydinaseiden käyttöön ei enää uskottu lännessä, niin Venäjä huomasi, että tavanomaista sotaa voidaan käydä, koska ei ole vaaraa, että se leviää ydinsodaksi.

Suomessa Venäjän varustautumista ei vielä koeta uhkaksi.

– Sotilaallista voimaa saa olla vaikka kuinka paljon. Se muodostuu uhkaksi vasta sitten, jos takana on poliittista käyttöaietta.

Pertti Salminen sanoo, että jokaisella sotilasjoukolla on ensimmäiset tehtävät, joita ne myös harjoittelevat. Siksi Venäjän laajoja sotilasharjoituksia seurataan tarkasti.

Myös venäläisten tiedustelu on aktiivista. Se kohdistuu muun muassa yhteiskuntajärjestelmiin ja teollisuuteen.

 

– Nykyinen turvallisuustilanne ei ole syntynyt tyhjästä, sanoo Pertti Salminen. Hän jakaa sodanjälkeisen ajan kolmeen aikajaksoon. Viimeiset kahdeksan vuotta on eletty kiristyvän turvallisuustilanteen aikaa.

– Nykyinen turvallisuustilanne ei ole syntynyt tyhjästä, sanoo Pertti Salminen. Hän jakaa sodanjälkeisen ajan kolmeen aikajaksoon. Viimeiset kahdeksan vuotta on eletty kiristyvän turvallisuustilanteen aikaa.

 

Kriisin keskellä asiat eivät ole mustavalkoisia

Kirsi Pohjola on toiminut Punaisen ristin tehtävissä muun muassa pakolaisleireillä.

Kirsi Pohjola on toiminut Punaisen ristin tehtävissä muun muassa pakolaisleireillä.

Punaisen ristin avustustehtävissä kriisialueilla toimiva Kirsi Pohjola on nähnyt, miten nopeasti ja tehokkaasti sosiaalisen median avulla luodaan turvattomuutta. Pahimmillaan on jouduttu pohtimaan avustajien evakuoimista, kun kansalaiset on ajettu kaduille somen avulla.

Kriisimaissa tilanne voi olla vaikeasti hahmotettavissa, koska konfliktissa saattaa olla paljon osapuolia.

– Vieraassa kulttuurissa on monesti vaikea selvittää, mikä on totuus ja mitä maassa tapahtuu. Televisiota, lehtiä ja muuta mediaa on seurattava kriittisesti, Pohjola sanoo.

Jordanian pakolaisleirillä logistiikkaa ja hankintoja hoitanut Pohjola kertoo, että aina tilanne ei ole niin paha kuin näyttäisi.

– Luulimme, että tulee pikainen lähtö, kun jordanialaislentäjä poltettiin Syyriassa. Sotavarusteita virtasi jatkuvalla syötöllä ja tankkeja ajettiin rajalle. Mutta faktat tunteva asiantuntija osasi rauhoitella meitä, vaikka kaikissa medioissa julistettiin, että edessä on maasota.

Länsimedia esittelee selkeästi ”hyvikset ja pahikset”, mutta tositilanne voi olla toisenlainen.

– Pakistanissa Punainen risti ja Taleban toimivat samalla puolella. Jaoimme rinnakkain ruokaa ja tavaroita. Vaikka itselläni on oma käsitykseni järjestöstä, siinä tilanteessa on pakko tehdä yhteistyötä, Pohjola kuvaa.

 

Voiko sotilas toimia auttajana?

Naton johdolla on tehty kriisinhallintaoperaatioita. Suomessakin on pohdittu, pitäisikö puolustusvoimien hoitaa myös avustustehtäviä. Kirsi Pohjolalla on tästä selkeä mielipide.

– Sotilaat eivät voi toimia humanitaarisissa tehtävissä. Se sekoittaa sekavaa tilannetta entisestään, jos sotilaat tulevat välillä maissisäkkien ja välillä aseiden kanssa.

Pertti Salminen puolestaan kertoi esimerkkejä siitä, miten humanitaariset organisaatiot haittasivat Bosnian rauhoittamisessa käytettyä keppi ja porkkana -periaatetta.

– Kansainvälisellä yhteisöllä oli käytettävissään tietty summa rahaa. Kehitysrahaa ohjattiin paluumuuttoa edistäneille kunnille. Mutta samoista lähteistä rahaa saavat kansalaisjärjestöt toimivatkin yhteisen kansainvälisen äänen vastaisesti.

Punaisen ristin ja punaisen puolikuun vahvuus avustushankkeissa on se, että se toimii joka maassa ja tuntee paikalliset olot ja viranomaiskäytännöt.

– Osa Nepalin maanjäristysten uhreille tuodusta avusta seisoo varmaan edelleen lentokentällä, koska tarvikkeiden tullaamiseen tarvittiin neljän ministeriön leimat. Pieniltä avustusjärjestöiltä niiden saaminen saattoi kestää viikkoja, Kirsi Pohjola sanoo.

 

Miksei pakolaisvyöryyn varauduttu?

Kirsi Pohjola pettyi EU:n toimintaan pakolaiskysymyksessä.

– Turkissa on ollut jo pitkään miljoonia pakolaisia. Ei se tullut kenellekään yllätyksenä. Se oli Turkin päätös, että ihmiset päästettiin tulemaan Eurooppaan. Mutta EU ei saanut heille tietoa, että älkää maksako kovia hintoja kiskoneille salakuljettajille, jotka tekevät hirveää ihmiskauppaa. EU:n olisi pitänyt huolehtia, että ihmiset olisivat tulleet pakolaisleirien kautta ja ammattilaiset olisivat hoitaneet tilanteen. Mutta nyt EU teki itse ihmiskauppaa ja maksoi Turkille kolme miljardia siitä, että se laittoi rajansa kiinni.

Pohjola ei anna puhtaita papereita myöskään suomalaisviranomaisille.

– Kun ihmisiä alkoi viime syksynä tulla, niin vei kolme viikkoa, ennen kuin rajalle saatiin joku katsomaan, keitä sieltä tulee ja minne heidät ohjataan.

Kirsi Pohjolan mielestä sotilas ei voi toimia auttajana.

Kirsi Pohjolan mielestä sotilas ei voi toimia auttajana.

 

 

Turvallisuusluennot jatkuvat kuun lopussa

Turvallisuutemme tänään -luentosarjan avulla pyritään rahoittelemaan muuttuneesta maailmantilanteesta huolestuneiden ihmisten mieliä. Rikollisuuteen pureutuneessa avausillassa kannettiin huolta etenkin nuorten tilanteesta, työttömyydestä ja huumeista. Mieliä kuohuttanut maahanmuutto ei ole poliisin mukaan ole tuonut mukaan paljonkaan rikollisuutta.

Pertti Salminen ei usko että Suomi olisi Ranskan, Iso-Britannian tai Yhdysvaltain kaltainen maalivaltio, jota vastaan suunniteltaisiin terroritekoa, vaikka suomalaiset ovatkin kouluttaneet Isisiä vastaan taistelevia kurdeja.

– On silti vaara, että joku yksittäinen toimija lähteekin räjäyttämään jonkun koulun tai aseman.

Hän sanoo, että Suomi saattaa myös toimia turvasatamana muualla tapahtuville terroriteoille.

– Yksi syy paeta kriisialueilta on se, että tulee terroriteon tehtyään turvaan. Mutta suojelupoliisi saa hämmästyttävän hyvin asioita selville, Salminen kehuu.

Kirsi Pohjola tietää, että pakolaisleirien ja vastaanottokeskusten turhautuneisuus tuo mukanaan riskejä. Ihmiset radikalisoituvat, kun heillä ei ole mitään tekemistä.

– Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja katastrofeista selvinneet ryhtyvät ensimmäisenä etsimään sukulaisiaan. Sen jälkeen pitää saada tyydytettyä välttämättömät tarpeet: suoja, vesi ja ruoka. Jos apua ei saada nopeasti perille tai ruokaa ja tavaraa ei riitä kaikille, niin se luo jännitteitä ja kriisiä avuntarvitsijoiden keskuuteen. Vihaiset ihmiset lähtevät kaduille ja kohdistavat uhkaa viranomaisiin ja jopa humanitaarisiin avustustyöntekijöihin.

Turvallisuutemme tänään -luentosarja jatkuu tiistaina 25. lokakuuta Pälkäneen seurakuntatalolla. Silloin sisäisen turvallisuuden ohjelmasta ja erilaisiin uhkiin vastaamisesta kertovat pelastusylitarkastaja Ari Saarinen Aluehallintovirastosta, Hanna Laasanen Tampereen seudun vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta ja yrittäjä Outi Helminen-Järvinen Aitoosta.

Sanottua

– Jos Baltian maat eivät olisi liittyneet ajoissa Natoon, niin olisiko Venäjän mielenkiinto suuntautunut ensimmäisenä Ukrainaan vai Baltian maihin?

Vesa Mellavuo

 

– Ainoa ratkaisu Syyrian tilanteeseen on, että USA ja Venäjä saadaan yhden pöydän äärelle.

Tiina Kokkola

 

– Nykyisin syytetään, että talouskriisi olisi EU:n syytä. Itse uskon, että ilman EU:ta taloudellinen kaaos olisi vielä suurempi. Ylipäätään olisi tärkeämpää puhua EU:n keskeisistä arvoista ja syistä, miksi olemme mukana.

Vesa Mellavuo

 

– Ruotsille sopii hyvin, että Suomi menee Natoon. Silloin se saisi olla puolueeton kahden Nato-maan välissä.

Jarkko Pihkala

 

– Kauanko länsi uskoo joulupukkiin? Venäjä, Ranska ja Englanti takasivat vuonna 1992 Ukrainan rajojen koskemattomuuden, jos se luopuu ydinaseista, jotka jäivät sen alueelle Neuvostoliiton hajotessa. Venäjä on taas pettänyt oman allekirjoituksensa.

Jarkko Pihkala

 

– Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat viimeiset 50 vuotta tappaneet muiden maaperällä ja muut ovat kärsineet. Mutta todellinen pakolaisvyöry tulee Libyasta ja Afrikasta, kun Afrikassa ja Etelä-Euroopassa jäädään ilman vettä. Puhdasta juomavettä löytyy Baltiasta, Ruotsista ja Suomesta. Ongelmat alkavat, kun todella isot massat lähtevät liikkeelle puhtaan veden perässä.

Jarkko Pihkala

 

Ruotsi on ollut 200 vuotta puolueeton maa. Ei se ole menossa Natoon.

Vilho Nikkanen

 

Venäjän ostovoima on vain kymmenkertainen Suomen bruttokansantuotteeseen verrattuna. Venäjä ei ole onnistunut taloutensa uudistamisessa, mutta aseteollisuuden modernisointi on onnistunut paremmin. Maa on USA:n jälkeen toiseksi suurin aseviejä.

Erkki Kaukonen

 

Venäjältä katsottuna Suomi on kaikkein ongelmattomin naapuri. Nato on käynyt Varsovan liiton kaatumisesta alkaen olemassaolon taistelua. Nyt Nato on käpristymässä Eurooppaan. Sen kaksi viimeistä pääsihteeriä ovat tulleet Tanskasta ja Norjasta.

Erkki Kaukonen

 

Väärään suuntaan kehittyvä Turkkikin on Nato-maa. Samoin naapurimaitaan aktiivisesti pommittava Saudiarabia.

Kirsi Pohjola

 

– Öljyn hinta on nousussa. Venäläiset tulevat Suomen puolelle kaupalle, koska meillä on paremmat tuotteet.

Vilho Nikkanen

 

– Venäjä tekee valitettavasti erittäin vääriä ratkaisuja. EU:n pitäisi kasvaa sellaiseksi suurvallaksi, joka uskaltaa sanoa, mikä on oikein ja mikä väärin.

Vesa Mellavuo

 

Turvallisuudesta ja rauhastakin keskusteltaessa on pystyttävä sietämään erilaisia ajatuksia, vaikkemme aina ymmärtäisi toisella tavalla ajattelevaa.

Janne Vesto

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?