Road show: Yrittäjät tutustuivat muun muassa matkailun veturiin, tekstiilipainoon ja yhden miehen vientifirmaan

Maallakin voi kansainvälistyä

Tuotantopäällikkö Tiina Johansson esitteli yrittäjille Flagmoren tekstiilipainoa.

Tuotantopäällikkö Tiina Johansson esitteli yrittäjille Flagmoren tekstiilipainoa.

Tuotantopäällikkö Tiina Johansson ja toimitusjohtaja Ulla Petrell toivottivat yrittäjäväen tervetulleeksi Flagmorelle.

Tuotantopäällikkö Tiina Johansson ja toimitusjohtaja Ulla Petrell toivottivat yrittäjäväen tervetulleeksi Flagmorelle.

Syksyisestä Road showsta on tullut sydänhämäläinen perinne. Tämänkertainen kierros esitteli seudun yrityselämää monipuolisimmillaan. Kirjo oli laaja. Kohteina toimi parisataatuhatta kävijää vuodessa vetävä matkailukeskus sekä yhden miehen firma, joka hoitaa Pälkäneveden rannalta käsin vientiä 30–40 maahan.

Kunnan ja Aito Säästöpankin isännöimälle kierrokselle nousi kyytiin myös pankin uusi rahoituspäällikkö Joni Hokkanen. Vilppulasta kotoisin oleva mies ei hämmästynyt, kun bussi kaarsi välillä sorateille.

Jarmo Salonen ja Jaakko Tuokko tutustuivat Flagmoren tekstiilipainoon Aitoossa.

Jarmo Salonen ja Jaakko Tuokko tutustuivat Flagmoren tekstiilipainoon Aitoossa.

Maaseudulla ei odoteta valmiita työpaikkoja, vaan niitä luodaan itse. Hokkanen havaitsi menestyvien yritysten takaa joitain yhdistäviä piirteitä. Nettiaika on poistanut rajoja, ja maaseudultakin käsin voi toimia kansainvälisillä markkinoilla.

Aitoossa 30 hengen voimin lippuja ja mainoskankaita painava Flagmore alkaa olla harvinaisuus Suomessa, josta tuotanto on siirtynyt halvempiin maihin.

– Vahvat perinteet ja osaaminen sekä toimivat liikenneyhteydet, toimitusjohtaja Ulla Petrell listaa aitoolaispainon vahvuuksia, joiden turvin se on säilyttänyt asemansa.

Yrityksen kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat, ja lipputankoja Flagmore myy eri puolille maailmaa. Tuotantopäällikkö Tiina Johansson esitteli yrittäjävieraille painoa, jossa digitaalinen tulostus on vallannut alaa perinteisen silkkipainon rinnalla.

Yrittäjät tutustuivat muun muassa Flagmoren tekstiilipainoon Aitoossa.

Yrittäjät tutustuivat muun muassa Flagmoren tekstiilipainoon Aitoossa.

 

Teemu Järvenpää kertoi Rautian rohkeista uudistuksista.

Teemu Järvenpää kertoi Rautian rohkeista uudistuksista.

 

Seitsemän uudistusten vuotta

Road showssa kierretään bussilla seudun yrityksiä.

Road showssa kierretään bussilla seudun yrityksiä.

Sivullista saattoi hirvittää, kun nuoret yrittäjät lähtivät ensi töikseen laajentamaan rohkeasti maaseudun myymälää. Jälkikäteen on helppo myöntää, että Teemu ja Toni Järvenpää lähtivät oikealle tielle rautakauppaa uudistaessaan.

Seitsemän vuotta sitten alulle laitetun sukupolvenvaihdoksen myötä Pälkäneen Rautia on pistetty perusteellisesti uusiksi. Mutta 65-vuotisjuhlavuottaan viettävä rautakauppa ei ole valmis, vaan uudistukset jatkuvat.

Kauppiasveljesten tehtävää ei ole helpottanut samaan aikaan sukupolvenvaihdoksen aikaan iskenyt taloustaantuma, joka on hiljentänyt rakennustyömaat. Ajan haasteisiinkin on vastattu uudistuksilla. Rautakauppa on laajentanut reviiriään ja tuotevalikoimiaan.

– Olemme satsanneet vahvasti muun muassa puutarhapuolelle, Teemu Järvenpää kertoo.

Rautakaupan autot ajavat noin sadan kilometrin säteellä. Jo puolet tavarasta kuljetetaan asiakkaille. Järvenpään mukaan tässäkin on kasvun varaa, sillä maan suurimmat rautakaupat ovat muuttuneet oikeastaan logistiikkakeskuksiksi. Siihen suuntaan kehitystä vie myös kasvava ja kehittyvä nettikauppa, jossa Pälkäneen Rautiakin on mukana.

Myös asennuspalvelut ovat kasvussa. Kaupungissa esimerkiksi kiukaat ja lämpöpumput ostetaan jo useimmiten asennettuna. Maalla asennuspalveluiden kasvu on hieman hitaampaa, koska monella on tuttu tekijä, joka voi hoitaa asennuksen.

Mökkipaikkakunnalla loma-aika tuo rautakauppaan kolmen kuukauden sesongin. Kesällä kauppa työllistää parikymmentä henkeä, talven hiljaisemmista kuukausista selvitään reilun kymmenen työntekijän voimin.

Näin syksyllä rautakaupan kiireet siirtyvät kassalta takahuoneeseen, jossa tehdään tilauksia huhtikuusta alkavaa kesäsesonkia varten. Arjessa automaattinen järjestelmä tilaa pientavarat ennusteen mukaisesti, ja kaupan väki ainoastaan hyväksyy tilaukset.

Muutaman kerran vuodessa Rautian tapahtumat ja tempaukset täyttävät Kankaanmaan teollisuusalueen parkkipaikat ja teidenvarret. Suurien yleisötapahtumien lisäksi rautakauppa järjestää aamu- ja iltatapahtumia erilaisille asiakasryhmille.

 

Olli Pöllänen toivotti Tuula ja Jarkko Herrasen sekä muut yrittäjäkollegat tervetulleeksi Pälkäneveden rantamaisemiin.

Olli Pöllänen toivotti Tuula ja Jarkko Herrasen sekä muut yrittäjäkollegat tervetulleeksi Pälkäneveden rantamaisemiin.

 

Vientikauppaa kymmeniin maihin

Olli Pöllänen hoitaa Pälkäneveden rannalta käsin vientikauppaa 30-40 maahan.

Olli Pöllänen hoitaa Pälkäneveden rannalta käsin vientikauppaa 30-40 maahan.

Pälkäneen kansainvälisin yritys sijaitsee soratien päässä Pälkäneveden rannalla.

– Täältä käsin pyöritetään vientikauppaa 30–40 maahan. Suomalaisyritysten lisäksi hoidan myös yhden saksalaisfirman vientiä, Olli Pöllänen esittelee yrittäjäkollegoilleen kotikonttoriaan.

CanAm Trade myy laminaattia suksi-, maila-, rullalauta- ja jousipyssytehtaille. Lisäksi 70–80 päivää vuodesta maailmalla viettävä Pöllänen edustaa muun muassa siivousmoppivalmistajaa.

Pöllänen lähti jo alle rippikouluikäisenä rohkeasti Ruotsiin töihin. Hän oppi maailmalla kielet ja kontaktien merkityksen.

42 vuotta sitten sauvavalmistaja Exelin hommissa alkanut vientityö poiki vientipalkinnon vuonna 1976. Pölläsen mielestä menestys perustui ylivoimaiseen tuotteeseen, sillä Exelin sauvalla voitettiin lähes kaikki sen ajan hiihtomitalit. Sen suuri oivallus oli patentoitu perhossompa, jota muut eivät heti pystyneet jäljittelemään.

Erilaisia myyntiartikkeleita esitellessään Pöllänen toimii esimerkkinä siitä, miten myyjä luottaa tuotteeseensa: jokaiselle tulee heti selväksi, että käsillä on fantastinen tuote, jollaista ei ole kenelläkään muulla maailmassa.

Road showssa kierretään bussilla seudun yrityksiä.

Road showssa kierretään bussilla seudun yrityksiä.

Kokenut vientitykki tuntee myös henkilökohtaisten kontaktien merkityksen. Sähköpostin lähettely ja soitteleminen kantaa harvoin hedelmää, koska päättäjät eivät ehdi lukea viestejä ja vastailla puheluihin.

Pöllänen kehuu Pälkänettä hyväksi paikaksi yrittää. Lentokentälle ajaa puolessatoista tunnissa ja kontit kulkevat Niitty-Sepplän pihaan, josta tuotteet jaetaan asiakkaille.

– Ainoa negatiivinen puoli oli rakennuslupien saanti, jossa meni kuusi vuotta. Mutta ymmärtääkseni tähänkin ollaan saamassa muutos.

Pöllänen toimii myös maahantuojana. Hän teettää Adirondack-puutarhatuoleja, joita myydään Vepsäläisen ja nettikaupojen kautta. Lisäksi hän tuo Kanadasta Beachcomber-ulkoporeammeita.

– Jos ammeita menisi joka kuntaan sama määrä kuin Pälkäneelle, niin voisin keskittyä kokonaan niihin, Pöllänen sanoo.

Sappee nimittäin on hankkinut yli kymmenen mökin pihaan ulkoporeammeen. Ammeellisista mökeistä on tullut erityisen kysyttyjä, sillä rentouttava kylpy tähtitaivaan alla on upea elämys ympäri vuoden.

 

 

Sappeen ravintoloita johtava Juha Silvan esitteli kasvavaa matkailualuetta.

Sappeen ravintoloita johtava Juha Silvan esitteli kasvavaa matkailualuetta.

Sappeen seuraava ponnistus on maauimala

Sanna Hämäläinen ja Aito Säästöpankki isännöivät yrittäjien Road showta.

Sanna Hämäläinen ja Aito Säästöpankki isännöivät yrittäjien Road showta.

Kahdesti Vuoden laskettelukeskuksena palkittu Sappee on hissilippujen myynnillä mitaten Suomen kahdeksanneksi suurin hiihtokeskus. Sappeen ravintoloita johtava Juha Silvan pitää ainakin yhtä isona juttuna vuonna 2012 saatua matkailuyrityspalkintoa. Se oli tunnustus siitä, että hiihtokeskus oli onnistunut kasvamaan ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi.

Matkailualue vetää parisataa tuhatta kävijää vuodessa, joista kaksi kolmasosaa talven laskettelukaudella. Kesäteatteri tuo Sappeenvuoren huipulle 15 000 kävijää vuodessa ja Bike Park alamäkipyöräilijöitä.

– Parhaaseen kesäaikaan mökkien käyttöaste on lähes 90 prosenttia, Silvan sanoo.

Sappee kaipaakin lisää majoituskapasiteettia, sillä suuret tapahtumat ja vetovoimaisimmat bändit myyvät alueen täyteen.

Alueen seuraava iso satsaus on maauimala, jota suunnitellaan karavaanareiden huoltorakennuksen viereen. Hankkeeseen haetaan EU-rahaa, sillä siitä ei tule voittoa tuottava kohde, vaan yleishyödyllinen hanke.

Elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen kannusti yrittäjiä tarkistamaan kunnan palveluhakemistoon tulevat tietonsa.

Elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen kannusti yrittäjiä tarkistamaan kunnan palveluhakemistoon tulevat tietonsa.

Uimala tuo mäelle lisää palveluita ja kävijöitä. 25-metrisen altaan yhteyteen suunnitellaan hyppytornia ja lastenaltaalle liukumäkiä, altaiden ympärille minigolfia ja kiipeilyseiniä.

Myös laskettelurinteiden kapasiteettia kasvatetaan. Kymmenen rinteen ja seitsemän hissin jatkoksi kaavaillaan uutta rinnealuetta.

Sappeessa odotellaan säiden viilentymistä ja lumetuksen vaatimia pakkasia. Edellisvuosina talven tulo on lykkääntynyt turhan myöhään, sillä rinteisiin haluttaisiin viimeistään joulun pyhinä.

– Ihmiset haluaisivat lähteä testaamaan lahjasuksia. Parhaimmillaan joulusta alkaa kymmenen päivän sesonki, sillä vanhemmat säästävät koulujen joululomien ajaksi pekkas- ja lomapäiviään, Juha Silvan sanoo.

Takavuosina venäläisturistit ovat täyttäneet mökit uudenvuoden aikoihin. Maailman politiikka tuntuu kuitenkin Sappeessakin: venäläisiä ei enää saavu entisiä määriä, eivätkä he käytä rahaa entiseen malliin.

 

Pojat rinteeseen, tytöt tallille

Saija Snygg esittelee Sappeen Ratsutilan toimintaa.

Saija Snygg esittelee Sappeen Ratsutilan toimintaa.

Sappeen ympärille on kasvanut aktiviteetteja, jotka tarjoavat kävijöille monenlaista tekemistä.

– Äiti ja tyttäret tulevat ratsastamaan sillä aikaa kun perheen miesväki on rinteessä, Saija Snygg esittelee Sappeen Ratsutilan yhden kävijäryhmän.

Sappeen 700 petipaikkaa, ravintolat ja muut palvelut tarjoavat valmiit puitteet ratsutilan leiri- ja kurssitoimintaan. Ratsastustunneille pääosa harrastajista tulee Tampereetta lähempää.

Sappeenvuoren juurella sijaitsevalla ratsutilalla on 24 tallipaikkaa. Ympäristön metsät, maisemat ja laavut mahdollistavat upeat maastoratsastusretket. Lisäksi talli tarjoaa erityisratsastusta muun muassa kehitysvammaisille. Ratsutila toimii myös hevosalan opiskelijoiden opetustallina, ja sieltä löytyy myös ongelmahevosten pulmien ratkomisessa tarvittavaa osaamista.

Ratsutilan ylpeys on simulaattori, jonka kanssa aloittelijat voivat harjoitella perusasioita ja huippuratsastajat hioa yksityiskohtia.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?