Lietetaksoista ja järjestelmästä

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n teknisen päällikön Timo Varsalan kirjoitus (SHL 26.10.) sisälsi muutamia hyviä ajatuksia. Toivottavasti ne ovat myös lopullisissa sako- ja umpikaivojen jätetaksoissa.

Varsala muun muassa esittää tekstissään, että ”Pirkanmaan Jätehuolto ei tunkeudu tonteille, vaan asiakkaan tulee itse tehdä tilaus asiakaspalvelustamme, kun hän palvelua tarvitsee.”

Eikö näin ollen yli 43 euron hukkakäyntimaksu siitä, että omistaja kieltää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n reitillä olevalle tontilleen tunkeutumisen voida tarpeettomana poistaa lopullisista taksoista?

En usko, että kyseinen maksu puuttuu HSY:n taksoista siksi, että kuljetusmatkat pääkaupunkiseudulla olisivat lyhyempi.

Pelkkä kuljetusmatkojen pituus tuskin myöskään selittää lietekaivon olemassaoloon liittyvän vuosittaisen 10,49 euron perusmaksun. Kustannusvastaavuus nostaisi kyseisen maksun hyvin nopeasti 50 euroon. Kysymys on siis pelkästä laskusta ilman minkäänlaista toimenpidettä kiinteistössä. Kyseinen ”palvelu” on saatavissa Suomessa ainoastaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä.

Tasataksat eivät ole kustannusvastaavia. Se, että kiinteistönhaltija sai yrittäjävetoisessa sopimusperusteisessa toiminnassa useita erihintaisia tarjouksia, ei ollut ongelma. Kysymys on normaalista tilanteesta avoimessa markkinatilanteessa.

Toisin kuin Varsala kirjoituksessaan väittää, ei Pirkanmaan Jätehuolto Oy miltään osin huomioinut alueellisen jätehuoltojaoston linjausta, että maakunnassa aluksi jatkaisivat alueella jo aikaisemmin toimineet paikalliset yrittäjät. Kilpailutus oli toteutettu niin, ettei pienillä paikallisilla yrittäjillä ollut menestymisen mahdollisuuksia.

Ratkaisu aiheuttaa ongelmia. Paikalliset yrittäjät tietävät ja tuntevat asiakkaansa ja kohteiden erilaiset haasteet. Joillekin tonteille pääsee vain talvella, joissakin tiet ovat erityisen vaikeita. Nyt esitetty kuorma-autokelpoisen tien rakentamisvaatimus lietekaivolle on täysin kohtuuton. Vaikka tyhjennyksen monopolin saivat etupäässä isot osakeyhtiöt, voisi edellyttää, että heilläkin olisi traktorivetoista kalustoa.

En pidä siitä, että edelleenkin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n edustaja julkisesti vihjailee, että vanhassa sopimusperusteisessa järjestelmässä olisi tapahtunut laittomuutta. Esitimme jo aikoinaan jaostossa, että laittomuuksista pitää tehdä tutkinta.

Lietteen kuljetusjärjestelmän muuttuminen yrittäjävetoisesta, kiinteistöhaltijan sopimusperusteisesta kunnan (eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n) järjestämäksi perustui alueellisen jätehuoltojaoston luottamuspaikkojen jakoon. Maakunnan edustajilla on viisi ja Tampereella seitsemän paikkaa. Jaoston seitsemästä tamperelaisjäsenestä äänestin ainoana yrittäjävetoisen, kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän puolesta.

Käytännössä kaikki, viimeksi vuosi sitten hakemuksensa jaostolle lähettäneet kunnat kannattivat yrittäjävetoisen, kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen lietteenkuljetusjärjestelmän säilyttämistä.

Kunnat olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Paikallistuntemukseen pohjautuvat arviot oli valmisteltu virkavastuulla kuntien luottamuselimissä.

Ikävä kyllä niiden rinnalla ei ole tarkasteltu myös uutta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestämää kuljetusta. On täysin mahdollista, että nyt toteutettava jätteenkuljetus ei täytä kyseisiä jätelaissa mainittuja edellytyksiä.

Ongelmana on se, ettei toimenpiteiden kohteina olevilla henkilöillä ja heitä edustavilla kunnilla ole käytännössä ollut mahdollisuutta vaikuttaa ratkaisuun.

Esitetyistä jätetaksoista sekä järjestelmästä on mahdollisuus antaa palautetta jätehuoltojaostolle 18. marraskuuta asti.

 

Aarne Raevaara

Alueellisen jätehuoltojaoston jäsen, Tampere