Alueellinen jätehuoltojaosto: Sako- ja umpikaivolietteen käsittelylle ja kuljetukselle esitetään muuttuvan käytännön oheen uusia taksoja

Lietetaksoihin tulossa korotuksia

Sako- ja umpikaivolietteen käsittelymaksuihin on tulossa Pälkäneellä tuntuvat korotukset alkuvuodesta, jos esitetyt taksamuutokset hyväksytään hinnoista päättävässä Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan alueellisessa jätehuoltojaostossa. Taksaesitykset ovat nähtävillä kuntalaisten palautetta varten 18.11. asti, ja myös kunnilta pyydetään esityksestä lausunnot. Alueellinen jätehuoltojaosto päättää taksoista kokouksessaan joulukuun puolivälissä.

Sako- ja umpikaivolietteen jätehuoltopalveluille esitetään jatkossa tasataksaa. Taksa koskee kaikkia muita jätehuoltojaoston toiminta-alueen 16 kuntaa paitsi Nokian kaupunkia, jolle on myönnetty poikkeuslupa hoitaa lietteiden kuljetukset kiinteistön haltijan järjestämänä.

– Sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennystaksat ovat uusia ja ne korvaavat aikaisemmat kuljetusyritysten perimät maksut. Nyt luodaan uutta käytäntöä. Onkin tärkeää, että saamme mahdollisimman paljon palautetta päätöksenteon tueksi. Tasataksoja ei ole ollut ennen käytössä jätehuoltojaoston toiminta-alueella, mutta muualla Suomessa ne ovat käytössä yleisesti, sanoo alueellisen jätehuoltojaoston puheenjohtaja, Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi.

Jätetaksaesityksessä sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyshintaa esitetään kaivotyypistä ja -koosta riippuen kaikissa taksan soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa samansuuruiseksi. Tyhjennysmaksu koostuu käsittely- ja kuljetusmaksusta, ja se määräytyy lietemäärän tilavuuden mukaan.

 

Ei mikään läpihuutojuttu

Uuteen järjestelmään siirtyminen on herättänyt kiivasta sananvaihtoa paitsi jaoston kokouksissa myös lehtien mielipidepalstoilla. Tyytymättömyyttä on ollut myös kunnissa: kaikkiaan kymmenen kuntaa haki mahdollisuutta jatkaa vanhalla järjestelmällä, mutta jätehuoltojaosto hylkäsi hakemuksista yhdeksän. Sen seurauksena muun muassa Pälkäneen kunta valitti hylkäyspäätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Jaosto vetosi omassa päätöksessään vuonna 2012 voimaan tulleeseen jätelakiin, jonka mukaan jätteenkuljetuspalveluja on oltava tarjolla kattavasti, syrjimättömin ehdoin ja niin, ettei vaaraa ympäristölle synny. Pälkäneen hakemuksen hylkäyksessä raskauttavia tekijöitä olivat muun muassa kuljetusten hinnoitteluerot, järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevien kiinteistöjen suuri määrä ja se, ettei nykymallin nähty tukevan jätehuollon alueellista kehittämistä.

Pälkäneen kuntaa on huolestuttanut muutoksessa logistiikan järjestämisen lisäksi se, miten paikalliset yrittäjät pystyvät jatkossa osallistumaan tarjouskilpailuun suurella toimialueella. Kunnan teknisen johtajan Matti Vesavan mukaan aiemmassa järjestelmässä ei ole ollut ongelmia, eikä esimerkiksi kunnan ympäristölautakuntakaan löytänyt järjestelmän toimivuudesta huomautettavaa.

Oikeuden päätöstä valituksista ei ole vielä saatu. Niinpä vuoden alusta lähtien muualla kuin Nokialla kotitalouksien tulee tilata sako- ja umpikaivojen tyhjennykset kuntien omistamalta jäteyhtiöltä eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä. Tämä on kilpailuttanut kuljetukset yksityisillä kuljetusyrityksillä. Pälkäneellä ja Kangasalla kuljetusurakoitsijaksi on valittu Eerola-yhtiöt Oy.

 

Jätemaksuihin muutoksia

Lisäksi nähtävillä on jätehuoltojaoston ensi vuodelle tekemä jätetaksaesitys yhdyskuntajätteille.

Pälkäneellä sekajätteen tyhjennysmaksujen esitetään pysyvän ensi vuonna samalla tasolla kuin tänäkin vuonna. Sen sijaan Kangasalan ja yhdeksän muun kunnan sekajätteen tyhjennysmaksuihin esitetään keräysvälineestä riippuen korkeimmillaan vajaan 12 prosentin hinnankorotuksia. Hintojen korotuspaine johtuu jätehuoltojaoston mukaan kuljetusurakkakustannusten muuttumisesta.

Jäteastioiden tyhjennysmaksut koostuvat noudosta, kuljetuksesta ja käsittelystä. Noudon ja kuljetuksen kustannuksiin vaikuttavat kuljetusmatka ja keräysvälinetyyppi.

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan alainen alueellinen jätehuoltojaosto on 17 kunnan yhteinen toimielin, jonka vastuulla ovat jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävät. Sen toimialue kattaa Pälkäneen ja Kangasalan lisäksi Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Ruoveden, Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnat sekä osan Sastamalaa.

Jaoston 12 jäsenestä seitsemän on Tampereelta ja viisi muista kunnista.

”Oikeuden päätöstä odotettava ennen aloittamista”

– Meillä on sellainen käsitys, että oikeuden päätöstä joudutaan odottamaan ennen toiminnan aloittamista. Valitushan menee hyödyttömäksi, jos toiminta käynnistyy jo sitä ennen. Olisikin ollut tärkeää saada oikeuden määräämä toimenpidekielto, sanoo Suomen kuljetus ja logistiikka ry:n asiantuntija Pekka Loukola.

Alueellinen jätehuoltojaosto hylkäsi yhdeksän kunnan hakemukset lietteenkuljetuksen nykyjärjestelmän jatkamisesta, mikä sai kunnat ja yli 20 yritystä valittamaan päätöksestä hallinto-oikeuteen viime syksynä. Lisäksi osa yrityksistä teki asian tiimoilta valituksen markkinaoikeuteen.

– Nyt tilanne on todella haasteellinen kiinteistöjen omistajille, kunnille ja yrittäjille, Loukola toteaa.

Hänen mukaansa päätös lietekuljetusten kunnallistamisesta on Suomessa varsin harvinainen. Sitä on harjoitettu vain 12 paikkakunnalla, eivätkä kokemukset Etelä-Pohjanmaalta ja Helsingin seudulta ole olleet järin lupaavia. Loukolan mielestä päätöksenteossa Pirkanmaan kuntien yli käveltiin, mikä oli mahdollista lähinnä jaoston jäsenistön kuntajakauman vuoksi. Enemmistö 12-jäsenisestä jaostosta on tamperelaisia.

– Lautakunnassahan on ollut sikäli ikävä tilanne, että taustalla on ollut Tampereen kaupungin pormestarikoalition päätös palvelun kunnallistamisesta ja asialla erittäin vahva esittelijä.

Pälkäneellä muutosta ovat vastustaneet samassa rintamassa sekä virkamiehet että luottamushenkilöt.

– Ei tilanne Pälkäneellä ole sen huonompi kuin Nokialla tai muuallakaan Suomessa. Tässä muutoksessa on vedottu lakiin, mutta jätelain ehdot sen täyttymisestä tai täyttymättä jäämisestä ovat kyllä tältä osin hyvin väljät.

Kangasalla, jossa aiemmassa vaiheessa liputettiin järjestelmän ennallaan pitämisen puolesta, ei nykyjärjestelmälle lopulta edes haettu jatkoa.

– Kyllä heitä muistutettiin monta kertaa asiasta, ja kunnanjohtaja oli tuolloin vieläpä Pirkanmaan Jätehuollon hallituksen jäsen. Aika erikoinen tilanne sekin.

Hän ei usko jaoston lähtevän perumaan päätöstään ellei oikeus siihen velvoita. Oikeuden päätöksestä riippumatta mahdollisuuden vanhaan palaamiselle voisi antaa lähinnä uuden kuntalain mukanaan tuoma mahdollinen muutos jätehuoltojaoston kokoonpanoon.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?