Pyhäinpäivänä

Näin pyhäinpäivän tienoilla ihmiset laittelevat omaistensa hautoja talvikuntoon. Kesäkukat vaihdetaan värikkääseen kanervaan ja havuja ympärille, ennen lumen tuloa ja maan jäätymistä. Kulkiessani Turun hautausmaalla pysähdyin V.A. Koskenniemen haudalla ja mietin mitä hän kirjoitti yksinäisyydestä. ”Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin”. Tässäkin meni ohikulkijoita, joista voi monen ajatella saattaneen jo ainoan ystävänsä tänne lepoon. Sama runoilija kirjoitti myöskin lapsuutensa koulutiestä siellä Oulussa. ”Olen unessa useasti, sinun kaduillas koulutie”. Samalla itsekin palasin lapsuuteni maisemiin Sahalahteen, missä juureni ovat. Olen aikoinaan kulkenut yli kahdenkymmenen maan hautausmailla ja ne ovat tietenkin erilaisia kulttuurieroista ja uskonnoista sekä monista käytännön seikoista johtuen.

Sahalahden hautausmaa on minulle kohtaamispaikka lapsuuteni ystäviin, nuoriin ja vanhoihin. Nostalgiaa kai on, että pidän sitä yhtenä kauneimmista hautausmaista mitä olen nähnyt. Siellä on jo monta ikätoveriani. Lähinaapurini Reino, jonka muistan niin nuoresta kun jotakin muistan, päätyi tänne raskaan elämän kautta tapaturmaisesti. Suorannan Antti, jonka kanssa olimme ystävystyneet jo koululaisina Helsingin matkalla. Saaren Pentti, jonka kanssa olimme yhdessä kesätöissä Saarioisilla ja jonka kohtaloksi tuli hukkuminen kesäisellä uimamatkalla. Yrjölän sisarussarja, kaikki kolme ja Höllin Arvi joka rippikoulussa tuli tuttavaksi.

Omat äidinpuolen sukulaiseni ovat lähes kaikki haudattu sinne, vanhat sekä nuorempina kuolleet. Kunnioituksella muistan entistä kansakoulun opettajaa, joka varsin hyväntahtoisesti ja kärsivällisesti yritti minunkin päähäni saada niitä tiedon kultajyväsiä itämään, mutta taisi suurin osa langeta huonoon maaperään. Paljon tuttuja Pakkalasta., Moltsiasta Antto Pauliina ja ”Ransse” ovat kukin saaneet aikanaan samanlaiset valkeat puuristit, jotka ovat siellä rinnakkain. Voi miten paljon minulla on mieluisia muistoja ”Ranssesta”, jonka kanssa aina kauppaa hieroimme postikorteista, hänen matalassa tavaratalossaan. Kirkon lähelle päätyi myös ”Ranssilan Topi”. Hän tuli tuttavuuteeni Pentti -serkkuni kautta. Olimme aika paljon yhdessä, vaikka olinkin hieman nuorempi. Hän oli hyväntahtoinen poika jolla oli hymy herkässä. Hautausmaalla liikkuessani muistelen pitäjän henkilöitä joita ulkonäöltä tunsin.

Lähes kivi kiveltä edeten silmiin palautuu kuva henkilöstä hänen ammattinsa kautta, vaikken lapsena suoranaisesti heidän kanssaan joutunutkaan paljon asioimaan. Siellä heitä vieri vieressä lepää, papit, lukkarit, opettajat, kauppiaat, puusepät, timpurit, muurarit, maanviljelijät ja monet muut. Ihmisiä kaikilta aloilta.

Kaikki he ovat tehneet työtä kotiseutunsa hyväksi, ansainneet leipänsä ja elättäneet perheensä ja puolustaneet isänmaataan ja kotiaan sodassa. Siitä todistaa yli 50 kiveä sankarihaudalla. Se oli suuri uhraus näin pienestä pitäjästä.

Sahalahden kuntaa ei itsenäisenä enää ole, ei ole seurakuntaakaan. Se on surullista, koska kuitenkin silläkin oli hyvin pitkä historia takanaan. Ensin Pälkäneen kappeliseurakuntana, sitten pitkä historia itsenäisenä ja nyt sitten Kangasalan kappelina. Ensimmäinen kirkkokin rakennettiin jo 1559 ja kastekirjat sanotaan olevan vanhimpia maassa. Lähes keskiaikainen historia on arvokasta, mutta nykyajalla on taipumus pikemminkin hävittää kuin säilyttää.

En osaa arvioida oliko ne kuuset pakko kaataa, jotka komeana rivistönä reunustivat käytävää kirkon ovelle makasiinista alkaen. Ne näyttivät vielä ihan hyviltä ja elinvoimaisilta. Kaato autioitti maisemaa ja muutti koko miljöön paljon karummaksi. Samoin se kirkon sisäänkäynnin sivulla ollut kuusiaita. Hyvin hoidettuna se oli kaunis ja ihmiset kokivat sen siihen kuuluvana. Vanha 200-vuotias makasiini seisoo yhä paikallaan ja niin on hyvä. Tarvitaanhan museo ja näyttelytilaa. Kaunis Engelin piirtämä ristikirkkokin alkaa vähitellen lähestyä 200 vuoden ikää ja on ainakin vielä ilmeisesti hyvässä kunnossa vaikka taas onkin joutunut kappelikirkon asemaan.

 

Kosti Tuominen

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?