Kansalaispuolue: Paavo Väyrysen luomus pian puoluerekisteriin

Kittilällä on rohkeutta kulkea vastavirtaan

 

Erikoispuiden kasvatus on Urho Kittilän rakas harrastus. Omassa arboretumissa eli puulajipuistossa retkeillään usein pojanpojan Urho Aaronin kanssa. Kittilä suunnittelee ensi kesäksi esittelykierroksia puistoonsa Kesätorin asiakkaille.

Erikoispuiden kasvatus on Urho Kittilän rakas harrastus. Omassa arboretumissa eli puulajipuistossa retkeillään usein pojanpojan Urho Aaronin kanssa.
Kittilä suunnittelee ensi kesäksi esittelykierroksia puistoonsa Kesätorin asiakkaille.

Pälkäneläinen veteraanipoliitikko, Niitty-Seppälän mansikkatuotannon perustaja ja kehittäjä Urho Kittilä on nimetty toisen politiikan konkarin Paavo Väyrysen perustaman Kansalaispuolueen asiantuntijajäseneksi. Kittilän rooli on toimia ennen muuta maa- ja puutarhatalouden asiantuntijana.

Asiantuntijajäseniä on tähän mennessä nimetty parikymmentä. Myöhemmin heitä on tarkoitus ottaa lisää. Varsinaisiksi jäsenikseen Kansalaispuolue ottaa vain Suomen ja Euroopan parlamentin entisiä tai nykyisiä jäseniä. Myöhemmin jäseniksi pääsevät myös puolueen ehdokkaiksi valtakunnallisissa vaaleissa hyväksytyt henkilöt. Kannattajajäseneksi voi ilmoittautua kuka tahansa.

–Puolueen rekisteröintiin tarvittavista 5000 kannattajakortista puuttuu vielä vajaa tuhat. Minäkin olen lupautunut hankkimaan uusia kannattajia, Kittilä kertoo.

Väyrysen puolue ei aio osallistua lainkaan kuntavaaleihin. Sen pääasiallinen vaikutuskanava on eduskunta. Asiantuntijajäsenten tehtäviin kuuluu järjestää tilaisuuksia ympäri Suomen ja esiintyä niissä puhujina.

–Meitä yhdistää se, että jaamme Väyrysen ajatusmaailman, joka on dokumentoituna hänen julkaisemiinsa lähes 30 kirjaan. Niissä on paljon ennusteita ja vastikään eräs tunnettu professori sanoi, että niiden toteutumisaste on ollut hämmästyttävän suuri. Ajan henki on se, että Väyrystä pidetään häirikkönä jopa Keskustan piireissä, mutta kylmä totuus on, että hän on yleensä oikeassa.

Päätösvalta on isänmaallisuuden ydin

Paavo Väyrysen keskeisimpiä tavoitteita on Suomen irrottaminen yhteisvaluutta eurosta. Hän on tehnyt asiasta kansalaisaloitteen, joka keräsi vaadittavat 50 000 kannattajaa ja on nyt eduskunnan käsittelyssä. Ajatus euroerosta saa kannatusta myös Kittilältä.

–Suomessa on sitouduttu jo 90-luvun alkupuolelta alkaen pihtiin, joka ei tuota muuta kuin ongelmia. Euron perusajatus on väärä, eikä se toteudu muulla kuin eroamalla siitä. Ennemmin ei Suomen talous lähde kasvuun.

Vapaakauppasopimusaikeet Amerikan suuntaan saavat nekin Kittilältä tuomion. Pienellä, korkean kustannustason Suomella ei hänen mukaansa ole mahdollisuutta pärjätä kilpailussa.

Korkeimman päätäntävallan luovuttaminen maan ulkopuolelle on Kittilän mielestä kummallista politiikkaa esimerkiksi Kokoomukselta, joka on aina korostanut isänmaallisuuttaan.

–Isänmaallisuus on muutakin kuin Suomen lippu, Maamme-laulu ja tippa silmäkulmassa. Sen ydin on oikeus päättää omista asioistaan.

Omasta vastuualueestaan maatalouspolitiikasta Kittilä toteaa, että se on ulkoistettu kokonaan Brysseliin. Seurauksena on ollut, että lähes puolet maatiloista on kuollut lyhyessä ajassa ja sama kehitys jatkuu.

–On pidetty tervetulleena rakennemuutoksena, että tilakoko kasvaa ja tehokkuus paranee. Kuitenkin jo jääkaudella varmistui, ettei viljely Suomessa koskaan yllä samaan tehokkuuteen kuin vaikkapa Puolan ja Ukrainan suurilla, tasaisilla pelloilla. Vapaassa kilpailussa Suomen maataloudella on vain yksi linja: tasaisesti alaspäin. Suoramyynti tai luomuviljely voi olla joillekin pelastus, mutta ei kesätoreja voi olla kaikilla tiloilla.

Valtiomiehet kuolevat sukupuuttoon

Ulkopolitiikassa Kittilä ilmoittautuu Paasikiven-Kekkosen -linjan vankkumattomaksi kannattajaksi kuten Väyrynenkin. Todellisten valtiomiesten katoaminen politiikan kentiltä harmittaa. Paasikiven hän nostaa jopa Kekkosta merkittävämmäksi linjan luojaksi.

–Kokoomuslaisena hänen oli vakuutettava ensin oma puolueensa siitä, että itänaapuri on oleva aina lähellä ja aina vahva. Hän ja Kekkonen tulivat naapurin kanssa toimeen, vaikka oltiin sodittu verivihollisina ja hävitty sota. Ehdot oli pakko hyväksyä ja täyttää. Häviäjän osa pakotti Suomen selviytymään ja nousemaan nopeasti sodan tuhoista. Sodassa hävinneet Saksa ja Japani olivat lopullisia voittajia, jotka ajoivat nopeasti kehityksessä voittajavaltioiden ohi. Samalla tavoin jätti Suomi Neuvostoliiton elintasossa jälkeensä. Sotakorvausteollisuus tuotti vientituotteita, jotka mahdollistivat nopean elintason nousun.

–Nyt hiukan harmittaa suomettumispuheet ja ryssittely. Eikö naapurien kanssa tulisi aina käyttäytyä kuin sivistyneet ihmiset? EU:n ulkopuolella olisi voitu jäädä pakotteiden ulkopuolelle ja jatkaa esimerkiksi elintarvikekauppaa Venäjän kanssa. Silloin olisi Tampereen meijerikin vielä toiminnassa.

Keskustelu sotilaallisesta liittoutumisesta pyörii Kittilän mielestä liikaa sen ympärillä, kuka mahdollisen suurvaltasodan voittaisi.

–Jos halutaan olla voittajan puolella, kannattaa liittoutua USA:n kanssa. Tällainen etulinjan maa on kuitenkin melko elinkelvoton, jos taistelut käydään osittainkin meidän alueellamme. Pitäisi ajatella sitä, miten varmimmin vältetään sotaan joutuminen ja sitä ei vältetä Natoon liittymällä. Nyt on tosin Natolle annettu jo suuremmat valtuudet toimia Suomen maaperällä kuin Hitlerille maailmansodan aikoihin. Naton kanssa tehtyä isäntävaltiosopimusta ei ole edes kirjoitettu suomeksi, joten jenkeillä on vapaus tulkita sitä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?