Petri Jokela esitteli Tavasen suunnitelmia Vaasan hallinto-oikeudelle.
Vesilain mukaisten asioiden ratkaisemisessa on otettava huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) säädetään. Vesilain mukaisen hankkeen, kuten Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen, on siis noudatettava luonnonsuojelulakia.
Luonnonsuojelulaki puolestaan noudattaa EU:n luonto- ja lintudirektiivejä. Näiden toteuttamisen kannalta keskeisin toimenpide on ollut Natura 2000 -verkoston luominen.
Natura 2000 -verkostosta säädetään luonnonsuojelulaissa. Verkostoon valitun alueen luontoarvoja ei saa merkittävästi heikentää.
Luonnonsuojelulaki on Tavasen Oy:n ympäristölupa-asian päätöksenteon keskiössä. Sen perusteella hanke joko kaatuu tai jatkuu.
Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen luontoarvoja voidaan heikentää ainoastaan silloin, kun hanke on erittäin tärkeä yleisen edun kannalta eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja ole olemassa. Aluehallintovirasto on valituksenalaisessa ratkaisussaan katsonut, että tekopohjavesihankkeen toteuttaminen suunnitellussa laajuudessa ei ole välttämätön alueen vesihuollon turvaamisen kannalta.
Heikentääkö ympäristölupahakemuksen mukainen tekopohjavesihanke merkittävästi Keisarinharju-Vehoniemenharjun tai Keiniänrannan Natura -alueiden luontoarvoja tai onko sellainen mahdollisuus olemassa? Onko Tampereen ja Valkeakosken seutujen vedenhankinnalle on olemassa relevantteja vaihtoehtoja?
Nämä seikat päättää viime kädessä Korkein hallinto-oikeus, sillä todennäköistä on, etteivät osapuolet tyydy Vaasan hallinto-oikeuden tulevaan ratkaisuun.
Tavase vaarantaisi Punamultalukon
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kielteisen ympäristölupapäätöksen mukaan Tavase Oy:n tekopohjavesilaitos heikentäisi Kangasalan tuotantoalueilla merkittävästi niitä luontoarvoja, jotka ovat olleet Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura -kohteen valintaperusteina. Erityisen suuri vaikutus kohdistuisi Punamultalukon suppa-alueeseen.
Punamultalukko on Suomen suurimpiin kuuluva suppakuoppa, jonka pohjalla on pohjavesivaikutteinen suo. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ei ole varmuutta siitä, että tekopohjavesilaitosta voitaisiin suurilla vesimäärillä ohjata niin, ettei Punamultalukon luontoarvoille aiheutuisi merkittäviä muutoksia.
Tavase Oy on hakemuksessaan esittänyt, että pohjavedenpinnan muutokset Punamultalukossa olisi estettävissä, muttei ole esittänyt toimenpiteitä, joilla tämä saataisiin aikaan.
Vaasan hallinto-oikeuden Keisarinharju-Vehoniemenharjulla tehdyllä maastokatselmuksella hankkeen vastustajat pyysivät kiinnittämään erityistä huomiota olemassa olevien, huoltolinjoiksi suunniteltujen väylien riittämättömyyteen. Heidän mukaansa kaivojen ja putkilinjojen kaivuu tulee vaikuttamaan harjuluontoon paljon suunnitelmissa esitettyä enemmän. Myös aluehallintoviraston päätöksessä on katsottu, että harjumetsäluontotyypistä heikkenisi suurempi osuus kuin mitä Natura-arvioinnissa on esitetty.
Katselmuksella tuotiin esiin myös kaivojen mahdollinen liettyminen ja siitä aiheutuva huoltotarve tai mahdollinen uusien kaivojen rakentaminen. Rakennettavien kaivojen sijainnit eivät vielä ole selvillä, joten tarvittavien huoltolinjojen määrä voi olla huomattavasti suurempi kuin mitä hakemuksessa on arvioitu. Natura-arvioinnissa kaivojen paikat ja huoltolinjat on kuitenkin määritelty tarkasti.
Katselmusta sivusta seuranneena hankkeeseen tuntuu liittyvän paljon epävarmuustekijöitä. Varmaa on vain se, että kahdenkymmenen vuoden aikana kertyneisiin tutkimuksiin ja asiakirjoihin perehtyminen on valtavan suuri urakka. Ei ole mikään ihme, että asian käsittely ottaa hallinto-oikeudessa aikansa.
Viimeisimmät kommentit