– Tämä on jättimäinen hanke, monen mielestä sellainen ”Mission impossible”. Mutta jos me tekijät emme itse uskoisi sen olevan mahdollista, voisi yhtä hyvin vaihtaa miehiä, Jaakko Herrala tuumaa.
Kangasalalainen Herrala on yksi kolmesta pääorganisaattorista, joiden vastuulla on valmistella sekä maakunta- että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta Pirkanmaalla. Herrala toimii sote-projektijohtajana, Kari Hakari muutosjohtajana ja Jukka Alasentie maakuntaprojektijohtajana. Kolmikolla ei ole aikaa tuhlattavaksi, sillä ensi kesäkuuhun mennessä askelmerkit uudistuksille pitäisi olla selvillä.
Maakunnan kontolle on siirtymässä sosiaali- ja terveyshuollon lisäksi esimerkiksi pelastustoimen, liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen. Palveluita yhtenäistämällä pyritään pienentämään kuntakohtaisia eroja, hillitsemään kustannusten kasvua ja varautumaan yli 65-vuotiaiden määrän kovaan kasvuun.
Muutosta kuvataan historian suurimmaksi Suomen kuntakentässä. Pirkanmaa on tulevista sote-alueista vieläpä maan toiseksi suurin, mutta Herrala korostaa, etteivät hän, Hakari ja Alasentie toki tee urakkaa kolmistaan.
Jaakko Herralan (vasemmalla) ja Kari Hakarin isännöimään sote- ja maakuntauudistustilaisuuteen olisi mahtunut lisääkin uteliaita. Atte Tahvola (oikealla) mietti uudistuksen pitkän ajan vaikutuksia esimerkiksi viikonloppupäivystykseen.
– Tätä tehdään yhdessä ministeriöiden, kuntien, henkilöstön ja kansalaisten kanssa, hän muistuttaa.
Silti hän kuvaa hanketta termillä ”kaksoisvoltti kiertäen”.
– Maali liikkuu eikä lainsäädäntöä vielä ole ja samanaikaisesti pitää miettiä, mitä uudistetaan. Huhtikuussa vasta nähdään, olemmeko tehneet turhaa työtä, mutta sitä ei pidä nyt edes aprikoida. Jotain on kuitenkin pakko tehdä.
Lakeja on pakko muuttaa
Isoimpana ongelmana kokonaisuudessa Herrala näkee sen, miten tietojärjestelmäkokonaisuus saadaan toimimaan heti vuoden 2019 alusta. Tärkeintä on saada heti käyttöön toimivat talouden suunnittelun ja seurannan työkalut; valtakunnallinen tavoite potilastietojen liikkumisesta eri toimijoiden välillä saadaan käytäntöön vasta myöhemmin, kenties joidenkin vuosien päästä.
– Siihen vaaditaan vielä lainsäädännön merkittävää uudistamista. Toisaalta voi kysyä, miten ihmeessä tänä aikakautena tieto ei vielä kulje asiakkaan mukana, Herrala miettii.
Samaa mittakaavaa urakkalistassa tietojärjestelmäkokonaisuuksien rakentamisen kanssa ovat henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut: palkkauksista, työtehtävistä ja asemoinneista sopiminen. Uudistuksen piirissä sosiaali- ja terveyspalvelujen parissa on Pirkanmaalla yli 19 000 työntekijää, ja Herrala arvelee yt-menettelyn vievän huolella tehtynä suunnilleen puolitoista vuotta.
300 miljoonan euron säästöjä sote-kustannuksiin kymmenessä vuodessa tavoittelevan uudistuksen myötä esimerkiksi palveluverkkoa tullaan pohtimaan uusiksi. Päätökset tekee aikanaan maakuntavaltuusto, mutta Herrala uumoilee aiheesta tulevan yksi keskustelun kuuma peruna jo lähitulevaisuudessa. Hänen mukaansa selvitystä palvelupisteistä on ollut pakko tehdä, jotta on saatu hahmotettua kokonaiskuva eri toimipisteiden sijainnista, koosta ja kunnosta. Palveluita halutaan ensisijaisesti kasvaville ja ison asukaspohjan alueille, mutta toisaalta väestön – tai yksityisten toimijoiden – tulevaa sijoittumista eri alueille on mahdoton ennustaa tarkalleen.
– Jatkossahan potilas määrittelee palvelupisteiden sijainnin omilla valinnoillaan, Herrala sanoo.
Laki potilaan valinnanvapaudesta on vielä työstettävänä, ja yhtä lailla muutoksia on tulossa hankintalakiin. Pelkona on pienten yritysten jääminen syrjään tarjouskilpailuista, kun kilpailutettavat kohteet kasvavat keskittämisen myötä paikoin mammuttimaisiksi.
– Pitäisi olla mahdollista enemmän kilpailuttaa pieninä palasina, jotta osallistua voisivat muutkin kuin vain isot toimijat. Mukaan halutaan kuitenkin niin suuret kuin pienetkin yritykset.
Kalenterissa ei ole tilaa
Herrala ei ole menettänyt yöuniaan hankkeen suuruuden tai tehtävänsä vastuullisuuden vuoksi. Ajanhallinta ei kuitenkaan ole ollut helppoa; syyskuussa täysin tyhjennetty kalenteri on jo jonkin aikaa ollut käytännössä täynnä jouluun asti.
– Aika paljon joutuu priorisoimaan. Vuorokaudessa on kuitenkin vain 24 tuntia. Pakko on löytää myös niitä henkireikiä, koska aivot kaipaavat välillä tuuletusta.
Sote-projektijohtajalle henkireikiä ovat esimerkiksi valokuvaus ja veneily. Molemmat ovat syksyn aikana jääneet vähemmälle, mutta liikkumaan laittavan luontokuvauksen osalta peli ei Herralan mukaan suinkaan ole vielä menetetty.
– Luontokuvaushan on mahdollista myös talvella, ei se ole mikään kesälaji, hän muistuttaa.
”Olen vähän tällainen uudistajapersoona ja kautta historiani ollut tekemässä tämäntyyppisiä uudistuksia, joissa otetaan huomioon perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi”, digitalisaation mahdollisuuksiin uskova Jaakko Herrala miettii.
Viimeisimmät kommentit