Kiinnostuksen odotetaan kasvavan, kun konkretia lisääntyy

Käynnissä ovat kuumeiset sote-esivalmistelut. Vuoden 2019 alussa entistä enemmän tehtäviä hoitavan maakuntatoimijan organisaatio pitäisi olla kunnossa, henkilöstö palkattuna ja järjestelmät toiminnassa. Muutosjohtaja Kari Hakarin mukaan monen asian rakentaminen jatkuu tosin vielä sen jälkeenkin.

Erilaiset kootut työryhmät kuitenkin pohtivat kiireen vilkkaa, miten asiat olisi viisainta hoitaa jatkossa. Nämä aikaansaannokset aiotaan julkaista mahdollisimman pian selvitysten ja raporttien valmistumisen jälkeen, jotta valmistelu pysyisi avoimena ja niistä kumpuava palaute saataisiin huomioitua mahdollisimman hyvin.

– Vaikuttaa siltä, että monia kysymysmerkkejä on vielä ministeriön valmisteleville virkamiehillekin, Hakari arvioi viime viikolla Kangasalla.

Tällä tietoa maakunnan on jatkossa tuotettava palvelut sillä rahamäärällä, minkä se valtiolta toimintaan saa, ja asiakkaan valinnanvapauden piiriin kuuluva toiminta tulee ennen pitkää yhtiöittää.

Hakari näkee keskeisenä asiana sen, miten kuntalainen pääsee vaikuttamaan kunnasta etäämmälle karkaavan ison organisaation toimintaan. Hänen mielestään edustuksellinen demokratia luultavasti heikkenee, mutta oleellista on, miten paljon ja millaisia muita vaikutuskanavia – kuten asiakasraateja – saadaan otettua käyttöön.

Tällä tietoa vaaleilla maakuntavaltuustoon valitaan noin 80 valtuutettua vuonna 2018. Seuraavat vaalit olisivat edessä keväällä 2021.

– Tavoite tässä on kuitenkin parantaa palveluita, ei rakentaa jonkinlaista organisaatiouudistusta tai laatikkoleikkiä, Hakari alleviivaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta sekä maakuntauudistusta koskevaa asiaa oli Kangasalan lukiossa pidetyssä keskustelutilaisuudessa kuuntelemassa joitakin kymmeniä uteliaita. Tilaisuus lähetettiin – ja on myöhemminkin katsottavissa – nettilähetyksenä videoituna Pirkanmaan liiton sivujen kautta.

Jaakko Herralan (vasemmalla) ja Kari Hakarin isännöimään sote- ja maakuntauudistustilaisuuteen olisi mahtunut lisääkin uteliaita. Atte Tahvola (oikealla) mietti uudistuksen pitkän ajan vaikutuksia esimerkiksi viikonloppupäivystykseen.

Jaakko Herralan (vasemmalla) ja Kari Hakarin isännöimään sote- ja maakuntauudistustilaisuuteen olisi mahtunut lisääkin uteliaita. Atte Tahvola (oikealla) mietti uudistuksen pitkän ajan vaikutuksia esimerkiksi viikonloppupäivystykseen.

Sote-projektijohtaja Jaakko Herralan mukaan väkimäärä oli parempi kuin infokiertueen aiemmilla paikkakunnilla, mutta ruuhkaa ei Kangasallakaan päässyt syntymään.

– Sotesta on puhuttu jo niin pitkään, että ihmisillä voi olla jo vähän marssiväsymystä. Lisäksi vielä tällä hetkellä on vaikea havainnollistaa yksilön näkökulmasta, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Päivällä pidetyssä tilaisuudessa viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä oli erittäin paljon.

Sote-projektijohtaja näkee, että aluekierros ja lehtikirjoittelu ovat kuitenkin saaneet heräteltyä eri toimijoita miettimään tulevaa. Keväällä, kun tarjolla on jo ihka oikeaa käytännönläheistä tietoa jaettavaksi, lähdetään Herralan mukaan uudelle kierrokselle.

Muutosjohtaja Kari Hakari myönsi, että esimerkiksi järjestöjen aseman ja uuden organisaation asiakasohjauksen osalta ei ole vielä valmiita vastauksia tarjolla.

Muutosjohtaja Kari Hakari myönsi, että esimerkiksi järjestöjen aseman ja uuden organisaation asiakasohjauksen osalta ei ole vielä valmiita vastauksia tarjolla.

 

 

 

Ikävä tunne takaraivossa

On hyvä, että maakunnan muutoksia miettivän kolmikon usko ei ole horjunut, vaikka tehtävä on iso ja valtionjohdolta annettu aikataulu siihen nähden aivan liian kireä. Esivalmistelut pitäisi olla tehtynä ensi heinäkuuhun mennessä, jolloin väliaikaishallinto ottaa ohjat joksikin aikaa. Nyt marraskuussa ollaan tilanteessa, jossa lainsäädäntö kaipaa monilta osin rukkausta ja esimerkiksi Kangasala – vieläpä perustellusti – toivoo uudistuksessa otettavan takapakkia arvostellessaan uudistusten mielekkyyttä esimerkiksi nykyistä kalliimmaksi koituvan rahoituksen osalta.

Ymmärrän hyvin huolet, joita uudistukseen eri osapuolilla liittyy.

Voidaanko uudistukseen ladatut 300 miljoonan euron säästöt saavuttaa kivuitta? Mitkä palvelut siirtyvät asiakkaalta jälleen aiempaa kauemmas? Jääkö yksittäisen asiakkaan tai työntekijän ääni hyttysen ininäksi mammuttiorganisaation rinnalla? Nyt, kun uuden innovoinnin aika on, miten uudistuksessa kuullaan ruohonjuuritason työntekijän ääni – sen sijaan, että arjesta etäämmällä olevat esimiehet visioivat keskenään?

Halvaannuttaako sote- ja maakuntauudistus kaiken muun kehittämisen kunnissa ja sairaanhoitopiirissä vuosiksi, kun jäädäänkin odottamaan tulevia linjauksia? Ymmärtävätkö suomalaiset, että esimerkiksi alkoholihaitat aiheuttavat miljardin euron vuosittaiset kustannukset, vaikka juomisen vakuutellaan olevan Suomessa jo ihan hallinnassa?

Toivottavasti sote-uudistuksen yhteydessä löydetään toimiva lääke myös pessimismiin. Itsellä kyseinen diagnoosi lienee jo tehty, ja luvatun hoidon tulokset ovat nähtävissä vasta 2020-luvun lopulla. Yli kymmenen vuoden epätietoinen odotusaika on pieni ikuisuus.

Jani Oksanen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?