Mirva Kittilä: Pikkukunnasta pitää saada jalkaa oven väliin myös maakunnan päätöksenteossa

Piirin puheenjohtajuus jäi kuuden äänen päähän

Mirva Kittilä (vasemmalla) valittiin Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtajaksi. Tuukka Liuha sai puheenjohtajan kuusi ääntä enemmän. Toiseksi varapuheenjohtajaksi nousi Aino-Riikka Simula.

Mirva Kittilä (vasemmalla) valittiin Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtajaksi. Tuukka Liuha sai puheenjohtajan kuusi ääntä enemmän. Toiseksi varapuheenjohtajaksi nousi Aino-Riikka Simula.

Kun maakunnallisiin päätöksentekoelimiin valitaan päättäjiä, paikat jaetaan puolueiden, eikä kuntien kesken. Edessä oleva maakuntauudistus korostaa entisestään maakunnallisen tason merkitystä.

– Siksi pikkukuntien pitää saada jalkaa oven väliin, Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtajaksi valittu Mirva Kittilä sanoo.

Kuluvan vuoden piirihallituksessa istunutta Kittilää pyydettiin puheenjohtajaehdokkaaksi, kun piiriä tähän saakka johtanut Riitta Koskinen jäi sivuun. Pälkäneläinen kävi lauantaina Vesilahdella järjestetyssä piirin syyskokouksessa tiukan kisan puheenjohtajuudesta. Lopulta tehtävään valittiin äänin 35–29 lempääläläinen Tuukka Liuha, joka on tähän saakka toiminut piirin varapuheenjohtajana.

Kittilä nousi piirin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Toisen varapuheenjohtajan paikka meni Keskustanuorten Aino-Riikka Simulalle.

– Emme ole vielä keskustelleet, mihin osa-alueeseen kukin keskittyy. Tuukka Liuha on vahva talousosaaja, jolla on pitkä kokemus sairaanhoitopiiristä. Siksi tuntuisi luontevalta, että hän kantaisi päävastuun sote-uudistuksesta ja Aino-Riikka Simula toisi nuorten näkökulmaa. Itse olen maaseudun edustaja, ja minua kiinnostaa pienten kuntien asema maakuntauudistuksessa, Mirva Kittilä sanoo.

 

Kuntavaalit ennen maakuntavaaleja

Niitty-Seppälän mansikkatilaa ja Kesätoria isännöivällä Kittilän perheellä on vahva edustus Pälkäneen kunnanvaltuustossa: sekä Jukka että Mirva Kittilä kuuluvat kunnan päättäjiin.

Mirva Kittilä on ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu. Hän johtaa Pälkäneen sivistyslautakuntaa ja Keskustan kunnallisjärjestöä. Piirin varapuheenjohtajuus nostaa Kittilän automaattisesti myös maakuntavaltuustoehdokkaaksi.

– Paha ehdokkuudesta on kieltäytyäkään, jos siihen kysytään. Mutta maakuntavaalit pidetään vasta vuonna 2018. Kunnallisjärjestön puheenjohtajana katse on kuitenkin ensi kevään kuntavaaleissa.

Kittilä korostaa, että maakuntauudistuksen jälkeen kunnan päätettäväksi jäävät tärkeimmät perusasiat, jotka ovat lähimpänä kuntalaisia.

– Kunta hoitaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja tekniset asiat. Nyt on tuhannen taalan paikka vaikuttaa. Toivoisin, että ihmiset lähtisivät aktiivisesti mukaan päätöksentekoon sekä ehdokkaana että äänestämällä.

 

Ehdolla myös puoluehallitukseen

Mirva Kittilä uskoo, että maakuntavaaleissa pikkukunnilta vaaditaan puoluerajoja ylittävää yhteistyötä, mikäli ne mielivät saada päättäjänsä maakuntaan.

– Ääniä on keskitettävä sellaisille ehdokkaille, joilla on aikaa ja kiinnostusta panostaa maakunnalliseen päätöksentekoon. Se tulee olemaan työmäärältään puolipäiväpesti, vähän niin kuin kansanedustajan ja kunnanvaltuutetun välimuoto.

Maakuntauudistus herättää keskustaväessäkin vielä epävarmuutta.

– Luin 800-sivuisen lakiluonnoksen, ja paljon avoimia kysymyksiä on edelleen. Vaikka maakuntauudistus on keskustavetoinen hanke, niin kenttä on samojen tietojen varassa kuin muutkin.  Lakiluonnosten lausuntokierros päättyi juuri. Luotan siihen, että kuntien lausunnoilla on painoarvoa, ja huolenaiheet perataan läpi.

Mirva Kittilä saattaa nousta myös Keskustan puoluehallitukseen, johon piirikokous ehdottaa piirin edustajaksi joko häntä tai puheenjohtaja Liuhaa. Valinnan tekee puoluevaltuusto marraskuun lopussa, ja valintaan vaikuttaa sukupuolikiintiö.

Pirkanmaan piirihallitukseen saatiin Kittilän lisäksi muutakin pälkäneläisväriä, kun Keskustanuorten edustajaksi valittiin Joonas Soukkio. Tamperelaistunut Soukkio on kotoisin Luopioisista.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?