Taiteelle löytyy sijaa keskustoista

– Kaikilla on tarve saada kuntien keskustoja vetovoimaisemmiksi, ja taide on yksi keinoista, arvioi Marjukka Korhonen.

Kuvataiteilija Korhonen työskentelee Yhteiskuntataiteilija-hankkeessa, jossa ovat mukana niin Pälkäne kuin Kangasalakin. Hankkeen avulla moni kunta toivoo saavansa paitsi toimintakulttuuriinsa muutosta myös nopeaa apua keskusta-alueensa piristämiseen. Vasta 2000-luvun alusta on taideteoksia alettu toteuttaa isommissa määrin osana aluerakentamista, kuten esimerkiksi Tampereen Vuoreksessa.

– Ehkä on eletty pitkään jonkinlaista  jälkimodernismin kautta, jossa kuva- ja rakennustaide ovat eriytyneet toisistaan. Toisaalta myös kuntien toimialojen rajat ovat selkeitä: kulttuuri- ja sivistyspuolella on taiteen erikoisosaamista, mutta tekninen puoli vastaa rakentamisesta. Perinnettä yhteistyöstä ei ole, Korhonen miettii.

Itse Yhteiskuntataiteilija-hankekin on eräänlainen osoitus uudesta yhteistyömuodosta. Riihimäen kaupungin alulle panemassa hankkeessa järjestettiin joukolle Helsingin ja Tampereen väliin jääviä kuntia yhteinen taidealan asiantuntija, kun tiedettiin, ettei pienillä kunnilla olisi moiseen yksin rahkeita. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa, eikä kunnille jää maksettavaksi kuin parintuhannen euron kuntakohtainen maksuosuus. Korhosen kontolle jää taiteen tuominen osaksi kuntien rakentamista ja ympäristönsuunnittelua.

Vaikka tutkimustietoa nykytaiteesta osana rakennusympäristöä on vielä vähän, Korhonen haastaa käsitystä kustannusten kasvusta taidearvojen huomioimisen myötä.

– Ajatus ei niinkään ole, onko tähän käyttää rahaa vaan miten se suunnataan. Ei automaattisesti ole kyse lisäkustannuksesta esimerkiksi siinä, millä se liikenneympyrän keskusta täyttyy.

Paikoin on jo otettu käyttöön taiteelle korvamerkittyä pientä kerrosalaneliömaksua, joka on peritty tontteja myytäessä rakentajalta. Asukkaat saavat viihtyisämmän asuinalueen, vetovoimaisen alueen markkinointi helpottuu eikä rakentajien tarvitse itse pähkäillä taideratkaisujen kanssa, koska taiteen prosesseihin erikoistunut asiantuntija hoitaa sen heidän puolestaan. Tämäntapaista mallia Korhonen pitää hyvänä lähdettäessä miettimään uusien asuinalueiden rakentamista.

Vuoropuheluun vaaditaan kuitenkin aina kaksi, ja asukkaiden äänen tuleminen kuulluksi suunnittelussa on Korhosen mielestä yksinomaan hyvä asia – eikä näitä kohteita taiteen, kaavoituksen ja rakentamisen yhdistämiseksi tarvitse kunnissa keksimällä keksiä.

– Yleensä kunnissa on aina käynnissä jotain sellaista, johon tämä soljahtaa luonnollisesti.

Valosuunnittelu toisi Kostianvirran kauneuden myös pimeämpinä aikoina esille. Havainnekuva Jyväskylästä.

Valosuunnittelu voisi tuoda Kostianvirran kauneuden myös pimeinä aikoina esille. Havainnekuva Jyväskylästä.

 

Kangasalla kulttuuria ja vetovoimaa

Kangasalla yhteiskuntataiteilija napattiin mukaan torialueen kehittämiseen, joka on ollut kunnassa työlistalla pitkään mutta konkretisoitunut vasta linja-autoaseman uudelleenrakennussuunnitelmien edetessä. Tavoitteena on rakentaa strategisessa yleiskaavassakin linjattu ”kulttuurikeskusta”, joka on muodostumassa etenkin Kangasala-talon ja uimahallin viereen suunniteltavan hotellin välille.

– Torin suunnittelun yhteydessä on kartoitettu mahdollisuuksia, joita voisi olla. Ketään taiteilijaa ei kuitenkaan ole vielä palkattu tekemään mitään, kertoo kunnan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen.

Torialueen kehittämiseen on otettu mukaan myös yrittäjiä ja torikauppiaita. Taidetta nähdään mahdollisena tuoda torialueelle myös Kimmo Pyykkö -taidemuseosta esimerkiksi väliaikaisin ratkaisuin, ja Lahtisen mukaan myös kauppahallin toiminnalle yritetään rakentaa samalla edellytyksiä. Suurta innostusta suunnitteluryhmässä on herättänyt visio äänitaiteen hyödyntämisestä Säästökeskuksen alikulkuosuudella vanhan valtuustosalin sisäänkäynnin kohdalla.

Suunnitelma torin alueen kehittämisestä – taide huomioituna – edennee ensi vuonna linja-autoaseman uudisrakentamisen käynnistyessä.

Kangasalla keskustaa on jo pyritty tuomaan esille erilaisin valaistusratkaisuin.

 

Pälkäneellä Lahdentieltä keskustaan

Myös Pälkäneellä torialue on suunnitelmissa mukana, mutta osana selkeästi suurempaa kokonaisuutta. Elinvoimastrategiaa mukaillen huomiota on kiinnitetty Lahdentien osuuteen rauniokirkon ja Roholan välillä mutta etenkin kuntakeskustan kohdalla. Keskustien risteyksestä yhtenäisen ilmeen halutaan jatkuvan aina torille asti.

– Pälkäne on älyttömän kaunis paikka. Tavoitteena on, että ihmiset eivät ajaisi siitä vain ohi vaan löytäisivät keskustan, Marjukka Korhonen sanoo.

Helpoin ja taloudellisin ratkaisu olisi tuoda uutta ilmettä pääasiassa valaistuksen keinoin, eikä Ely-keskus toisaalta ole lämmennyt ajatukselle Lahdentien varteen sijoitettavasta veistoksesta tai muusta vahvasta katseenvangitsijasta.

Valojen avulla myös Kostianvirta vierasvenesatamineen olisi mahdollista saada ilmeeltään tyystin toisenlaiseksi. Virran alue, kuten suunnittelualueeseen kuuluva vanha hautausmaa, eivät kuitenkaan ole kunnan omistuksessa, joten niiden osalta ratkaisuja pitäisi miettiä yksityisten maanomistajien ja seurakunnan kanssa. Liikuntahalli uusine puistoineen olisi myös mahdollista nivoa osaksi keskustan yhtenäistä ilmettä.

– Ohi ajava tarvitsee aina paikasta jonkin mieleenpainuvan muistikuvan, jonka pohjalta pysähtyy. Lisäksi tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneista peräti 75 prosenttia halusi taidetta arkiseen ympäristöönsä. Sama asia nousee usein esiin myös järjestetyissä työpajoissa, Korhonen toteaa.

Kangasalan torialueen uudistamisessa yhteiskuntataiteilija-hanke on ollut vahvasti mukana. Kangasala päätti lähteä mukaan hankkeeseen sen jälkeen, kun Pälkäne oli laittanut ensimmäisenä kuntana nimet hankepaperiin.

Kangasalan torialueen uudistamisessa yhteiskuntataiteilija-hanke on ollut vahvasti mukana. Kangasala päätti lähteä mukaan hankkeeseen sen jälkeen, kun Pälkäne oli laittanut ensimmäisenä kuntana nimet hankepaperiin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?