Virsikirjan lisävihkot käyttöön ensimmäisenä adventtina

Ensimmäisenä adventtina otetaan virallisesti käyttöön Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan lisävihkot. Suomen- ja ruotsinkieliset vihkot ovat päätös prosessille, joka käynnistyi vuonna 2010 tehdystä kirkolliskokousaloitteesta, jossa toivottiin nykyisen virsikirjan rinnalle tuoreita virsiä, joiden aiheet ja kieli nousevat tämän päivän tarpeista. Aloitteessa kaivattiin virsiin myös uudenlaista, entistä monipuolisempaa musiikillista tyylikirjoa.
Lisävihkoa valmistelemaan perustettiin kaksi työryhmää, suomen- ja ruotsinkielinen työryhmä, jotka saivat työnsä valmiiksi niin, että lisävihkoehdotukset otettiin käsittelyyn marraskuun 2014 kirkolliskokouksessa. Lisä-vihkot hyväksyttiin kirkolliskokouksessa marraskuussa 2015.

Lisävihko ei ole virsikirjauudistus, vaan se on tarkoitettu käytettäväksi nykyisen virsikirjan rinnalla. Lisävihko täydentää nykyistä virsikirjaa sekä tyylillisesti että aihepiirinsä avulla, ja se on mahdollisuus etsiä ja kokeilla uutta. Lisävihkon kautta on haettu muotoja ilmaista ja heijastaa modernin ihmisen kokemusta kristinuskosta tänä päivänä. Maailma muuttuu nopeassa tahdissa ja myös virsikirjojen tulisi heijastella tätä muutosta.
Kirkolliskokouksen vuonna 1986 hyväksymä, käytössä oleva suomenkielinen virsikirja sisältää 632 virttä ja ruotsinkielinen virsikirja 585 virttä. Näiden lisäksi kumpaankin kirjaan on tullut 2000–luvulla käsikirjauudistuksessa kaksi liiteosaa, joissa on jumalanpalveluksiin ja toimituksiin liittyviä lauluja. Näiden rinnalle suomenkielinen lisävihko tuo nyt 79 uutta virttä ja ruotsinkielinen 147. Suomenkielisen lisävihkon virsien numerointi lähtee numerosta 901 ja ruotsinkielisen numerosta 801.

Monipuolisesti uutta

Lisävihko tuo uutta tekstisisällöllisesti, kielellisesti ja musiikillisesti. Aihepiireinä esiin on otettu aiemmin vähemmälle huomiolle jääneitä aiheita kuten luonnonsuojelu, kaupunkilaisuus, talvi, isänpäivä ja paastonaika. Ilo ja kiitollisuus korostuvat useissa virsissä. Lisävihko sisältää myös virsiä, jotka puhuttelevat kirkon elämästä etäämmälle jäänyttä ihmistä. Ruotsinkielisessä lisävihkossa on mukana myös suuri määrä uusia lasten ja nuorten virsiä.
Lisävihkoon on tuotu myös musiikillista monimuotoisuutta: mukana on niin perinteisiä koraalimelodioita kuin erityisesti lisävihkoa varten tehtyjä uusia sävelmiä sekä myös Euroopan ulkopuolisia musiikkimaisemia. Tyyli-suunnat ovat moninaiset, aina lyhyistä meditatiivisista rukouslauluista moderniin taidemusiikkiin ja kansansävelmistä pop-laulelmiin.
Laajentunut kansainvälinen yhteistyö on haluttu tuoda esiin myös lisävihkon kielivalikoimassa. Suomen- ja ruotsinkielen rinnalle on tullut myös pohjois- ja inarinsaame, viro, venäjä, englanti saksa sekä monia muita kieliä. Myös tukiviittomat ovat uusi elementti virsikirjassa.

Tässä vaiheessa suomenkielisen lisävihkon on julkaissut kaksi kustantajaa ja ruotsinkielisen yksi. Vihkot ovat saatavissa erillisenä kirjana sekä virsikirjaan liitettyinä. Evl.fi-sivuston virsikirjasta (http://evl.fi/virsikirja) löytyvät ne lisävihkon virret, joiden julkaisemiseen internetissä on saatu lupa. Pälkäneen seurakunnassa lisävihkoja on käytetty jo kesäkuusta alkaen. Kirkkoherra Jari Kemppainen oli kirkolliskokouksen käsikirjakomiteassa antamassa mietintöä ja muokkaamassa lisävihon yksityiskohtia.  Pälkäneläiset kirkolliskokousedustajat, kanttori Matti Huomo ja rovasti Kemppainen, olivat hyväksymässä lisävihon lopullisen versioin Suomen evankelisluterilaisen kirkon käyttöön.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?