Turvallisuutemme tänään: Luentosarja päättyy ensi maanantaina kirkon ja seurakuntien turvallisuustehtävien tarkasteluun

Onko kirkosta turvaksi tässä ajassa?

”En usko Jumalaan, en ainakaan siten, kuin kirkko opettaa”, kuuluu yksi yleinen perustelu sille, että kirkkoa ei tarvita eikä

Kenttäpiispa Pekka Särkiö vieraili Pälkäneellä Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlassa.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö vieraili Pälkäneellä kolme vuotta sitten Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlassa.

siihen haluta kuulua.

Yllättävää kyllä, kriisin osuessa kohdalle kirkko on usein se, johon turvaudutaan. Suuronnettomuus tai pienempi, paikallisesti satuttava tragedia johtaa yleensä siihen, että kirkkojen ovet avataan ja seurakunnan työntekijät ottavat vastaan surevia vuorokaudenajasta riippumatta.

Kun Estonia upposi syysmyrskyssä vuonna 1994 ja kun tsunami iski Thaimaan lomarannikolle tapaninpäivänä 2004, piispat haettiin ensimmäisten joukossa tv-kameroiden eteen. Heidän piti vastata kysymykseen, miksi tämä tapahtui.

– Se johtuu siitä, että ihminen on pohjimmiltaan uskonnollinen. Sitä ei aina muisteta, kun asiat ovat hyvin, mutta kun turvalliset puitteet elämässä järkkyvät, uskonnollinen puoli tulee esiin. Se on nähty sotien aikana ja se nähdään aina, kun tapahtuu jotakin järkyttävää ja jollain tavalla ymmärryksen ylittävää, sanoo kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Hän on pääluennoitsijana Pälkäneen seurakunnan Turvallisuutemme tänään -luentosarjan neljännellä ja viimeisellä luennolla, joka pidetään Pälkäneen seurakuntatalossa maanantaina 28. marraskuuta kello 18.30.

Kaikille avoimen yleisöluennon aiheena on uskonto, kirkko, seurakunta, ihminen ja turvallisuus, ja paikallisena kommentoijana on Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen. Illan isäntänä ja juontajana toimii kenraali Pertti Salminen.

 

Kirkko on osa turvallisuusstrategiaa

Kirkolla on paitsi oman opetuksensa velvoitus, myös lain määräämä velvollisuus osallistua yleisen turvallisuuden ylläpitoon poikkeusoloissa. Kirkko ja puolustusvoimat ovat yhteistyökumppaneita rauhan aikanakin, mutta kriisin tullessa kirkon rooli vahvistuu entisestään.

– Seurakunta toimii silloin perustehtävänsä mukaisesti, mutta tavallista laajemmassa mittakaavassa. Kirkolla on poikkeusoloissa oma viranomaistehtävänsä henkisen huollon puolella. Puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa on tehty valmiiksi suunnitelmat ja sopimukset, joissa on määritelty seurakuntien vastuut esimerkiksi sodassa kaatuneiden huollossa ja hautaustoimessa, kenttäpiispa Särkiö kertoo.

Turvallisuutemme tänään -luennolla käsitellään kirkon ja seurakuntien tehtäviä sekä viranomaisnäkökulmasta että maanpuolustuksen kannalta mutta myös tavallisten seurakuntalaisten silmin katsottuna.

Maailma vaikuttaa tällä hetkellä levottomalta ja pelottavalta paikalta monien erilaisten ja yhtäaikaisten kriisien vuoksi. Suomea ei välittömästi uhkaa mikään niistä, mutta silti suomalaiset kokevat turvallisuustilanteensa heikentyneen. Voiko seurakunta auttaa? Löytyykö kirkolta vastausta? Luennolla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja käydä keskustelua kirkon asiantuntijoiden kanssa.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?