Seurakuntalaiset eivät ole seurakunnan toiminnan kohde, vaan he ovat yhtä kuin seurakunta.

Kuulumiset kirkolliskokouksesta

Kirkolliskokous syksyllä 2016.

Kirkolliskokous syksyllä 2016.

Oulun hiippakuntaa kirkolliskokouksessa edustava Sirkka-Liisa Myllylä on Luopioisten kesäasukas.

Oulun hiippakuntaa kirkolliskokouksessa edustava Sirkka-Liisa Myllylä on Luopioisten kesäasukas.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous kokoontui syysistuntoonsa Turkuun 8.–11.11.2016

Lähdin jälleen Pälkäneeltä kokoukseen yleisvaliokunnan sihteerin Henri Lehtolan kanssa. Hänen lisäkseen Luopioisten suunnalta on kirkolliskokouksessa toinenkin edustaja: kokoussalissa takanani istuu Oulun hiippakunnan edustaja ja Luopioisten kesäasukas Sirkka-Liisa Myllylä.

 

Arkkipiispan vaalitapaa muutettiin

Arkkipiispan vaalitapa muuttuu siten, että Turun arkkihiippakunnassa annettujen äänien painoarvo vähenee. Äänioikeutettujen lukumäärä ei muutu. Muutos lisää muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutusta arkkipiispan vaalissa.

Vaalitavan muutoksen taustalla on se, että arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävät ovat vuosien varrella lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa arkkipiispa toimii kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen, kirkkohallituksen puheenjohtajana, mutta valvonta- tai johtotehtäviä hänellä ei ole. Arkkipiispa hoitaa kirkon suhteita toisiin kirkkoihin koti- ja ulkomaille.

Suomen kirkon arkkipiispa on Turun hiippakunnan arkkipiispa. Turun arkkihiippakunnassa arkkipiispan ensisijaiseen vastuualueeseen kuuluvat Turun tuomiorovastikunta ja Naantalin rovastikunta, yhteensä 20 seurakuntaa Hänellä ei piispallista toimivaltaa hiippakuntansa ulkopuolella eikä toimi evankelis-luterilaisen kirkon johtajana, eikä ei ole muiden piispojen esimies, vaan on yksi piispa, ensimmäinen, muiden joukossa.

 

Lääninrovastivaalista luovuttiin

Lääninrovastin nimittää jatkossa tuomiokapituli. Lääninrovasti valitaan rovastikunnan seurakuntien kirkkoherrojen joukosta neljäksi vuodeksi, nykyisin kuudeksi vuodeksi.

Valintatavan muutoksen myötä rovastikunnan papit ja lehtorit menettävät mahdollisuuden osallistua lääninrovastin valintaan. Lääninrovasti toimii piispan ja tuomiokapitulin apuna.

 

Kirkkojärjestysmuutos helpottaa ekumeniaa ehtoollisen vietossa

Luopioislainen Henri Lehtola toimii yleisvaliokunnan sihteerinä.

Luopioislainen Henri Lehtola toimii yleisvaliokunnan sihteerinä.

Kirkolliskokous päätti lisätä muiden kristillisten kirkkojen jäsenten ehtoolliseen osallistumista koskevan säännöksen kirkkojärjestyksen. Kirkkojärjestykseen lisätään, että piispainkokous määrää, millä edellytyksillä muun kristillisen kirkon kastettu jäsen voi yksittäistapauksissa osallistua ehtoolliseen.

On tilanteita, joissa ehtoollisvieraanvaraisuuden harjoittaminen on perusteltua. Tilanteita, joissa toisen kirkon jäsen voisi osallistua kirkkomme ehtoolliselle, ovat muun muassa kirkkomme jumalanpalvelukset, joihin ja joiden toteuttamiseen osallistuu ekumeenisia vieraita, ekumeeniset avioliitot, perhejuhlat ja tilanteet, joissa toisen kirkon jäsen satunnaisesti osallistuu kirkkomme messuun.

Nykyisin evankelis-luterilaisen kirkon ehtoolliselle voivat osallistua vain kirkon jäsenet. Lisäksi ehtoollinen voidaan antaa myös muulle henkilölle kuin kirkon jäsenelle, jos hän on sairaana tai hätätilassa ja käsittää ehtoollisen merkityksen.

Avointa ehtoollisoikeutta ei Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ole tulossa.

 

Seurakuntavaalien kehittäminen

Seurakunta voisi itse päättää nykyistä vapaammin pääasiallisen ennakkoäänestyspaikkansa. Nykyisin ennakkoäänestys on järjestettävä kirkkoherranvirastossa tai seurakuntatoimistossa koko ennakkoäänestysajan.

Ennakkoäänestyspaikka voisi olla muu seurakunnan tila, jos se on keskeisemmällä paikalla tai sen tilat muuten soveltuvat äänestykseen paremmin. Pakollisia äänestyspäiviä voisi myös harkita siirrettäväksi eteenpäin tiistaista lauantaihin. Näin saataisiin yksi viikonvaihteen päivä.

Toisena kehitysehdotuksena olisi sähköinen äänioikeutettujen luettelo, nykyisen paperisen sijaan. Se palvelisi niin äänestäjää kuin vaalivirkailijoita ja vaalin tuloksen laskemista.

Kirkolliskokous päätti lähettää asian valmisteltavaksi.

 

Lisää missiologiaa kirkon virkoihin valmistuville

Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen toimii toista kautta kirkolliskokousedustajana ja luopioislainen Henri Lehtola yleisvaliokunnan sihteerinä.

Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen toimii toista kautta kirkolliskokousedustajana ja luopioislainen Henri Lehtola yleisvaliokunnan sihteerinä.

Kirkolliskokous käsitteli edustaja-aloitetta, jossa esitettiin huoli, että pappien ja nuorisotyöntekijöiden missiologinen tuntemus on puutteellista ja ehdotetaan, että jokaisella kirkon virassa toimivalla papilla ja nuorisotyöntekijällä on perustiedot missiologiasta.

Missiologialla tarkoitetaan teologista oppiainetta, lähetystyön käytännön tekemistä. Missiologia voidaan liittää myös kansainväliseen diakoniaan.

Missionaarisuus on tullut seurakunnissa entistä tärkeämmäksi. Kirkko on murrostilassa jäsenmäärän vähentyessä. Lisäksi kasvanut monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien määrä asettaa uusia vaatimuksia kulttuurien ja muiden uskontojen kohtaamiseen. Kirkko on missionaarisessa tilanteessa myös kotimaassaan.

Kirkon työntekijöiden missiologinen tuntemus vaihtelee paljon. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan nuorten pappien ja luottamushenkilöiden parissa lähetystyön merkitys ja arvostus ovat laskeneet.

Kirkon työntekijöille on tarjolla missiologian koulutusta eri oppilaitoksissa. Kirkko voi vaikuttaa yliopistojen tutkintojen sisältöihin sekä jatko- ja täydennyskoulutuksen määrään, laatuun ja sisältöihin.

 

Uusi avioliittolaki ja kirkko

Kirkolliskokouksen perustevaliokunta kaudella 2016-2020.

Kirkolliskokouksen perustevaliokunta kaudella 2016-2020.

Kirkolliskokous sai tiedoksi piispainkokouksen selonteon avioliittolain muutoksen johdosta, kirkkohallituksen selvityksen avioliittolain muutoksen vaikutuksista ja keskustelumallin ja siihen liittyvän aineiston keskusteluihin avioliitosta eri tavalla ajattelevien välillä.

Avioliittolain muutos ei muuta kirkon avioliitto-opetusta ja vihkikäytäntöjä.

Avioliittolaissa on omaksuttu uskonnonvapauteen pohjautuva periaate olla puuttumatta uskonnollisten yhdyskuntien opillisiin kysymyksiin avioliitosta. Kirkko itse päättää vihkimiskäytännöistään.

Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Muuttuva avioliittolaki ei vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon eikä luo oikeutta eikä velvollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon.

 

Vihkioikeudesta luopuminen

Kirkolliskokous päätti lähettää piispainkokouksen selvitettäväksi yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa edustaja Risto Tuorin edustaja-aloitteen, jossa esitetään, että kirkkohallitus selvittää, onko kirkon aiheellista luopua avioliittoon vihkimisestä.

Yleisvaliokunnan mietinnössä todetaan, että selvityksen tekeminen vihkioikeudesta luopumisesta vaatii monentyyppisten asioiden huomioon ottamista. Sellaisia ovat avioliittoon vihkimisen teologia, avioliittolain muutoksen merkitys, vaikutus hengelliseen sitoutumiseen, avioliiton asema ja arvostus, kirkkojen välinen vertailu, vihkioikeus ja vihkiminen prosessina, vihkioikeuden vaihtoehdot, kirkollisen vihkimisen merkitys jäsenille, viestintä, vaikutus henkilöstöön, kirkon ja valtion suhteet ja talous.

 

Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö

Luopioislainen Henri Lehtola (oikealla) toimii kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan sihteerinä. Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio.

Luopioislainen Henri Lehtola (oikealla) toimii kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan sihteerinä. Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio.

Kirkolliskokouksen toukokuussa 2015 nimeämän tulevaisuuskomitean tehtävänä on ollut laatia ehdotus uudesta kirkon organisaatio- ja toimintamallista. Komitea ottaa mietinnössään kantaa siihen, millä tavalla kirkon organisaation tulisi uudistua, jotta se kykenisi vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja toteuttamaan tehokkaasti perustehtäväänsä muuttuvassa toimintaympäristössä

Tärkein muutosehdotuksista on se, että seurakuntien toimintakulttuurin olisi lähdettävä seurakuntalaisesta, ei kirkon työntekijöistä.

Seurakuntalaiset eivät ole seurakunnan toiminnan kohde, vaan he ovat yhtä kuin seurakunta.

Mietinnön mukaan kirkossa tulisi siirtyä virkasuhteista työsuhteisiin, ja kirkollisten johtajien osalta tulisi harkita siirtymistä määräaikaisiin työsuhteisiin, muun muassa piispan ja kirkkoherran viroissa.

Myös nuoret on otettava vahvemmin mukaan seurakunnan elämään ja päätöksentekoon. Käytännössä tämä tapahtuisi kiintiöpaikoilla esimerkiksi seurakuntien hallinnossa ja kirkolliskokouksessa.

Keskusrahastomaksuja on pienennettävä ja keskushallintoa on uudelleenjärjestettävä. Lisäksi kirkolliskokousta on pienettävä, sen olisi kokoonnuttava useammin ja sen aloitekäytäntöjä sekä laajemmin toimintakulttuuria olisi uudistettava ja määräenemmistövaatimuksia olisi muutettava.

Kirkkohallitusta on kehitettävä paremmin hiippakuntia ja seurakuntia palvelevaksi. Kehitystoimintaa varten on rakennettava maanlaajuinen verkosto, joka muun muassa tukisi hiippakunnissa ja seurakunnissa tehtävää työtä. Seurakunnan hallinnossa komitea esittää kirkkoneuvostojen lakkauttamista sen tehtävien siirtämistä johtoryhmälle.

 

Kirkolliskokous vastusti indeksikorotuksen jäädyttämistä

Jari Kemppainen on toista kautta kirkolliskokousedustaja.

Jari Kemppainen on toista kautta kirkolliskokousedustaja.

Valtioneuvosto on esittänyt muutosta lakiin, joka koskee valtion rahoitusta evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin. Ehdotuksena on, että osana valtiontalouden sopeutustoimia valtion rahoituksen indeksikorotukset jäädytetään vuosien 2017–2019 osalta, ja rahoituksen määrä säilyisi seuraavat kolme vuotta vuoden 2016 tasolla.

Laki valtion rahoituksesta tuli voimaan vajaa vuosi sitten, jolloin seurakuntien osuus yhteisöverosta lakkasi. Valtio on rahoituslaissa sitoutunut korvaamaan seurakunnille lailla säädetyistä yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvat kustannukset. Laissa säädetään, että kirkko huolehtii hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon liittyvistä tehtävistä.

Kirkolliskokous pyysi huomioimaan, valtion rahoitus ei kata noin 20 prosentin suuruista osuutta kyseisten yhteiskunnallisten palvelujen kustannuksista.

Kirkon yhteiskunnalliset tehtävät eivät palvele yksinomaan kirkon jäseniä, vaan muitakin Suomen kansalaisia ja ulkomaalaisia.

Suomen hallitus ehdottaa, että seurakunnat voisivat kattaa indeksikorotuksen määräaikaisesta jäädyttämisestä aiheutuvan kustannusten ja valtion rahoituksen välisen erotuksen joko seurakunnan jäsenten maksamilla kirkollisveroilla tai korottamalla hautaustoimen maksuja.

Hallituksen esitys on epäoikeudenmukainen ja toteutuessaan loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Kirkon jäsenet joutuisivat maksamaan yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta kirkollisveron kautta enemmän kuin muut kansalaiset. Lisäksi esitys nostaisi kirkon jäsenten veroastetta. Ottaen huomioon kirkon jäsenmäärän kehityksen, kuilu kirkkoon kuuluvien ja kirkkoon kuulumattomien yhteiskunnallisen vastuunkannon välillä syvenee. Esitys loukkaa myös positiivisen uskonnonvapauden harjoittamista, kun kirkon jäsenet joutuvat eriarvoiseen asemaan muiden kansalaisten kanssa.

Kirkolliskokous vastusti lausunnossaan ehdotettua lakimuutosta.

 

Jari Kemppainen

kirkolliskokousedustaja

Jari Kemppainen kirkolliskokouksessa. Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio.

Jari Kemppainen kirkolliskokouksessa. Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?