Viulisti Elina Rönni pitää Sibelius-lukioon hakeutumista elämänsä parhaana päätöksenä.

Osaamiskeskittymä

Anni Ruuska ja Elina Rönni Sibelius-lukion musiikkimaratonilla.

Elina Rönni ja Sanni Nisula Sibelius-lukion konsertissa.

Vanha ja väsynyt Suomi uhkaa jäädä globaalissa maailmassa nousevien mahtien jalkoihin. Mutta yhdellä saralla osaamisesta ei tarvitse olla huolissaan. Pieni kansakunta kasvattaa huikeita soittajia, säveltäjiä ja muita musiikin alan osaajia.

Muskareiden, musiikkiopistojen ja musiikkiluokkien kasvatit kerääntyvät omaan erityislukioonsa Helsinkiin. Sibelius-lukion luokissa ja käytävillä soi aina, mutta marraskuisella musiikkimaratonilla koulu suorastaan pursuaa osaamista ja lahjakkuutta. Television kykyjenetsintäohjelmat kalpenisivat jokseenkin jokaisen esityksen rinnalla.

Suomalaisen musiikkikasvatuksen parhaat hedelmät astelevat musiikkimaratonilla yleisön eteen monenlaisissa kokoonpanoissa. Omien instrumenttiensa nuoret taitajat soittavat taidemusiikkia sinfoniaorkesterissa ja pienemmissä kokoonpanoissa. Välillä he heittäytyvät kavereidensa kanssa vetäisemään tämän päivän hitin yläkerran Singers cornerissa tai Sinisessä aulassa.

Kaikkea tekemistä leimaa helppous ja varmuus sekä kannustava henki. Vaikka jokainen on tähti omalla alallaan, kyse ei ole kilpailusta. Kaikki pääsevät esiintymään innostuneelle ja vastaanottavaiselle yleisölle. Näin Sibelius-lukiossa vaalitaan lukiolle nimensä antaneen säveltäjämestarin perinteitä.

 

Soittajat kiitävät esityksestä toiseen

Anni Ruuska, Elina Rönni, Eemil Lehtinen ja Sanni Nisula esiintyivät musiikkimaratonilla.

Kaikkien viulistien yläpuolella loistaa pälkäneläiskyky: muita viulisteja päätä pidempi Elina Rönni aloittaa urakkansa säestämällä viulun kanssa pianisti Sanni Nisulaa, joka laulaa Mysteriet -kappaleen. Pienen tauon jälkeen laitikkalalainen hyppää lavalle isommalla Perunalaatikko -kokoonpanolla, jolle Sanni Nisula ja Anni Ruuska ovat sovittaeet mash up -sekoituksen Maaritin Jäätelökesästä ja John Lennonin Imagine -klassikosta. Nisula saa esityksessä Ruuskan rinnalleen toiseksi laulusolistiksi. Rytmit hoitaa Eemil Lehtinen kajonrummullaan.

Aplodien jälkeen nelikolla on jo kiire seuraaviin ohjelmanumeroihin. Rönni rientää juhlasaliin, jossa Nemo-kvartetti soittaa Tshaikovskin jousikvarteton.

– Se on vähän ärsyttävää, ettei päivän aikana ehdi kuunnella muiden esityksiä, Elina Rönni harmittelee.

Musiikkimaratonilla soitetaan ja tanssitaan parhaimmillaan viidessä eri paikassa samaan aikaan. Lisäksi bändit soittavat erikseen parin päivää myöhemmin.

– Jokainen saa esittää maksimissaan kolme omaa ohjelmanumeroa. Lisäksi tulevat kurssibändien sekä koulun kuorojen ja orkestereiden esitykset, Elina Rönni selvittää pelisääntöjä, joilla musiikkimaraton on saatu tiivistettyä kuusituntiseksi.

 

Kaikkea kivaa ei ehdi tehdä

Elina Rönni pitää musiikkilukioon hakeutumistaan elämänsä parhaana päätöksenä.

Toista vuotta Sibelius-lukiossa opiskeleva Elina Rönni soittaa koulun sinfoniaorkesterissa ja laulaa sen sekakuorossa. Hänen pääorkesterinsa on kuitenkin musiikkiopiston puolella. Helsingin juniorijouset palasi vastikään konserttimatkalta Färsaarilta. Musiikkimaratonillekin Rönni kiirehti hieman myöhässä musiikkiopiston konsertista.

Juniorijouset harjoittelee pari kertaa viikossa. Lisäksi Rönnillä on omat soittotuntinsa ja teoriansa, joten Itä-Helsingin musiikkiopistolla kuluu useampi ilta viikossa.

– Musiikkilukio ja -opisto täydentävät toisiaan. Mutta välillä joutuu valintatilanteeseen, kun kaikkea kivaa ei ehdi millään tehdä. Koulussa on kavereiden kanssa enemmän erilaisia proggiksia huvikseen ja opistolla opiskellaan musiikkia pitkäjänteisemmin, pian opistotason tutkintoon etenevä Rönni sanoo.

Hän myöntää, että sekä Sibelius-lukion että Itä-Helsingin musiikkiopiston kynnykset tuntuivat puolitoista vuotta sitten korkeilta.

– Maalla on tottunut edustamaan soittajana vanhinta ja pisimmälle edennyttä joukkoa. Itä-Helsingin musiikkiopisto on todella kovatasoinen. Siellä 12-vuotiaat lapsetkin ovat ikänsä viulua soittaneita huippuja. Siksi pelkäsin, että täällä kaikki muut olisivat parempia, Rönni muistelee ennakkoasennettaan.

Myös suureen kaupunkiin lähteminen tuntui hypyltä tuntemattomaan.

– Kukaan vanhoista kavereistani ei ollut lähdössä edes Helsinkiin päin. Siksi hieman epäilytti, että löytääkö täältä kavereita.

Huolet osoittautuivat turhiksi. Rönni päätyi samanhenkisten muusikoiden kannustavaan ilmapiiriin.

– Sibelius-lukioon hakeutuminen oli elämäni parhaita päätöksiä. Opettajat ovat tosi mukavia ja kaverit aivan mielettömiä. Superluovassa ilmapiirissä jokaisen on helppo toteuttaa itseään.

 

Suunnitelmissa oli ensin Kangasalan musiikkilinja

Elina Rönni.

Elina Rönni aloitti viulunsoiton pienenä Riihimäen musiikkiopistossa. Ensimmäiset vuotensa hän opiskeli korvakuulolta suzuki-menetelmällä. Nuotit tulivat kuvaan mukaan, kun perhe muutti Pälkäneelle ja soittoharrastus jatkui Valkeakoski-opistossa.

– Se antoi superhyvät eväät. Ja opettaja oli lottovoitto: saan kiittää Aira Maria Lehtipuuta siitä, että olen täällä.

Elina Rönnin jatkosuunnitelmat olivat selvät yläkoulun alusta alkaen: hänestä tulisi Kangasalan lukion musiikkilinjalainen.

– Sibelius-lukion löysin vasta ysiluokalla. Vanha viulunopettajani oli käynyt sibiksen, ja hän oli sitä mieltä, ettei muuta vaihtoehtoa edes olisi.

Rönnistä tuntui, että Helsinki oli kaukana, eivätkä hänen rahkeensa välttämättä riittäisi musiikkilukioon.

– Rohkaistuin kuitenkin pistämään Sibelius-lukion yhteishakuvaiheessa ykköseksi.

Rönni jännitti mahdottomasti pääsykokeita, eikä tilanteesta jäänyt kovin selkeitä muistikuvia.

– Jokaiselle oli annettu tarkka, kompakti aika. Olisiko se ollut kahdeksan minuuttia. Siinä ajassa piti esittää itse harjoitellut kappaleet, pakolliset laulut ja improvisaatiot. Lisäksi oli haastattelu, jossa kyseltiin motivaatiosta ja miksi oli hakenut musiikkilinjalle.

Rönni keskittyi omassa näytössään viuluun, vaikka olisi voinut näyttää osaamistaan myös pianistina. Pakollista laulunäytettä varten sai etukäteen nuotit, mutta improvisaatio-osuudessa testattiin, miten hyvin hakija pystyi soittamaan prima vistana.

– Lopulta pääsykoe oli paljon rennompi kuin olin etukäteen pelännyt. Ja opettajat olivat tosi mukavia.

 

Koulukortteeri kummiperheessä

Elina Rönni.

Helsinkiin lähtöä helpotti se, että kummisedän ja -tädin luota Marjaniemestä järjestyi lukiolaiselle koulukortteeri.

– Tässä vaiheessa on hyvä, ettei tarvitse muuttaa yksin, vaan voi keskittyä täysillä kouluun ja soittamiseen. Ja isän ja äidinkin oli helpompi päästää kaupunkiin, kun täällä olivat tutut ihmiset odottamassa.

Elina Rönni pohtii parhaillaan, pitäisikö lukiota venyttää suosiolla kolmeen ja puoleen tai neljään vuoteen.

– Minulla on koulussakin kunnianhimoiset tavoitteet. Haluaisin hoitaa kunnialla sekä soittamisen että opinnot.

Hyvälle todistukselle ja arvosanoille voi olla tarvetta, vaikkei Rönni vielä osaa sanoa, mihin hän lukion jälkeen suuntaa.

– En ole yhtään varma, pyrinkö jatkamaan musiikin saralla vai esimerkiksi lääkikseen.

Oli uravalinta mikä tahansa, soittamista hän ei aio koskaan lopettaa.

– Joskus on ahdistanut ajatus, että huomaankin tulevaisuudessa, ettei työn ja perheen ohessa ole ollut kymmeneen vuoteen aikaa koskeakaan viuluun. Olisiko kaikki raataminen silloin mennyt hukkaan?

 

 

 

Elina Rönni pitää musiikkilukioon hakeutumistaan elämänsä parhaana päätöksenä.

Kolme suomalaisinta asiaa

Metsät: Suomen puhdas luonto on kunniamaininnan arvoinen. Lenkki koiran kanssa metsän hiljaisuudessa on paras stressin lieventäjä. Helsingin vilskeessä tätä oppii arvostamaan ihan uudella tavalla.

Sibeliuksen Finlandia: Varmasti monelle tärkein suomalaisuutta edustava kappale. Itselleni se muuttui yhä merkityksekkäämmäksi, kun soitin sitä ensimmäisen kerran Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvalin johtamana.

Marimekko: Lapsena mikään ei ollut niin vastenmielistä kuin pukea äidin ostama ja valitsema Marimekon paita päälle. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Yksi vaikuttava tekijä saattaa olla se, että rakkaus Marimekkoon tuntuu yhdistävän myös lähes kaikkia Sibiksen oppilaita.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?