Erikoista: Pälkäneen kunnallinen savusauna

Rajalansaari tarjoaa simalöylyt

Ei juoksevaa vettä, vaan rauhallisesti kävelevää.

Sauna. Sen suomalaisempaa asiaa on vaikea – oikeastaan mahdoton – kuvitella olevan. Tuskin on montaa suomalaista, joka ei olisi koskaan saunonut. Sauna edustaa suomalaiselle puhtautta sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta paljon muutakin.

Entisaikojen Suomessa saunan merkitys oli nykyistäkin keskeisempi. Siellä synnyttiin ja rääkäistiin ensimmäiset kannanotot maailmalle. Löylyssä pehmenivät palvilihat ja sahtimaltaat. Kuppari laski lauteilla ihmiskehosta pahat veret ja niiden myötä sairaudet huitsin tuuttiin.

Helmikuisina talviöinä pakkanen saattoi tunkea vetoisissa pirteissä jopa vällyjen alle, mutta saunasta löytyi aina lämmin paikka.

Nykyteknologialta ei säästy saunakaan. Digitaalisuus tunkeutuu kiukaisiin, sauna lähtee lämpiämään älypuhelimella. Omakotitalojen saunat rakennetaan hulppeiksi spa- ja viihdekeskuksiksi. Kiuaskivetkin ovat keraamisia.

Yhtä kaikki. Suomalainen saunoo, kuten aina ennenkin.

 

Oma sauna paras…

Jokaiselle se oma sauna on paras, oli löylyhuone sitten puusauna järven rannalla tai lähes kahden neliön sähkökaappi kerrostalokaksiossa. ”Lämpöinen löyly on kotisaunan, toisin on vierahassa…”, todettiin jo vanhassa laulussa.

Niin on myös aitoolaisella Petri ”Hilpee” Hildenillä, joka sumeilematta ilmoittaa, että hänen pihasaunansa veroista ei muualta löydy. Samaa mieltä on epäilemättä vähintään muutama sata pälkäneläistä omastaan.

– Meillä saunotaan lähes joka päivä. Saunoisin vieläkin useammin, ellei vuorotyö haittaisi harrastusta, Hilden vakuuttaa.

Hildenin saunan löylyistä pääsee osalliseksi moni muukin.

– Siellä saunotetaan lentopallo- ja salibandyporukat. Kerran tultiin vaimon kanssa Kreetalta ja jatkoin muutaman tunnin päästä lentopallon MM-kisoihin. Paljon ei ehtinyt siinä välissä kotona tekemään, mutta saunaan täytyi päästä, muistelee lentopallomaajoukkueen puolivirallisena huutosakin johtajana tunnettu Hilden.

 

…kunnan savusauna vielä parempi

Yhden myönnytyksen Hilden suostuu tekemään, kun puhutaan saunojen paremmuudesta.

– Kotosaunaakin makoisammat löylyt saa Rajalansaaren savusaunassa. Sitä ei voita mikään, hän julistaa.

Pälkäneen kunnalla on tarjota jotain ainutlaatuista, jota ei tiettävästi kenties missään muussa Suomen kunnassa ole: kunnallinen savusauna.

Luopioisten puukirkonkylän kupeessa, kunnan omistamassa Kukkiajärven saaressa on nököttänyt savusauna jo vuosikymmeniä. Sen leppoisista löylyistä ovat päässeet osallisiksi kesäleiriläiset ja yksityiset vuokraajat.

Joitain vuosia sitten saari ja sauna olivat lähellä päätyä kunnan myyntilistalle. Hetkellisen hyödyn tavoittelun sijaan kunta järkevöityi tekemään kulttuuriteon säilyttämällä sekä saaren että saunan kaikkien käytössä.

Mikkolan Navetan yhteisön kanssa tehty sopimus synnytti saunan ympärille positiivista pöhinää. Saarta ja saunaa on monin tavoin kunnosteltu, ja mikä tärkeintä, sauna lämmitetään kesällä kerran viikossa halukkaiden kylvettäväksi.

 

Harmaaleppä on savusaunan lämmittäjälle puulajeista paras.

Sauna herää talviunestaan

Hilden kertoo saunoneensa Rajalansaaressa yli 20 vuoden ajan. Monena vuonna hän on vuokrannut saunan muutamaksi päiväksi omaan ja ystäviensä käyttöön. Hän on juuri oikea saunamajuri lämmittämään isoa kiuasta myös joulukuisena maanantaipäivänä.

Puolipäivän jälkeen jään yli saunalle talsiessa tulee miellyttävä savun tuoksu jo matkalla vastaan. Siihen eivät pienhiukkasista huolestuneiden byrokraattien rajoitteet yllä. Hilden on tuikannut tulen pesään jo aamuhämärissä yhdeksän jälkeen.

– Tyhjensin ensi töikseni edellisen lämmityksen jäljiltä tuhkat pois pesästä. Näin pakkaspäivänä, kun kiuas on ollut kuukausia kylmillään, pitää lämmitys aloittaa varovasti.

Muutaman päivän kipakka pakkanen on jäädyttänyt Kukkiaan jääkannen niin, että saareen pääsee ja pesuvettä varten päästään tekemään avantoa kairan ja tuuran kanssa.

Vesipata on tulossa saunan viereen mahdollisesti jo ensi suvena, mutta vielä pesuvesi lämmitetään lauteille nostetuissa ämpäreissä. Avantoonkin pääsisi huuhtelemaan hiet, jos vain luontoa moiseen riittäisi.

 

Vesiavanto syntyy kymmensenttiseen jäähän melko vähällä vaivalla.

Pitkä lämmitys antaa pitkät löylyt

– Savusaunan lämmitys on kärsivällisen ihmisen hommaa. Käyn lisäämässä puita suunnilleen kolmen vartin välein. Kesällä kiuas lämpiää neljällä pesällisellä, nyt tarvitaan viideskin. Oikea hetki lisätä puita on silloin, kun tuli on jo sammunut, mutta hiillos hehkuu vielä kuumana. Jos hiillos ehtii hiipumaan, joutuu polttamaan ylimääräisen pesällisen, saunamestari selvittää.

Saunan lämpiämistä odotellessaan Hilden on paistellut ulkogrillissä makkaraa ja lukenut mukaan ottamansa päivän lehden.

– Ehdin lukemaan sen jo kahteenkin kertaan, hän naurahtaa.

Kesällä lämmittäjä kuluttelee aikaa parhaiten onkimalla rantakalliolta ahvenia. Nyt pilkkivehkeet jäivät kotiin.

Savusaunan lämmitys kestää, mutta palkkioksi saa ruhtinaallisesti saunomisaikaa. Hilden tietää, että makoisimmat ovat vasta seuraavan aamun jälkilöylyt, kun kiukaan syövereistä houkutellaan viimeiset lämmöt.

Viimeisen pesällisen palaessa hän näyttää, miten osa kiuaskivistä hohkaa punaisena. Se on merkki siitä, että lämpöä riittää saunomiseen. Viimeistä hiillosta sekoitellaan, kunnes se mustuu. Jotkut poistavat tuhkat ennen saunomista, toiset taas vasta uutta lämmitystä aloittaessaan.

– Nokilöylyn kanssa pitää olla tarkkana. Se heitetään noin tunti lämmityksen lopettamisen jälkeen, kun pesä on musta, valistaa Hilden.

Lämmittäminen ei ole hätäisen hommaa.

Pehmeän lämmön nautinto

Neljän maissa päästään löylyyn.

Lämpö on taivaallista. Löyly ei ole polttavaa, vaan nousee hitaasti, kun Hilden heittää löylyvettä eri puolille kiuasta. Lämpö irrottaa runsaasti hikeä, mutta lauteilla on helppo olla pitkään. Puheet kääntyvät saunan puhdistavaan vaikutukseen.

– Kekkonen vei aikoinaan vieraat saunaan kiperissäkin tilanteissa. Kun tultiin saunasta, oli sopukin yleensä syntynyt. Sauna puhdistaa mielen pahoista ajatuksista ja saa hyvälle tuulelle.

Kekkonen totesikin joskus, että sauna synnyttää sovinnollista ilmapiiriä. Kuinka suuri ansio saunalla mahtaakaan olla Suomen 100 vuotta säilyneeseen itsenäisyyteen?

Löylyttelyn välillä vilvoitellaan pihamaalla, jonka pimeyttä Hildenin sytyttämät ulkotulet valaisevat. Vajaan kilometrin päässä kylän keskustasta lähes täydellinen hiljaisuus ja täysikuu. Viileä saunaolut täydentää nautinnon.

Runsas kaksituntinen pehmeätä löylyä tuntuu auttamatta liian lyhyeltä ajalta. Mantereelle kävellessä olo on silti kuin uudesti syntyneellä.

Loppuillaksi suunnitellut työt jäävät, kun uni ottaa saunojan.

Savu tupruaa räppänästä kuulaaseen pakkassäähän.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?