Itsenäisyyspäivä: Loppusuora kohti 100-vuotisjuhlia aloitettiin Pälkäneellä pohdiskellen, voiko myötätunto olla kansallinen voimavara

Suomen juhlavuosi on Euroopan villi vuosi

Sinivalkoisiksi katettujen kahvipöytien ympärillä oli aikaa vaihtaa kuulumisia ennen ohjelman alkua.

Sinivalkoisiksi katettujen kahvipöytien ympärillä oli aikaa vaihtaa kuulumisia ennen ohjelman alkua.

Suomen viimeinen vuosi alle satavuotiaana itsenäisenä valtiona alkaa jännittävissä merkeissä, kuten Pälkäneen itsenäisyysjuhlan juontaja Kalle Vaismaa totesi.

Sen lisäksi, että ei voida tarkasti ennustaa, mitä seurauksia Britannian EU-erosta ja Donald Trumpin noususta Yhdysvaltain

Juhlan juontaja Kalle Vaismaa muistutti, että vastuullisuus päätöksenteossa kuuluu olennaisesti suomalaisuuteen.

Juhlan juontaja Kalle Vaismaa muistutti, että vastuullisuus päätöksenteossa kuuluu olennaisesti suomalaisuuteen.

presidentiksi on, poikkeuksellisen monessa Euroopan maassa on vaalit samana vuonna.

Hätkähdyttävän monessa niistä on myös varteenotettavasti tarjolla oikeistoradikaali vaihtoehto – kuinka monessa se todella valitaan, ja mitä sitten ehkä seuraa?

– Suomen juhlavuosi on ehkä Euroopan merkittävin toisen maailmansodan jälkeen, Kalle Vaismaa sanoi.

Hän toivoi, että kävi miten kävi, ainakin suomalaiset säilyttäisivät päätöksenteossa ohjenuorina vastuullisuuden ja toisista välittämisen.

– Vastuunotto muista on aina ollut suomalaisuutta, Vaismaa muistutti.

Nuijantalossa vietetyn juhlan muusta ohjelmasta vastasivat muusikot Päivi Kosonen ja Pasi Repo sekä Anne ja Elina Kauppila. Äiti ja tytär koskettivat yleisöä syvästi esittämällä itse suunnittelemansa runo- ja musiikkikokonaisuuden Tämän maiseman syliin.

Juhlapuhujana oli Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi.

Tämän maiseman syliin oli lausujaäidin ja soittajatyttären, Anne ja Elina Kauppilan luoma kuva suomalaisuudesta.

Tämän maiseman syliin oli lausujaäidin ja soittajatyttären, Anne ja Elina Kauppilan luoma kuva suomalaisuudesta.

anne-kauppila

Hyvä vai paha ihminen

Professori Anne Birgitta Pessi haluaa todistaa, että ihminen pystyy olemaan hyvä.

Professori Anne Birgitta Pessi haluaa todistaa, että ihminen pystyy olemaan hyvä.

Tavallisesti olemme tottuneet ajattelemaan, että myötätunto on sitä, millä osoitetaan sääliä, osanottoa ja ystävällisyyttä, jos jollakulla on surua. Professori Anne Birgitta Pessi on osoittanut, että myötätunto on enemmän kuin osiensa summa.

Päivää aikaisemmin Kaliforniasta luennointimatkalta palannut Pessi on nuoresta iästään huolimatta kokenut puhuja, mutta Pälkäneen juhlassa hän piti elämänsä ensimmäisen itsenäisyysjuhlapuheen.

Hänen perusajatuksensa on, että merkityksellisyyden kokemus on ihmiselle vielä paljon tärkeämpi kuin onnellisuus.

– Merkityksellinen elämä on hyvinvoinnin kulmakivi, hän painotti.

Pessi kertoi, että jopa jo puolitoistavuotiaalle lapselle on huippuhetki saada antaa jollekin jotakin. Myötätunnon osoittaminen saa aivojen mielihyväalueen aktivoitumaan – siksi kannattaa tavoitella hyvää mieluummin toisille ihmisille kuin itselleen.

Pessin mukaan aivojen endorfiinitaso nousee, vaikka ihminen ei olisi itse edes tiedostanut olleensa jossakin asiassa myötätuntoinen.

– Jos mietitään, onko ihminen hyvä vai paha, on hyvä muistaa, että myötätunto on syvimpiä voimia merkityksellisen elämän äärellä, hän painotti.

Hän muistutti kuitenkin, että myös pahan voima on elämässä hyvin konkreettinen, mitattavissa oleva tekijä, ei suinkaan abstrakti käsite.

– Tutkimuksin on osoitettu, että ihminen muistaa negatiiviset kokemuksensa neljä kertaa vahvemmin kuin positiiviset, Pessi selitti.

Joka tapauksessa hän näkee, että myötätunto, positiivinen palaute ja myötäinto eli iloitseminen toisen ihmisen onnistumisesta ovat niin suuresti elinvoimaa lisääviä tekijöitä, että niillä voi olla jopa ratkaisevan tärkeä merkitys sekä yksittäisen ihmisen että kansakunnan kehityksessä.

 

Mitä Paasikivi sanoisi meille?

Kunnan tervehdyssanat esittänyt Jukka Kittilä kertasi Suomen 99 vuoden takaisia itsenäistymisaikoja yhden suuren

Jukka Kittilä muistutti, että Suomi tarvitsee samaa lujaa yhtenäisyyttä, jota J. K. Paasikivi tiukasti ajoi.

Jukka Kittilä muistutti, että Suomi tarvitsee samaa lujaa yhtenäisyyttä, jota J. K. Paasikivi tiukasti ajoi.

suomalaisen, J. K. Paasikiven kautta, joka tuolloin epätoivoisesti yritti saada naapureita tunnustamaan Suomen itsenäisyyden ja sen jälkeen muovata itsenäiselle valtiolle sopivaa hallitusmuotoa.

Ennen presidentiksi tuloaan Juho Kusti Paasikivi oli mies, jonka neuvoja liian harvat kuuntelivat tasaisina aikoina, mutta joka tarvittiin aina avuksi, kun asiat menivät jollakin tavoin sekaisin. Aikanaan Paasikiven-Kekkosen linjasta tuli joka tapauksessa kaikissa oloissa Suomen turvallisuuspolitiikan tärkein tuki ja tienviitta.

Mutta mitä sanoisi Paasikivi 2010-luvun Suomesta? Kittilä arvuutteli.

Hän uskoi, että äreä isänmaan mies olisi suurimmaksi osaksi tyytyväinen maahan, joka on maailman vakain, turvallisin ja viidenneksi onnellisinkin; jossa on riittävästi ruokaa ja vähemmän rikollisuutta kuin muissa maissa. Suomea on monella tavalla onnistuttu rakentamaan niin, että sen voisi olettaa täyttävän entisen presidentin toiveet.

Tukistettavaakin yhteiskunnasta silti löytyisi. Jukka Kittilä arveli, että sähläävät poliitikot, pankkien hölmöilyt ja jatkuva velanotto kirvoittaisivat Paasikiven kuuluisat ärräpäät.

– Kansallisvaltioiden aika ei ole ohi. Tarvitsemme jatkossakin kansallista yhtenäisyyttä ja itsenäistä suomalaista päätöksentekoa, Kittilä muistutti.

Siksi ei ehkä ole hullumpaa miettiä isänmaan kehittämistä siltä kannalta, mitä Suomea sen vaikeimpina aikoina kannatelleet miehet ja naiset mahdollisesti toivoisivat.

Päivi Kosonen ja Pasi Repo esittivät suomalaisa säveliä muun muassa Edu Kettusen, Hectorin ja Eino Leinon sanoihin.

Päivi Kosonen ja Pasi Repo esittivät suomalaisa säveliä muun muassa Edu Kettusen, Hectorin ja Eino Leinon sanoihin.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?