
Pälkäneen kunnanhallitusta johtava Eero Laesterä laskee, että kuntien taloustilanne helpottuu, kun nopeimmin kasvavat sote-menot siirtyvät maakuntaan.
Kuntien tehtävät menevät reilun kahden vuoden päästä uusiksi, kun sosiaalitoimi ja terveydenhuolto siirretään maakunnan hoidettavaksi. Samalla kunnilta poistuu suurin osa verotuloista. Mutta lisäksi lähtevät nopeasti kasvavat sosiaali- ja terveysmenot, joihin kunnat eivät ole juuri pystyneet vaikuttamaan.
Tammikuussa 2018 valittavat ensimmäiset maakuntavaltuutetut saavat hoidettavakseen kovan tehtävän. Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä laskee, että nykymenolla sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot kasvavat vuoteen 2030 mennessä lähes kuudella miljardilla eurolla.
Suurin syy nopeaan kasvuun on väestön ikärakenne: suuret ikäluokat tulevat siihen elämänvaiheeseen, jossa he tarvitsevat entistä enemmän hoitoa ja hoivaa.
Maakunnissa alkavat heti isot säästötalkoot, sillä uudistuksen ideana on, etteivät menot kasva. Edessä on myös rakenteellisia uudistuksia. Sekä terveyskeskus- että vanhainkotiverkosto voivat olla muutaman vuoden päästä aivan erinäköisiä kuin nykyisin.
Maakunta vuokraa sote-kiinteistöt aluksi kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen kunnille saattaa palautua tyhjentyneitä terveyskeskuksia ja vanhainkoteja.
Eero Laesterä uskoo, että Pälkäneen kokoisissa keskuksissa terveyskeskus voi vielä pysyä. Sen sijaan Luopioisten tai Sahalahden palveluita saatetaan maakunnasta katsella uudessa valossa.
Eniten kasvavat menot maakunnalle

Esimerkkilaskelma siitä, miten Pälkäneen, Kangasalan ja koko maan kustannukset kasvavat: kunnilta pois siirtyvät sote-menot kasvavat nopeammin kuin kunnille jäävät perustoimintojen kustannukset.
Eero Laesterä jakaa laskelmissaan kuntien kustannukset kahteen osaan. Laskelma osoittaa, että kunnille jäävien perustoimintojen kustannukset ovat kasvaneet paljon maltillisemmin kuin maakunnille siirtyvät sote-menot. Jos trendi jatkuu, kuntien tilanne näyttäisi helpottuvan, kun nopeimmin kasvavat sote-menot siirtyvät maakuntaan.
Mutta menojen lisäksi myös kuntien tulot pienenevät. Niiden tuloveroprosentista lähtee sote-rahoitukseen 12,3 prosenttiyksikköä. Pälkäneellä ja Kangasalla tuloveroprosentti on nykyisin 21, joten uudistuksen jälkeen se pienenee 8,7 prosenttiin.
Verotulojen lisäksi kunnat saavat valtionosuuksia. Eero Laesterä on toiminut neuvonantajana ryhmässä, joka on valmistellut rahoitusta. Rahoitusmallissa pyritään siihen, että erilaisten leikkureiden ja tasausmenetelmien avulla kuntakohtaiset muutokset saadaan mahdollisimman pieniksi. Vaikka leikkureista aiheutuu joillekin myös haittoja, niiden avulla koetetaan saada muutokset niin pieniksi, että uudistus voisi toteutua.
Perusideana on, että vuonna 2019 maakuntahallintoon siirryttäessä kuntien vuosikatteissa ei tapahdu sotesta johtuen mitään muutosta. Sen jälkeen kuntien talous heikkenee tai kohenee korkeintaan sadalla eurolla asukasta kohti. Sekään ei tapahdu kertarysäyksellä, sillä muutos on jaettu neljän vuoden ajalle.
Leikkureiden jälkeen Pälkäne häviää sote-uudistuksen rahoituksessa 60 euroa asukasta kohti ja Kangasala 90 euroa.
Vanhukset eivät enää käy kalliiksi
Monessa ison kaupungin kupeessa sijaitsevassa kehyskunnassa purnataan sote-laskelmista. Terveyskeskuksensa edullisesti hoitaneet kunnat ovat kuvitelleet olevansa häviäjiä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään laajemman alueen järjestettäväksi.
Laesterä osoittaa, että juuri tällä hetkellä kehyskunnat selviävätkin terveysmenoistaan edullisemmin. Mutta kyse ei ole pelkästään tehokkaasta terveyskeskuksesta, vaan sopivanikäisistä ja terveistä asukkaista, jotka asuvat riittävän tiiviisti.
Kun kehyskuntien väki varttuu reilun kymmenen vuoden aikana lähemmäs eläkeikää, niiden menot räjähtävät käsiin. Kangasallakin oltaisiin vuonna 2030 tukalassa tilanteessa, jos se joutuisi itse hoitamaan sote-kustannukset.
Eero Laesterä korostaa, ettei hän moiti Kangasalan terveyskeskusta tehottomaksi. Päinvastoin. Sen ansiosta myös Pälkäneen menojen kasvu on pysynyt kurissa.
– Pälkäneen terveysmenot ovat olleet vuodesta toiseen selvästi edullisemmat kuin samankaltaisissa kunnissa keskimäärin. Kangasalla on selvitty asukasta kohti vielä pienemmällä summalla, koska siellä ikärakenne on ollut selvästi nuorempi.
Laesterä on selvittänyt kymmenille kunnille, miten niiden käy sote-uudistuksessa. Kunnissa on tehty yllättäviäkin havaintoja.
Tähän saakka kunnan ei ole kannattanut houkutella ikääntyviä muuttajia, koska heidän vuokseen myös hoitomenot kasvaisivat pian. Mutta soten myötä hoitokustannukset siirtyvät maakunnalle ja tuloverot jäävät kunnalle.
Kuntaliitosten aika on ohi
Kuntien taloudesta tohtoriksi väitellyt Eero Laesterä on kiertänyt viime vuodet tekemässä kuntaliitosselvityksiä. Sote-ratkaisun myötä kuntaliitosten aika näyttää olevan ohi. Jos kunnat eivät lähde hulluttelemaan, niiden talous kestää, koska nopeimmin kasvavat, kunnan omasta toiminnasta riippumattomat kulut siirtyvät maakunnille.
Valtiovallalle ei jää taloudellista keppiä, jolla se patistaisi kuntia yhteen. Jos liitoksia halutaan, Laesterän mielestä kunnille pitäisi tarjota taas porkkanaa.
Tosin yhdistymisavustukset ovat houkutelleet liitoksiin sellaisiakin kuntia, jotka olisivat pärjänneet maakuntauudistuksen jälkeen itsenäisinä. Porkkanat ovat myös synnyttäneet liitoskuntia, joiden talous ei avustusten jälkeen ole kestävällä pohjalla.
– Paras-hankkeeseen liitettiin vahvat liitosporkkanat ja tulosta syntyi. Toteutuneet liitokset tapahtuivat nykypäivän näkökulmasta jopa hiukan epäoikeudenmukaisesti: nyt kuntien joukossa on sellaisia, jotka eivät ole lainkaan niin elinvoimaisia kuin vapaaehtoiset liitoskunnat ennen, Laesterä sanoo.
Nykyisin keppinä käytetyt kriisikuntakriteerit muuttuvat ensi vuoden alusta konsernipohjaisiksi, vaikka peruskuntien ja kuntayhtymien alijäämäkriteerit edelleen säilyvätkin.
– Tämä saattaa nostaa nykyistä suurempia kaupunkeja arviointimenettelyn piiriin. Mutta tuskin kriisikaupunkeja silti lähdettäisiin liittämään ympäröivään maaseutuun.
Yhtä mahdottomana Laesterä pitää ajatusta, että ympäryskunnat liitettäisiin kriisikaupunkiin.
– Suuret kaupungit pitäisi ehkä alistaa jonkinlaiseen pakolliseen sopeuttamismenettelyyn. Kriisikunnan pakkovastaanottoa pitäisi helpottaa rahalla.
Pälkäne on jo elänyt uutta aikaa
Maakuntauudistus on isoille kunnille suurempi juttu kuin Pälkäneen kaltaiselle maalaispitäjälle, joista sote-eurot ja päätösvalta lähtivät jo Paras-hankkeen myötä.
Pälkäneen sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa nyt Kangasala, jatkossa ne järjestää maakunta. Pälkäne on jo neljän vuoden ajan harjoitellut elinvoimakunnan arkea. Taloutta on tehostettu, mutta toisaalta on satsattu kasvuun. Kunta on hankkinut maata ja kaavoittanut rohkeasti. Myös isot investoinnit ovat satsauksia elinvoimaan. Liikuntahallista huolimatta kunta velkaantuu maltillisesti.
Kunnanhallitusta johtava Eero Laesterä uskoo, että kunta selviää uudessa tilanteessa.
Soten idea on, että kuntaan jää se pienempi osa menoja, joka on kasvanut hitaammin kuin nykyinen iso soten sisältämä meno. Tämä etu on Pälkäneelläkin miljoonia ja rahoitustarve helpommin ennakoitavissa. Lisäksi viime vuosina kulujen kasvuvauhti on onnistuttu pitämään säästötoimien ansiosta selvästi pienempänä.
Moni kunta saattaa myös miettiä veroprosentin nostoa, kun siitä katoaa sote-menojen rahoitukseen 12,3 prosenttiyksikköä.
– Veroprosenttia on ehkä helpompi henkisesti nostaa, kun se on alle kymmenen.
Verotuksen kiristystä pyritään kuitenkin hillitsemään: kahtena maakuntauudistuksen jälkeisenä vuonna veroprosenttia saa kiristää korkeintaan puolella prosenttiyksiköllä vuodessa.
Toisaalta puolen prosenttiyksikönkin merkitys on silloin jokseenkin sama kuin prosenttiyksikön korotus nykyisin: kunta kerää viisi prosenttia enemmän veroja, jos se kiristää nykyistä 20 prosentin veroa yhdellä tai tulevaa kymmenen prosentin veroa puolella prosenttiyksiköllä.
Kiinteistöveron merkitys kasvaa
Kuntien tuloveroista suuri osa lähtee maakuntauudistuksen myötä sote-rahoitukseen. Uudessa tilanteessa kiinteistöverolla on kunnille entistä suurempi merkitys.
Erityisen merkittävä kiinteistövero on Pälkäneen kaltaisessa kunnassa, jossa sitä maksavat asukkaiden ja yritysten lisäksi myös vapaa-ajan asukkaat. Eero Laesterä on laskenut, että jatkossa mökkikunnan kiinteistö- ja yhteisöveropotti saattaa yhteensä olla yhtä suuri kuin tuloverokertymä.
Ikääntyvän maan kasvavat hoito- ja hoivakustannukset jaetaan maakuntauudistuksessa uusiksi. Soten rahoitukseen siirtyvä 12,3 prosenttiyksikön osuus kuntaverosta tarkoittaa noin 11,3 miljardia euroa. Valtion- ja varallisuusvero tuottavat hieman enemmän.
Eero Laesterä muistuttaa, että kunta- ja valtionveroasteikot ovat kuitenkin erilaiset. Valtionverotus on progressiivinen eli hyvätuloisilta kerätään enemmän kuin pienituloisilta.
– Olen päätellyt, että jatkossa hyvätuloiset maksavat entistä enemmän, jotta kasaan saadaan entisenkaltainen veropotti, Laesterä sanoo.
Tästä ei ole kuitenkaan keskusteltu ääneen. Sen sijaan maakunnallisesta itsehallinnosta on puhuttu kauniisti. Laesterää mietityttää, mitä se mahtaa tarkoittaa.
– Maakunnan menot on ennalta säädetyt, eivätkä ne saisi kasvaa. Omia tuloja sillä ei ole, ja lainaa se ei saa ottaa muualta kuin valtiolta.
Viimeisimmät kommentit