Luonto: Heikki Toivonen Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtajaksi

Luonnon puolesta

Heikki Toivonen osallistui Tavase-katselmukseen marraskuussa Pälkäneellä Kangasalan Luonto ry:n ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin edustajana. – Tampereen lähialueilla on runsaasti sekä pohjavesiä että vedenottoon sopivia pintavesiä. Pidetään niistä huolta eikä peukaloida harjuluontoa, Toivonen toteaa.

Kangasalla asuva Heikki Toivonen on valittu Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtajaksi. Hän edustaa piiriä myös Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuustossa.

– Ensi vuoden tärkein hankkeemme on Suomen 100 luontohelmeä, jolla pyritään edistämään sadan arvokkaan luontoalueen säilymistä ja suojelua. Näistä yksitoista kohdetta sijaitsee Pirkanmaalla, muun muassa Keisarinharjun – Vehoniemenharjun – Syrjänharjun -alue Kangasalla ja Pälkäneellä. Luontohelmikohteilla pyritään järjestämään ensi vuonna erilaisia tapahtumia. Perästä siis kuuluu, Toivonen maalailee.

Heikki Toivonen on koulutukseltaan kasvitieteilijä. Hänen työuransa käsitti erilaisia tutkimus- ja opetustehtäviä Helsingin ja Turun yliopistoissa, useita vuosia Hämeen läänin ympäristönsuojelun tarkastajana ja lopulta lähes parikymmentä vuotta professorina ja johtajana Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE). Sieltä Toivonen jäi eläkkeelle vuoden 2012 lopussa. Eläkkeellä Toivonen on palannut lähes 40 vuotta kestäneeseen tutkimushankkeeseensa, Tampereen seudun pikkujärvien kasvillisuuden ja kasviston muutosten seurantaan.

– Seuraan, miten vesikasvien määrä ja lajisto muuttuu, eli häviääkö järvistä lajeja tai ilmestyykö sinne uusia, esimerkiksi tulokaslajeja. Vesien rehevöityminen on aiheuttanut suuria muutoksia eri kasvien runsaudessa.  Seurannassa on mukana myös Kangasalan Kirkkojärvi.

Toivonen on ollut mukana Kangasalan luonto ry:n jäsenenä yli 25 vuotta. Tätä ennen hän toimi aktiivisesti muun muassa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksessä.

– Kangasalla olen viime vuosina vetänyt luonnonkukkien päivän retkiä, kirjoitellut yhdistyksen vuosijulkaisuun muun muassa ilmastonmuutoksesta, Kirkkojärven luonnosta, metsälehmuksesta ja myrkkykasveista.

Ilmastonmuutosta vastaan

Luonto ja sen tutkimus on ollut Toivoselle sekä harrastus että ammatti. Hän kehuu, että luonnossa näkee aina jotain uutta.

– Luonnossa kokee hienoja elämyksiä, ja se on hyvä paikka rauhoittumiseen. On hyvä muistaa, että ihmisten hyvinvointi ja olemassaolokin on monin tavoin riippuvainen luonnosta ja sen prosesseista. Ihmisellä ja luonnolla on vähän sellainen kohtalon yhteys, Toivonen muistuttaa.

Ihmisen ravinto on aina tullut luonnosta: sieltä ovat peräisin ravintokasvit, ja pelto on elävä ekosysteemi.  Ihmisen ravinnosta melkeinpä vain suola on tuote, joka ei tule elävästä luonnosta. Toivonen arvelee, että ruoan alkuperä saattaa helposti unohtua kaupunkilaiselta, joka hakee ravintonsa kaupasta valmiiksi pakattuina tuotteina.

Ihmisen toiminta vaikuttaa kuitenkin luontoon monin eri tavoin, esimerkiksi muuttamalla luonnon elinympäristöä, lisäämällä ympäristön hiilidioksidikuormaa ja vapauttamalla ympäristöön myrkkyjä.

– Meillä Suomessa ilmastonmuutos näkyy eri tavalla kuin etelämpänä tropiikissa tai Välimeren alueella, mutta kansainvälisten vaikutusten kautta seuraamukset voivat meillekin olla suuria. Ympäristöstä kannattaa pitää hyvää huolta, sillä kasvit sitovat hiiltä, mikä osaltaan hillitsee ilmastonmuutosta.

Pirkanmaan tasolla Toivonen kantaa huolta vesistöjen nuhraantumisesta: todella puhtaat vedet eivät enää ole maa- ja metsätalouden aiheuttaman hajakuormituksen takia niin puhtaita.

– Mitään dramaattista nuhraantuminen ei ole vaan pikemminkin sellaista hidasta muutosta. Toinen tärkeä asia on metsien suojelu ja metsien monimuotoisuuden vaaliminen. Paikoin myös maa-ainesten otto aiheuttaa ongelmia, Toivonen näkee.

Yhdistysten vastuu kasvaa?

Tulevaisuuden haasteeksi Toivonen kokee myös sen, että ympäristöhallinnon heikentyessä maankäytön suunnittelun valvonta alkaa lipua yhä enemmän kansalaisten ja yhdistysten vastuulle. Normit, joita nyt puretaan, on kuitenkin usein tehty luonnon ja ympäristön suojaksi.

– Olen tehnyt pitkän työuran ympäristöalalla, joten muutoksen näkee selvästi. Tulevaisuudessa myös maakuntahallinto ja valtion säästötalkoot vaikuttavat ympäristön suojelemiseenkin paljon. Seurattavaa riittää siis lähivuosinakin varmasti.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>