Talousarvio: Liikuntakeskuksen ja Roholan rakentaminen velkaannuttavat kuntaa

Investointibudjetti jäi alijäämäiseksi

Tero Ahlqvist oli alijäämästä huolissaan, sillä sote-uudistus saattaa tuoda mukanaan verokaton, jonka vuoksi kunta ei voi enää verotusta kiristämällä paikata talouttaan.

Pälkäneen ensi vuoden budjetti jää 0,3 miljoonaa alijäämäiseksi. Talousarvion hyväksyneet päättäjät keskittyivät kiittelemään valtuustokauden aikaansaannoksia ja katsoivat luottavaisin mielin eteenpäin.

Huolta kannettiin lähinnä asukasluvun pienenemisestä. Pälkäne kasvoi vuoteen 2009 saakka ja väkiluku käväisi 7000:n paremmalla puolella. Taantuma on tyrehdyttänyt muuttoliikkeen ja ikärakenne on vanhusvoittoinen. Siksi kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa.

Syksyllä pälkäneläisiä oli 6644, mutta ennusteen mukaan asukasluku pienenee 6200:een vuonna 2030. Samalla myös huoltosuhde heikkenee: lasten ja eläkeläisten määrä sataa työikäistä kohti kasvaa nykyisestä 75:stä sataan.

Kunta taistelee kuihtumiskehitystä vastaan satsaamalla elinvoimaa kehittäviin hankkeisiin.

 

Pälkäneellä on positiivista pöhinää

– Pälkäneellä on positiivista pöhinää, pitkän listan viime vuosien aikaansaannoksia ja tulevien vuosien hankkeita listannut Jukka Kittilä kiitteli.

– Olemme tehneet paljon asioita, jotka lisäävät kunnan viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta. Pälkäneellä on positiivista pöhinää, Jukka Kittilä (kesk) sanoi.

Hän luetteli pitkän listan myönteisiä hankkeita.

– Kuntaan on hankittu puutarhuri, joka kohentaa taajamien ilmettä. Onkkaalan tori pesee kasvonsa ja liikuntakeskuksen viereen suunnitellaan toimintapuistoa.

Kittilä kiitteli myös koko kunnan alueelle vedettävää valokuitua, josta hyötyvät niin yritykset, kuntalaiset kuin kesäasukkaatkin. Liikuntakeskuksen lisäksi on lähdössä muitakin uusia hankkeita, esimerkiksi senioritalo keskustaan. Lisäksi Pälkäne on korjannut vesijohtoja ja kouluja sekä päällystänyt teitä.

Kittilä antoi erityiskiitosta siitä, että viiden viime vuoden aikana Pälkäneellä on panostettu aidosti nuorisotyöhön.

– Meillä on nuorisotyötä, etsivää nuorisotyötä ja työpajaa. Aktiivisuuden ansiosta nuorisotyöttömyys on käännetty laskuun.

Kittilä ylpeili myös johtamansa vapaa-aikalautakunnan saavutuksilla ja tulevilla hankkeilla. Pälkäne on kunnostanut kuntoratoja ja rakentanut pienpelikentän Kostian koululle. Tulossa on lähiliikuntapaikka Pakanrantaan ja kuntoilulaitteita kuntoratojen varteen. Lisäksi hän kiitti aktiivisuudesta urheiluseuroja, eläkeläisyhdistyksiä ja muuta kolmatta sektoria sekä yrittäjiä ja paikallislehteä. Niiden ansiosta kuntaan on saatu kesän- ja joulunavauksia ja monenlaisia muita tapahtumia.

 

Velka pysyy alle keskiarvon

Puheenjohtaja Petri Urkko kiitteli vuoden viimeisen valtuuston päätteeksi kunnan päättäjiä ja työntekijöitä vauhdikkaasta ja työntäyteisestä vuodesta.

Pälkäneellä riittää tilaa tulijoille, sillä kunta on hankkinut ja kaavoittanut maata ennätystahtiin. Budjettivaltuustossa hyväksyttiin Roholan alueen kaava, joka tuo Kostianvirran tuntumaan reilut 200 pientaloa. Lisäksi kaavoitetaan uusia asuinalueita Tommolan ja Lastenlinnan alueelle ja yritysaluetta Sammonkulman risteykseen Lahdentien varteen.

Jukka Kittilä piti kohtalonkysymyksenä sitä, miten uudet asuinalueet lähtevät rakentumaan.

– Kun Paavolanharjun tontit tulivat myyntiin, niitä jonotettiin kunnantalolla. Se aika on valitettavasti ohi. Nyt pitää keksiä jotain radikaalia ja näyttävää ja saada Aamulehden sivuille uutista siitä, miten Pälkäne toteuttaa omakotiasujan unelmia.

Myös Rainer Zeitlin (kok) kehotti kuntaa markkinoimaan ja panostamaan etenkin kiinnostaviin asioihin, muun muassa matkailuun.

– Paikkakunta, josta ei ole mielikuvia, ei ole olemassa.

Pälkäneen suurin yksittäinen hanke on liikuntakeskus. Hallille varmistui joulun alla 750 000 euron valtionosuus. Arviolta kuuden miljoonan euron hanke kasvattaa kunnan velkataakkaa.

Kun tulevina vuosina rakennetaan myös kunnallistekniikkaa ja päiväkoti Roholan alueelle, ja käynnissä on muitakin isoja hankkeita, velkamäärän arvioidaan kasvavan sekä ensi että seuraavana vuonna neljällä miljoonalla eurolla.

Kuntia talouskonsulttina kiertävä Eero Laesterä lohdutteli, että Pälkäne kestää velkaantumisen. Tämän vuoden lopussa lainaa on 667 euroa asukasta kohti. Kahdessa vuodessa asukaskohtainen velkamäärä nousee 1600 euroon, kun maan keskiarvo pari tuhatta euroa asukasta kohti.

– Pälkäne on nyt maan 16. velattomin kunta. Isoihin investointeihin otetaan lisää lainaa noin tuhat euroa asukasta kohti. Sen jälkeen olemme 70. velkaantunein reilun 300 kunnan joukossa, Laesterä suhteutti.

Pälkäne ei ole piilottanut lainojaan konserniyhtiöihin. Kun konserni otetaan huomioon, Pälkäne 20 velattomimman kunnan joukossa ja isojen hankkeiden jälkeenkin 50 parhaan porukassa.

 

Alijäämä kertyy vesilaitokselta

Timo Ailio (vasemmalla), Jukka Kittilä ja Rainer Zeitlin alkoivat jo valmistautua kevään kuntavaaleihin.

Pälkäneen ensi vuoden alijäämä selittyy kokonaan vesilaitoksen alijäämällä. Kunta on rakentanut uuden kalliin jätevedenpuhdistamon, siirtoviemärin Sappeesta ja Aitoosta Onkkaalaan sekä kunnostanut vanhaa ja haurasta vesijohtoverkostoa.

Vesihuoltolaitos kerää taksankorotuksella 130 000 euron lisätulot. Lain mukaan maksuilla pitäisi pitkällä aikavälillä kattaa investoinnit. Rainer Zeitlin toivoi, että vanhan verkoston kuntokartoitusta jatketaan ja putkirikoista vähitellen päästäisiin. Hän kiitteli teknistä toimea tekstiviestipalvelusta, jonka kautta tieto vesikatkoista leviää nopeasti ja tehokkaasti.

Timo Ailio (sd) piti kohtuuttomana sitä, että miljoonainvestoinnit maksatetaan täysimääräisesti vedenkäyttäjillä.

– Mikä muu kunnan palvelu rahoitetaan kokonaan käyttömaksuilla?

Ailiolla oli myös toiveita ja palautetta kunnan konserniyhtiöille. Asuntotuotannon hän toivoi tulevan uusin metodein mukaan uusilla asuinalueilla, sillä kuntaan ei ole rakennettu vuokra-asuntoja vuosikymmeniin. Kaukolämpöä tuottavalta Aluelämpö Oy:ltä hän toivoi kohtuullisempia taksoja. Pääosin hakkeella tuotetun kaukolämmön kokonaishinta Pälkäneellä on 123 euroa megawattitunnilta.

– Veronmaksajat senkin maksavat suurelta osin, sillä pääosa kaukolämpökiinteistöistä on kunnan omia rakennuksia. Ympäryskunnissa kaukolämmön hinta on paljon edullisempi.

Ailio epäili, ettei Valokuitu Oy välttämättä pärjää omillaan, mutta itse valokuituhanketta hän piti tärkeänä, sillä kuntalaiset ja etenkin yritykset tarvitsevat nopeita ja luotettavia nettiyhteyksiä.

 

Onko sivukylillä valinnanvapautta?

Jouko Saarikko (vasemmalla) kiitteli kunnanhallitusta kylätoiminta-avustusten kaksinkertaistamisesta.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä vakuutti, että Pälkäne selviää kahden vuoden päästä tapahtuvasta sote-uudistuksesta. Sen ansiosta menot kasvavat nykytahtia hitaammin.

–­ Maakunnan hoidettavaksi siirtyvät sotemenot, jotka kasvavat miten sattuu. Kunnalle jää se menopohja, josta voimme itse vastata, Laesterä sanoi.

Verisuonikirurgina keskussairaalassa toimiva Rainer Zeitlin piti tärkeänä myös terveydenhuollon toiminnallista muutosta.

– Palvelut tuotetaan osin eri tavalla kuin nykyisin. Valinnanvapaus on todella merkittävä uudistus: jatkossa kuntalainen voi valita sen yksityisen tai julkisen palveluntuottajan, joka sopii hänelle parhaiten ja on helpoimmin saatavilla.

Ailion mielestä valinnanvapaus ei koske kaikkia tasapuolisesti.

– Padankosken mummo asioi edelleen siellä, mihin sattuu taksilapun saamaan.

Jukka Kittilä piti isona uhkana sitä, että terveyspalvelut karkaavat isommille paikkakunnille.

Jarkko Pihkala (kok) ja Jouko Saarikko (kok) kiittelivät budjettia ja kunnanhallitusta kylätoiminta-avustusten kaksinkertaistamisesta. Rainer Zeitlin sanoi, että aktiivisilla kylätoimikunnilla tulee olemaan entistä isompi merkitys elinvoimaan ja asumisviihtyvyyteen panostavassa kunnassa.

 

Ailio toivoi vuokratontteja

Jarkko Pihkala kiitteli kylien puolesta kylätoiminta-avustusten kaksinkertaistamisesta.

Timo Ailio kiitteli, että aloitteessa ehdotettu sähköinen infotaulu saatiin Aapiskukkoon. Hän toivoi, että sellainen tulisi myös Sappeeseen. Lisäksi hän muistutti toisestakin tonttien vuokrausaloitteesta.

– Meidän tonttimme ovat aivan liian kalliita. Esimerkiksi Vesilahdella kunta vuokraa tontteja. Jos sen haluaa myöhemmin ostaa omaksi, maksetut vuokrat hyvitetään kaupassa.

Hän harmitteli myös sitä, että luopioislainen mummonmökki-idea kantaa hedelmää muun muassa Valkeakoskella, muttei Pälkäneellä. Ailio toivoi kunnalta panostuksia Kukkian Natura-järveen, jonka heikentynyt tila herätteli viime kesänä sekä paikkakuntalaisia että mökkiläisiä.

Kiitosta Ailio antoi tekniselle toimelle, joka on ollut valtuustokauden rakennushankkeiden ja remonttien vuoksi täystyöllistetty. Lisäksi hän nosti esiin työpajalla ja Kostiakeskuksessa tehtävän työn.

Rainer Zeitlin kiitteli aktivoitumista elinkeinojen edistämisessä.

– Vaikka työttömyys on hieman lisääntynyt, Pälkäneellä ollaan kuitenkin Pirkanmaan lukemien alapuolella

 

Onko työyhteisössä pahoinvointia?

Talousjohtaja Mari Tomperin johdolla ensi vuodelle laadittu talousarvio on 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Timo Ailio oli huolissaan avainhenkilöiden suuresta vaihtuvuudesta ja lisääntyneistä sairauspoissaoloista. Hän kertoi, että työntekijät ovat myös olleet yhteydessä luottamushenkilöihin.

– Tällä saralla ei ole kaikki kunnossa.

Yhteistoimintatoimikunnassa istuva Mirva Kittilä (kesk) sanoi, että luottamukselliset henkilöstöasiat ovat hankalia: kukaan ei voi pitää puolustuspuheenvuoroja, vaikka lehtien palstoilla, kylänraitilla tai valtuustosalissa väitettäisiin, että työyhteisössä on ongelmia.

– Jaksaisin uskoa, että jos pahoinvointia olisi enemmän olemassa, asiaa olisi käsitelty myös toimikunnassa.

Hän huomautti, että pienessä organisaatiossa muutaman henkilön vaihtuvuus tuntuu isolta asialta. Kittilällä oli vahva luottamus sekä viranhaltijoihin että organisaation itsekritiikkiin ja -arviointiin.

– Hallinnon ja teknisen osaston osalta on tehty selvitys, jossa nousi esiin joitain korjattavia asioita.

Eero Laesterä muistutti, että henkilöstö on ollut neljän vauhdikkaan ja työntäyteisen vuoden aikana kovilla, ja vaihtuvuus on vielä lisännyt väsymistä.

– Tämä on tunnistettu kunnanhallituksessa, mutta johtoryhmällä on täysi tuki.

 

Liikuntahallin hinta selviää

Tero Ahlqvist (ps) toivoi, että kuuden miljoonan euron hintaiseksi arvioitu liikuntahalli rakentuisi budjetoitua edullisemmin.

– Hinta selviää tiistaina 20.12., kun urakkatarjoukset avataan. Kannattaa kuitenkin varautua muutaman prosentin ylitykseen, sillä isoissa hankkeissa tulee usein kustannuksia kasvattavia lisätöitä.

Olavi Seppälä (kok) kyseli, onko jättihankkeen rakennusvalvonta kunnossa.

– Jos räystäätön rakennus tehdään huolimattomasti, siitä koituu vielä isoja kustannuksia.

Tekninen johtaja Matti Vesava vakuutti, että valvonta pelaa. Seppo Kortelahti on konsultoinut hankkeen alusta alkaen, ja lisäksi urakan joka osa-alueelle tulee asiantunteva valvonta.

Seppälä kyseli myös Roholan alueen rakentamisesta, johon on varattu tuleville vuosille pari miljoonaa euroa.

– Ei kai putkia ja teitä tehdä kerralla koko alueelle, jonka rakentuminen tulee kestämään kauan? Putkien liitoksetkin pehmenevät, jos ne makaavat 20 vuotta käyttämättöminä.

Kunnanjohtaja Janita Koivisto selvitti, että infraa rakennetaan sitä mukaa kun alue rakentuu, joten osa varatusta rahasta voi siirtyä tuleville vuosille, jos tulijoita ei ole. Roholan vesijohtojen ja viemäreiden lisäksi alueelta on rakennettava myös uusi siirtoviemäri puhdistamolle, koska nykyinen putkikoko ei riitä.

Tekninen johtaja Matti Vesava vakuutti, että valvonta pelaa liikuntahallityömaalla.

 

Menojen kasvu pysyy kurissa

Pälkäne verottaa ensi vuonna sekä tuloja että kiinteistöjä entiseen malliin. Tuloveroprosentti säilyy 21:ssä.

Taloutta pidetään kurissa säästöillä, joita lasketaan ensi vuonna kertyvän reilut 400 000 euroa. Kirjanpidon ulkoistus säästää viidessä vuodessa 210 000 euroa. Kouluilta nipistetään ensi vuonna 100 000 euroa ja seuraavana vuonna 140 000 euroa. Leikkaukset kohdistuvat tuntikehykseen ja avustajien määrää. 32 nykyisestä avustajasta vähennetään seitsemän.

Teknisestä toimesta säästöjä saadaan kokoon toista sataa tuhatta, kun kiinteistöjä myydään ja niiden vuokrausta tehostetaan sekä ulkopaikkakuntalaisilta perittäviä vuokria korotetaan. Lisäksi vähennetään kunnan hoidossa olevia leikkikenttiä, määritellään puistojen hoitoluokat ja hoidetaan uimarantoja talkoilla.

 

Vesilaitoksen investoinnit jatkuvat

Liikuntahalli on ensi vuoden suurin investointi. Keväällä liikkeelle lähtevään hankkeeseen varataan ensi vuodelle kolme miljoonaa euroa.

Roholan alueen kunnallistekniikkaan on merkitty ensi vuodelle 750 000 euroa. Lisäksi kunta aikoo tämänvuotiseen tapaan saneerata vanhoja putkistoja 300 000 eurolla. Vesilaitoksen isot investoinnit sisältävät myös 150 000 euroa maksavan purkutyömaan: Aitoon vanha puhdistamo voidaan purkaa, kun Aitoon ja Sappeen jätevedet johdetaan nykyisin Onkkaalaan puhdistettavaksi.

Roholan teihin varataan 200 000 euroa ja vastaava summa kaavateiden valaisemiseen. Lisäksi rahaa hupenee peruskorjauksiin. Ensi vuonna aiotaan kunnostaa 240 000 eurolla Aitoon koulun sadevesiviemäröintiä ja salaojitusta, Luopioisten päiväkoti Lumpeennuppua sekä Viirikukon päiväkodin pihaa Onkkaalassa.

Uuttakin rakennetaan. Onkkaalan torin uudistukseen varataan 80 000 euroa ja toimintapuiston rakentamista kirjaston ja kunnantalon väliin aloitellaan 68 000 eurolla. Sama summa varataan myös Aitoon kuntoradan ja Sappeen–Laipanmaan yhdyspolkujen muutostöihin.

 

Puskuria reilut kymmenen miljoonaa

Päättäjät pitivät ymmärrettävänä, että investointibudjetti on alijäämäinen. Tero Ahlqvist (ps) oli siitä kuitenkin huolissaan, sillä sote-uudistus saattaa tuoda mukanaan verokaton, joten verotusta kiristämällä kunta ei voi paikata talouttaan.

Eero Laesterä muistutti, että kunnalla on edellisvuosilta kertynyttä ylijäämää reilut kymmenen miljoonaa. Puskuri vielä kasvaa tänä vuonna, sillä ennustetun alijäämän sijaan kunta tekee ylijäämää, kun vanhainkodin investointivaraus poistetaan. Pälkäne ei lähde remontoimaan Harjutuulen kiinteistöä, jonka tulevaisuudesta päättää pian maakunta.

Maakuntauudistus voi tarjota ikääntyneelle Pälkäneelle myös myönteisen muutoksen.

– Eläkeläiset tuovat kuntaan tullessaan eläketulot, mutta maakunta maksaa hoitomenot, Eero Laesterä huomautti.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?