Unelma: Jarmo Salon ja Kyllikki Isoahon esikoiselokuva toteutui yhdellä kameralla, muutaman tonnin budjetilla ja uutteralla harrastajajoukolla

Karhean kaunis rakkaus löytyy kivulla

Sysien syleily -elokuvan ohjaaja Jarmo Salo näyttelee itse elämänsä hukannutta Jannea.

Vesilahtelaisen pariskunnan, Jarmo Salon ja Kyllikki Isoahon esikoiselokuva Sysien syleily sai ensi-iltansa Kangasala-talossa 9. joulukuuta. Kokonaan harrastajatuotantona, ilman ulkopuolisten tahojen tukea toteutettu musiikkielokuva perustuu Isoahon pöytälaatikkosävellyksiin ja -sanoituksiin.

Ramppi-teatterin näyttelijänä tunnettu Salo on itse ohjannut ja osaksi kuvannutkin elokuvan, jossa toteutui puolisoiden yhteinen suuri unelma.

 

Kiusattu kadottaa itsensä

Amatöörityö ja alle 5000 euron budjetti näkyvät toki Sysien syleilyssä kuvauksen yksipuolisuutena, valaistuksen sameutena ja monenlaisena epätasaisuutena. Yhdellä kameralla ja työmaavaloilla tasokkaampaa kuvausjälkeä ei voisikaan tulla.

Mutta kun on seurannut Sysien syleilyä jonkin aikaa, karheus ja rosoisuus alkavat jotenkin puhua tarinan omaa kieltä. Mitä muuta Maija Putkosen elämä olisi ollutkaan kuin rosoja ja repaleita ja värjöttelyjä kylmien huoneiden nurkissa?

Päähenkilöä Maijaa esittää vesilahtelainen harrastajanäyttelijä Tuulia Eskola, jonka vilpitön ja totinen katse kertoo Maijan sisäisestä todellisuudesta enemmän kuin repliikit.

Maijaa lapsena näyttelevä Emilia Eerola on ehdottomasti yksi elokuvan tähdistä. Pikkutytön roolisuoritus ei jätä mitään toivomisen varaa, vaikka pedofiilin ja koulukiusaajien uhrin esittäminen olisi rankkaa kenelle tahansa.

Eikä pikku-Maijaa kukaan auta, koska kukaan ei tiedä. Maijan täti (Outi Korpisaari) ei aavista, mitä hänen miehensä tekee tytölle kesämökin saunassa, eikä tyttö uskalla tai osaa pukea tapahtumia sanoiksi. Käsittämätön, häpeällinen tilanne kääntää asetelman nurin päin. Maijasta tulee ahdistelijansa suojelija, kuten seksuaalista väkivaltaa kokeneille lapsille usein käy.

Maijan suhde vanhempiin jää tarinassa vähän auki, mutta voi päätellä, että erityisen läheinen se ei ole ollut.

Aikuinen Maija elää tietynlaisessa tyhjiössä. Henkinen tyhjiö konkretisoituu käytännöksi, kun Maija menettää työpaikkansa ja lähtee maalle iäkkään isänsä luo. Isän elämä on päättymäisillään ja päättyykin pian, ja sen jälkeen Maijalle jää tyhjä mökki ja muutama lammas.

Lapsuuden kotikylänkin kuva on ankea, sillä Maijan ystäväpiiri keskittyy nuhruisen Pirkon baarin sameaan asiakaskuntaan, jossa toiset ovat vielä enemmän juoppoja kuin toiset.

Seuraa sarja sekavia vaihtuvia miessuhteita, joilta Maija toivoo ennen kaikkea turvaa ja huolenpitoa; ja vaikka sulhaskandidaatit käyttävät häntä vain omiin tarpeisiinsa, Maija yrittää kaikkensa miellyttääkseen heitä.

 

Loppua kohti kirkastuvaa

Sivujuonina elokuvassa kulkee muitakin kovia mutta tyypillisiä suomalaisia kohtaloita, kuten pahasti alkoholisoituneen Jannen (Jarmo Salo) tarina. Päissään hoippuvassa juopporetkussa on alusta alkaen havaittavissa jotain ystävällistä ja herkkää. Ja loppujen lopuksi – Janne oli se poika, joka ei koulussa kiusannut Maijaa.

Kohtauksessa, jossa Janne retkottaa tajuttomana kadulla, realismin rajoja rikotaan reippaasti ja tarkastellaan tapahtumia tyypillistä alkoholisteihin suhtautumista karrikoiden. Maassa makaava mies, joka ei kiinnosta muita ohikulkijoita kuin paria koiraa, korjataan lopulta jätesäkissä pakettiauton eli alkolanssin tavaratilaan.

Maija puolestaan alkaa toipua vasta kun hän uskaltaa kohdata menneisyytensä silmästä silmään. Kun Maija alkaa hyväksyä itsensä, hänen käsityksensä rakkaudestakin kääntää suuntaa ja löytää ensi kertaa ajatuksen vastavuoroisuudesta.

Kun lopussa päästään kesäisen harjun rinteelle pystytetyn ristin juureen vihittäviksi, Maijan vierellä ei seisokaan tuntemattomuudesta ilmestynyt sankari, vaan toinen repaleista kokoon kursittu mutta omalla tavallaan eheytynyt ihminen.

Maisemakin puhdistuu loppukuvissa, joissa aurinko saa paistaa puiden lomaan ja kimalluttaa esteettä järven pintaa. Rosoista kuoriutuu kaunis tarina, jossa kuuluvin sana on hyväksyminen.

 

Sysien syleily -elokuvan näytökset jatkuvat Kangasala-talossa tiistaina 27.12. kello 15 ja keskiviikkona 28.12. kello 18.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>