Avoliitto

Yhä useampi pariskunta elää avoliitossa ilman, että avioliiton solmimiselle nähtäisiin tarvetta. Vaikka avoliitot ovat yleistyneet, pohjaavat puolisoiden suojaksi laaditut lait usein avioliittoon.

Vuonna 2011 säädettiin laki avopuolisojen yhteistalouden purkamisesta. Tällä lailla pyrittiin turvaamaan ja selkiyttämään avoliitossa asuvien henkilöiden keskinäisiä taloudellisia suhteita.

Lakia sovelletaan avoliiton päättymistilanteissa. Laki on tahdonvaltainen laki. Avopuolisot voivat tehdä keskinäisen sopimuksen omaisuuden jaosta avoerotilanteissa.

Laki selkiyttää ja parantaa puolison asemaa niissä tilanteissa, joissa sopimusta ei ole tehty ja avoliitto päättyy joko puolison kuolemaan tai avoeroon.

 

Laki ei koske kaikkia avoliittoja.

Avoliitolla tarkoitetaan lain mukaan parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Laki ei siten anna suojaa esimerkiksi nuorille pariskunnille, jotka ovat asuneet vain vähän aikaa yhteistaloudessa.

 

Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan tai avioeroon, puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa.

Osituksen pääsääntönä on, että kumpikin puoliso saa puolet perheen yhteisestä omaisuudesta, vaikka omaisuus olisi hankittu vain toisen puolison nimissä.

Mikäli puolisot ovat tehneet avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen, omaisuutta ei jaeta puoliksi, vaan kumpikin puolisoista pitää omissa nimissään olevan omaisuuden. Tällöin omaisuus vain erotellaan.

Avoliittoa koskevan lain mukaan myös avopuolisot voivat nykyään avoerotilanteessa vaatia omaisuuden erottelua. Erottelu voidaan tehdä puolisoiden välisenä sopimuksena.

Jos avoliitto on päättynyt toisen puolison kuolemaan, toisena sopimuskumppanina on kuolleen avopuolison kuolinpesä.

Pääsääntönä omaisuuden erottelussa on se, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Jos omaisuutta eroteltaessa ei voida sopimuksin tai muutoin näyttää sitä, kumman avopuolison omaisuutta jokin irtain esine on, avopuolisoiden katsotaan saaneen esineen yhtäläisin oikeuksin.

 

Usein perheessä toinen puoliso saattaa omalla panoksellaan auttaa toista puolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Tällainen tilanne saattaa olla esimerkiksi silloin, kun toinen puoliso jää kotiin hoitamaan perheen yhteistä taloutta ja lapsia toisen työskennellessä kodin ulkopuolella. Kyseinen tilanne saattaisi olla sellainen, jossa asunto on hankittu toisen puolison nimiin, mutta molemmat maksavat asuntolainaa ja asumisen kuluja yhdessä.

Näissä tilanteissa avioeron sattuessa omaisuuden jakaminen pelkästään omistussuhteiden perusteella saattaisi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Mikäli yhteistalouden purkaminen pelkän omistussuhteen perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella, puolisolla on oikeus hyvitykseen tehdyn työn osalta. Hyvitystä on vaadittava omaisuutta eroteltaessa. Hyvitystä pitää vaatia kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä.

 

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Hyvitystä voidaan vaatia sekä avoerotilanteessa että silloin, jos avoliitto päättyy puolison kuolemaan.

Verotuksellisesti avopuolison asema on aviopuolison asemaa heikompi. Avioerotilanteessa osituksessa saatu hyvitys on verovapaata tuloa. Avoerotilanteessa puolison työpanoksen johdosta maksettu korvaus on pääsääntöisesti verotettavaa ansiotuloa. Hyvitys, joka maksetaan varallisuuden kerryttämisen perustella, on taas luonteeltaan pääomatuloa.

Avopuolison asema on aviopuolison asemaa heikompi myös perintötilanteissa. Avopuolisoilla ei ole perintöoikeutta toisiinsa nähden. Avopuolisot perivät toisensa ainoastaan, jos he ovat tehneet testamentin, jolla määrätään omaisuus toiselle puolisolle.

Mikäli puolisot eivät ole tehneet testamenttia jäljelle jäävän avopuolison suojaksi, kuolleen avopuolison omaisuus menee hänen lainmukaisille perillisille. Perintätilanteissa kuolleen puolison perilliset voivat vaatia eloon jäänyttä avopuolisoa muuttamaan pois puolisoiden yhteisestä kodista.

Avopuolisot kuuluvat perintöverotuksessa I-veroluokkaan, mikäli heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aikaisemmin olleet avioliitossa.

Sirpa Leppäkoski

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?