Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmien aiheuttajaa on etsitty ja korjattu kolmen vuoden ajan.
– Toivoisin, että viimeistään tuleva valtuusto miettisi oikeasti kouluverkkoa opetuksen ja oppilaan näkökulmasta, Mirva Kittilä sanoi.
Pälkäne valmistelee kouluverkkoselvitystä, jonka tekemistä sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mirva Kittilä (kesk) on useaan otteeseen ehdottanut, kun lähes joka valtuustossa hyväksytään isoja määrärahoja sotien jälkeen rakennettujen koulujen kunnostukseen.
Kittilän mielestä ennen remontteja pitää selvittää, mitä kouluja tulevaisuudessa tarvitaan. Tällä hetkellä oppilasmäärä pienenee vauhdilla Luopioisissa. Kirkonkylän koulu on kutistumassa nykyisestä 48 oppilaan opinahjosta 34 oppilaan kokoiseksi vuonna 2020. Aitoon koulu kasvaa ensi vuonna sen ohi kunnan toiseksi suurimmaksi alakouluksi. Harhalan ja Rautajärven kyläkoulujen koko pysyy noin 30 oppilaassa.
Kirkonkylän koululla on jahdattu kolmen vuoden ajan sisäilmaongelmien aiheuttajaa. Valtuuston päätöksellä sen korjauksiin siirrettiin 50 000 euron määräraha Aitoon koulun salaojitus- ja sadevesiviemäröintitöistä.
Toisen koulurakennuksen salaojitus uusittiin, kun sitä muutettiin päiväkodiksi ja esikouluksi. Rakennuksen ympärillä oli kosteutta, joka saattoi johtua lähistöllä vuotaneesta vesijohdosta. Toisen koulurakennuksen salaojia ja viemäreitä ei päästy uusimaan vielä tänä vuonna, koska ensin pitää tutkia maaperä.
Lautakunta joutuu säästämään opetuksesta
Mirva Kittilä pelkää, että koulujen seiniin uppoava raha uhkaa opetuksen tasoa ja tasapuolisuutta. Siksi hän haluaa tarkastella kouluverkkoa laajemmin ja pidemmällä tähtäimellä.
– Toivoisin, että viimeistään tuleva valtuusto miettisi oikeasti kouluverkkoa opetuksen ja oppilaan näkökulmasta.
Kittilä sanoo, että kaikkien koulujen osalta pitäisi tehdä näkyväksi, mitä kiinteistöt ja niiden ylläpitäminen maksaa ja päättää vasta sen jälkeen, missä lapsia tulevaisuudessa opetetaan.
Kun sivistyslautakunnassa säädetään opetuksen resursseja tai verrataan oppilaskohtaisia kustannuksia, mukana ovat myös kiinteistökustannukset. Tämä tekee tilanteesta Kittilän mielestä sietämättömän.
– Seinistä ja niiden kustannuksista pidetään kiinni kynsin hampain. Mutta sivistyslautakunnassa me voimme nipistää vain opetuksesta: leikkaamme tuntikehystä ja vähennämme henkilöstöä, vaikka juuri nämä ovat niitä asioita, jotka tuntuvat oppilaan arjessa.
Ensi vuonna vähennetään opetustuntien ja kouluavustajien määrää. Avustajia on kouluilla nyt 32, jatkossa seitsemän vähemmän.
Kyläkoulukeskustelu alkoi saman tien
Perttu Pohjanperä (vas) suhtautui kouluremontteihin maltillisesti.
– Ei sellaista rakennusta ole tehtykään, josta ei tulisi silloin tällöin kustannuksia. Ei korjattavaa ikuisesti löydy, vaan kun heikot kohdat korjataan, niin voidaan mennä taas kauan.
Timo Ailion (sd) mielestä osa kalliista koulukorjauksista johtuu siitä, että takavuosina on pihistelty remonteista, ylläpidosta ja huollosta.
Kun Luopioisten suunnan päättäjät aloittivat perinteiset kyläkoulujen puolustuspuheet, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä rauhoitteli, ettei Kittilä ollut ensisijaisesti lakkauttamassa kouluja.
– Kun on avattu oppilaskohtaiset kustannukset ja kuljetuskustannukset, voidaan tehdä päätöksiä, ja siinä vaiheessa on otettava huomioon muun muassa elinvoima-asiat.
Myös Rainer Zeitlin (kok) sanoi, että kouluverkkoselvityksessä pitää huomioida oppilaskohtaisten kustannusten lisäksi esimerkiksi optimaalinen luokkakoko, koulun minimikoko ja koulun merkitys kunnan vetovoimalle.
Viimeisimmät kommentit