Tekniikan tohtori Kalle Vaismaa toimii tämän vuoden alusta alkaen Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen puheenjohtajana.
Pälkäneen Vanhankirkon eli keskiaikaisen Pyhän Mikaelin kirkon ja sen alueen kehittäminen erilaisine mahdollisuuksineen on tulevaisuuden projekti, joka herättää kysymyksiä, tunteita ja mielipiteitä laidasta laitaan.
Ajatus kirkon kattamisesta lasilla heräsi ensimmäisen kerran jo 2000-luvun alussa, mutta koska Museovirasto ei hyväksynyt ehdotusta, se ei edennyt suunnitelmia pitemmälle.
Asia nousi uudestaan esiin marraskuussa 2015, kun Museovirasto antoi aikaisemmasta kannastaan poiketen lasikatetta puoltavan lausunnon. Pirkan Helmi myönsi suojeluyhdistykselle hankerahaa lasikatteen esiselvitykseen, joka valmistui viime vuoden lopulla.
Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistys järjestää aiheesta kaikille avoimen ajatusjalostamon ja keskustelu- ja kahvitilaisuuden Nuijantalossa tiistaina 17. tammikuuta kello 18.
Tilaisuudessa esiselvityksen laatija, pälkäneläinen matkailuyrittäjä ja yrittäjien kouluttaja Heikki Närvänen esittelee työnsä tuloksia. Sen jälkeen yleisö pääsee keskustelemaan ja kommentoimaan asiaa erilaisilla pisteillä, joilla ovat vastaamassa suojeluyhdistyksen edustajia ja kunnan luottamushenkilöitä.
Pisteillä käsitellään kattamiskysymyksen lisäksi muun muassa kirkossa järjestettävän toiminnan laajentamista, koko alueen kehittämismahdollisuuksia sekä kunnalle mahdollisesti tulevia imagovaikutuksia.
– Toivomme, että kuntalaiset tulevat avoimin mielin keskustelemaan ja kertomaan kaikenlaisista mielipiteistä ja näkemyksistä. Haluaisimme saada mukaan erityisesti paikallisia yrittäjiä, koska on osoittautunut, että vastaavat hankkeet muualla Euroopassa ovat tuoneet yllättävän paljon hyötyjä paitsi matkailualalla työskenteleville, myös muiden alojen yrittäjille, sanoo suojeluyhdistyksen puheenjohtajana tämän vuoden alussa aloittanut Kalle Vaismaa.
Lasikate säilyttäisi raunion rauniona
Heikki Närväsen laatimassa esiselvityksessä tarkastellaan Vanhankirkon kattamisen tarkoitusta ja mielekkyyttä eri näkökulmista sekä arvioidaan katetun kirkon mahdollisia vaikutuksia kunnan matkailu- ja elinkeinoelämään.
– Kirkon muurien suojaaminen veden ja jäätymisen aiheuttamalta eroosiolta tavalla tai toisella on välttämätöntä, mikäli raunion halutaan säilyvän nykyisessä kunnossaan. Suojeluyhdistyksen toiveena on, että suojaaminen voitaisiin toteuttaa niin, että niistä koituisi tulevaisuudessa etua kunnan imagolle ja elinkeinoelämälle, Kalle Vaismaa sanoo.
Lasikatetta on pidetty hyvänä vaihtoehtona, koska se pystytään rakentamaan niin, että muureihin ei tueta mitään rakenteita, eikä niihin siis aiheudu vaurioita eikä lisäkuormaa. Kevyt lasikate tukirakenteineen voidaan myös poistaa niin, että itse raunioihin ei jää jälkiä.
Suomessa ainutlaatuisen lasikatteen toivotaan lisäävän huomattavasti kirkon käytettävyyttä ja matkailullisia arvoja.
Lasikatetta on vastustettu, koska se muuttaisi huomattavasti maisemaa ja toisi vieraan ja hyvin hallitsevan elementin keskiaikaisen kirkkoraunion miljööhön. Myös katteen hinta suhteessa sen tuomiin hyötyihin on herättänyt epäilyksiä.
Lasikatteen rakentaminen olisi huomattavan kallis projekti, jota ei kustantaisi sen enempää Museovirasto, kirkon omistava Pälkäneen seurakunta kuin kuntakaan. Kattamisen edellytyksenä on varojen hankkiminen muilta tahoilta kuten säätiöiltä ja yksityisiltä rahoittajilta.
Askelmerkit esiin
Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoo, että ennen kuin lasikatteesta aletaan tehdä minkäänlaisia päätöksiä, täytyy tehdä suuntaa-antavat arviot projektin kustannuksista; myös siitä, mitä rahan hankkiminen maksaisi.
– Kun meillä on koossa esiselvitys ja yleisötilaisuuden tulokset, mahdolliset tulevat toimenpiteet pitää panna tärkeysjärjestykseen ja aikatauluttaa sekä selvittää todennäköinen hintahaarukka. Jos kattamisprojektiin ryhdyttäisiin, se vaatisi tästä eteenpäin oman vetäjän, jonka palkkakustannukset pitäisi laskea budjettiin. Esiselvityksen jälkeen voidaan puhua uudesta hankkeesta, jonka tuloksena olisi jo jossain määrin kerätty rahoituskin, Laesterä pohtii.
Toisaalta hän toteaa, että ei olisi välttämätöntä toteuttaa projektia koko laajuudessaan heti.
– Pitäisi määrittää askelmerkit, joilla voisi edetä vaihe vaiheelta. Kirkon käytettävyys paransi nykyisestä jo pienilläkin toimenpiteillä, hän arvelee.
Viimeisimmät kommentit