Lasikate-ehdotus: Yleisö pääsee ensi tiistaina pohtimaan kirkkoraunion tulevaisuutta ja esiselvityksen antia

Vanhankirkon ajatusjalostamo tarjoaa tilaa mielipiteille

Tekniikan tohtori Kalle Vaismaa toimii tämän vuoden alusta alkaen Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen puheenjohtajana.

 

Pälkäneen Vanhankirkon eli keskiaikaisen Pyhän Mikaelin kirkon ja sen alueen kehittäminen erilaisine mahdollisuuksineen on tulevaisuuden projekti, joka herättää kysymyksiä, tunteita ja mielipiteitä laidasta laitaan.

Ajatus kirkon kattamisesta lasilla heräsi ensimmäisen kerran jo 2000-luvun alussa, mutta koska Museovirasto ei hyväksynyt ehdotusta, se ei edennyt suunnitelmia pitemmälle.

Asia nousi uudestaan esiin marraskuussa 2015, kun Museovirasto antoi aikaisemmasta kannastaan poiketen lasikatetta puoltavan lausunnon. Pirkan Helmi myönsi suojeluyhdistykselle hankerahaa lasikatteen esiselvitykseen, joka valmistui viime vuoden lopulla.

Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistys järjestää aiheesta kaikille avoimen ajatusjalostamon ja keskustelu- ja kahvitilaisuuden Nuijantalossa tiistaina 17. tammikuuta kello 18.

Tilaisuudessa esiselvityksen laatija, pälkäneläinen matkailuyrittäjä ja yrittäjien kouluttaja Heikki Närvänen esittelee työnsä tuloksia. Sen jälkeen yleisö pääsee keskustelemaan ja kommentoimaan asiaa erilaisilla pisteillä, joilla ovat vastaamassa suojeluyhdistyksen edustajia ja kunnan luottamushenkilöitä.

Pisteillä käsitellään kattamiskysymyksen lisäksi muun muassa kirkossa järjestettävän toiminnan laajentamista, koko alueen kehittämismahdollisuuksia sekä kunnalle mahdollisesti tulevia imagovaikutuksia.

– Toivomme, että kuntalaiset tulevat avoimin mielin keskustelemaan ja kertomaan kaikenlaisista mielipiteistä ja näkemyksistä. Haluaisimme saada mukaan erityisesti paikallisia yrittäjiä, koska on osoittautunut, että vastaavat hankkeet muualla Euroopassa ovat tuoneet yllättävän paljon hyötyjä paitsi matkailualalla työskenteleville, myös muiden alojen yrittäjille, sanoo suojeluyhdistyksen puheenjohtajana tämän vuoden alussa aloittanut Kalle Vaismaa.

 

Lasikate säilyttäisi raunion rauniona

Heikki Närväsen laatimassa esiselvityksessä tarkastellaan Vanhankirkon kattamisen tarkoitusta ja mielekkyyttä eri näkökulmista sekä arvioidaan katetun kirkon mahdollisia vaikutuksia kunnan matkailu- ja elinkeinoelämään.

– Kirkon muurien suojaaminen veden ja jäätymisen aiheuttamalta eroosiolta tavalla tai toisella on välttämätöntä, mikäli raunion halutaan säilyvän nykyisessä kunnossaan. Suojeluyhdistyksen toiveena on, että suojaaminen voitaisiin toteuttaa niin, että niistä koituisi tulevaisuudessa etua kunnan imagolle ja elinkeinoelämälle, Kalle Vaismaa sanoo.

Lasikatetta on pidetty hyvänä vaihtoehtona, koska se pystytään rakentamaan niin, että muureihin ei tueta mitään rakenteita, eikä niihin siis aiheudu vaurioita eikä lisäkuormaa. Kevyt lasikate tukirakenteineen voidaan myös poistaa niin, että itse raunioihin ei jää jälkiä.

Suomessa ainutlaatuisen lasikatteen toivotaan lisäävän huomattavasti kirkon käytettävyyttä ja matkailullisia arvoja.

Lasikatetta on vastustettu, koska se muuttaisi huomattavasti maisemaa ja toisi vieraan ja hyvin hallitsevan elementin keskiaikaisen kirkkoraunion miljööhön. Myös katteen hinta suhteessa sen tuomiin hyötyihin on herättänyt epäilyksiä.

Lasikatteen rakentaminen olisi huomattavan kallis projekti, jota ei kustantaisi sen enempää Museovirasto, kirkon omistava Pälkäneen seurakunta kuin kuntakaan. Kattamisen edellytyksenä on varojen hankkiminen muilta tahoilta kuten säätiöiltä ja yksityisiltä rahoittajilta.

 

Askelmerkit esiin

Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoo, että ennen kuin lasikatteesta aletaan tehdä minkäänlaisia päätöksiä, täytyy tehdä suuntaa-antavat arviot projektin kustannuksista; myös siitä, mitä rahan hankkiminen maksaisi.

– Kun meillä on koossa esiselvitys ja yleisötilaisuuden tulokset, mahdolliset tulevat toimenpiteet pitää panna tärkeysjärjestykseen ja aikatauluttaa sekä selvittää todennäköinen hintahaarukka. Jos kattamisprojektiin ryhdyttäisiin, se vaatisi tästä eteenpäin oman vetäjän, jonka palkkakustannukset pitäisi laskea budjettiin. Esiselvityksen jälkeen voidaan puhua uudesta hankkeesta, jonka tuloksena olisi jo jossain määrin kerätty rahoituskin, Laesterä pohtii.

Toisaalta hän toteaa, että ei olisi välttämätöntä toteuttaa projektia koko laajuudessaan heti.

– Pitäisi määrittää askelmerkit, joilla voisi edetä vaihe vaiheelta. Kirkon käytettävyys paransi nykyisestä jo pienilläkin toimenpiteillä, hän arvelee.

Lasikatteinen muinaisjäännös on harvinaisuudessaan vetovoimainen kohde

Heikki Närvänen kävi paikan päällä tutustumassa kolmeen eurooppalaiseen lasikatteiseen kirkkoraunioon.

Heikki Närvänen on haastatellut esiselvitystä varten erilaisia alan asiantuntijoita ja hyödynsaajia, muun muassa matkailualan yrittäjiä. Toisena menetelmänä olivat benchmarking-vierailut paikkoihin, joissa on lasilla katettu muinaisjäännös.

Suomessa sellaisia kohteita ei ole, mutta Närvänen vieraili vertailuanalyysia varten Norjan Hamarissa, Irlannin Kilfenorassa ja Hollannin Bolswardissa, joissa jokaisessa nimenomaan keskiaikaiseen kirkkoraunioon tai sen osaan on rakennettu lasikate. Närväsellä oli mahdollisuus perehtyä rakennusten arkkitehtuuriin, hoitoon, kestävyyteen ja kustannuksiin sekä kohdattuihin ongelmiin ja niiden ratkaisuihin.

– Eniten minua yllätti se, miten paljon eri ulottuvuuksia tulee pohdittavaksi tällaisen projektin yhteydessä. Ulkomaisissa kohteissa näin käytännössä, mitä kaikkia kysymyksiä kertyy. Ennakolta en olisi osannut hahmottaa sitä kaikkea, hän kertoo.

 

Norjassa syntyi matkailuvaltti

Esiselvityksessä oli tärkeää tutkia, miten lasikatteinen kirkko on missäkin vaikuttanut paikkakunnan matkailuun ja elinkeinoelämään, mikäli vaikutusta ylipäätään on ollut. Heikki Närvänen kertoo yllättyneensä erityisesti Norjassa siitä, miten suurta kansainvälistä kiinnostusta kohde on herättänyt.

Norjan Hamarin 1200-luvulta peräisin olevan kalkkikivikirkon rauniot on suojattu kokonaan lasisella katoksella eikä rakennettu pelkästään lasikattoa, kuten Hollannin ja Irlannin kohteissa.

Hamarin kirkon ympärillä on laaja museoalue, jossa järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia, muun muassa kymmentuhantisen yleisön houkutteleva Hamarin keskiaikafestivaali. Hamarin kirkon lasikate rakennettiin jo vuonna 1998.

Hanke kohtasi aluksi kovaa vastustusta. Kattamista vastaan kerättiin muun muassa 3000 nimen kansalaisadressi.

– Paikallista väkeä kauhistutti suuri muutos, mutta myöhemmin lasilla suojattu kirkko ympäristöineen on osoittautunut ennen näkemättömäksi vetovoimatekijäksi kunnassa, Närvänen kertoo.

 

Matkailupalveluihin uutta tuulta

Heikki Närvänen toteaa, että jos Vanhaankirkkoon rakennettaisiin lasikatto, ja jos se herättäisi kiinnostusta samassa mitassa kuin vastaavat muualla Euroopassa, matkailupalvelujen kehittäminen tulisi Pälkäneellä vähitellen välttämättömäksi.

– Jos jostakin hämmästyin niin siitä, miten tällainen kohde vaikuttaa kokonaisuuteen. Sitä pyörittämään tarvitaan iso koneisto, jolla on luonnollisesti myös iso työllistävä vaikutus. Majoitus-, ruoka- ja kuljetuspalvelujen täytyisi toimia aukottomasti, niin että matkailijat saisivat sujuvan palvelupaketin, kokenut matkailuyrittäjä arvioi.

Hän muistuttaa, että Pälkäneen rauniokirkon suhteen pitäisi päättää, tulisiko siitä katettuna pelkkä tapahtumapaikka vai myös matkailukohde, jotta kirkkoa ja sen ympäristöä osattaisiin kehittää oikein.

Esimerkiksi huoltorakennus kahvila-, wc- ja varastotiloineen olisi tärkeä kirkon läheisyydessä, mutta olisiko se auki esimerkiksi koko kesäkauden vai ympäri vuoden vai vain kirkossa järjestettävien tapahtumien yhteydessä? Missä kahvilarakennus sijaitsisi ja miten sitä voisi hyödyntää hiljaisina kausina?

– Tällaisia peruskysymyksiä ja -näkökulmia kohtasin esiselvitystä laatiessani jatkuvasti. Mikäli kattamiseen päätettäisiin ryhtyä, suunniteltavaa ja selvitettävää riittäisi pitkäksi aikaa, Närvänen toteaa.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?