Kieli ja kukko

Näin itsenäisyyden juhlinnan alkaessa on hyvä muistaa, että suomen historiassa sata vuotta on lyhyt aika, nimen oman kielen nimeltä suomi.

Suomi ei olisi Suomi ilman Mikael Agricolaa, l500-luvun alkupuoliskolla elänyttä suomen kielen isää. Kieli on itsenäisyyden tärkeä tunnusmerkki.

Rajoilla on niin ikään merkitystä, mutta rajat voi tämän päivän Suomessa menettää varmemmin kuin kielen. Suuret kunnat nielevät pienempiä, mutta kieli säilyy, ovat kysymyksessä kunnat tai valtiot. Krimillä puhutaan venäjää, ukrainaa ja turkkia. Siksi sillä on monta omistajaa ja Suomen voin vienti Venäjälle kärsii.

Mikael Agricolaa voisi pitää maalaisliittolaisena, sillä maailmalle hän lähti tuolla uudella nimellä maanviljelijä.

Pernajan pojan isällä oli jo silloin nykyinen suomalaisten suosikkietunimi Olavi. Kun Mikael Agricola hoiti tärkeitä yliopistollisia ja kirkollisia tehtäviä Turussa ja Viipurissa, Suomessa ei ollut voin vientikieltoa. Agricola pääsi Martti Lutherin oppiin Wittenbergiin mukanaan useita voitynnöreitä. Niillä hän rahoitti matkansa ja elämänsä Wittenbergissä. Lutherin uskonpuhdistus antoi mahdollisuuden myös piispoille, kuten Agricolalle, perustaa perhe.

 

Agricola kirjoitti 48-vuotisen elämänsä aikana yhdeksän kirjaa. Kirjat painettiin noina aikoina Turussa.

Daniel Medelplan teki poikkeuksen. Hän veisti Pälkäneen Kukkolan kylässä suomenkielisen aapisen puuhun. Siitä saatiin Pälkäneen vaakunaksi aapiskukko. Kun Luopioinen liitettiin Pälkäneeseen, Pälkäne luopui aapiskukosta ja sai tilalle Aitoon kylään kaavaillun urheilutalon, joka on nyt työn alla.

Yhteiseksi vaakunaksi tuli lumpeen kukka, mutta Suomen vilkkaimman huoltoaseman nimeksi jäi sentään Aapiskukko, jolta tosin EU on aikeissa kieltää polttoaineen myynnin.

 

Kirjoittaja on lehtimies, Aitoo – Helsinki.

Agricolan on suosiossa korvannut cocacola, mutta kun tuo juoma tuli Suomeen jo Helsingin olympiakisojen alkaessa 1952, siihen on totuttu. Sen sijaan siihen on vaikea tottua, että 87 prosenttia uusista liikeyrityksistä on nimeltään vieraskielisiä, etenkin englanninkielisiä. Kun vilkaisee pienen tai suuren kaupungin kauppakadulla kivitalon seinää, turhaan saa hakea suomalaisia nimiä. Nokia, Elisa, Saunalahti ja OP-Pohjola ovat harvinaisia poikkeuksia ja riviin on palannut Posti, välillä Itella.

Puhekieli on niin ikään etääntymässä Agricolan perinteestä. Sellaisen kauniin sanan kuin tunnelma on korvannut fiilis ja entiset kiitokset ja näkemiin on korvattu sanoilla tänks ja moi.

Mainos-television uusi nimi on Maikkari ja seuraavaksi varmaankin sen tilalle tulee Moikkari.

Entistä hurjempaa on kuitenkin tulossa. Kun MTV3:n uusittu aamutoimitus aloitti loppiaisen jälkeen, sen juontaja kertoi sisällön olevan jostain A-studion ja kainalopierun väliltä.

Onneksi tuota sisältöä ei veronmaksajien tarvitse rahoittaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?