Vuoden Nuori Pelimanni: 14-vuotias Arvid Lundén palkittiin Folklandialla

Kansan rikkaus ja perinne säilyvät musiikissa

– Parasta kansanmusiikissa on kaverit ja soittamisen riemu, sanoo Vuoden Nuorena Pelimannina palkittu Arvid Lundén. Kuva: Petri Kivinen.

Viime vuonna myös Kangasalan kunnan kulttuuristipendillä palkittu Arvid Lundén on soittanut viulua viiden vanhasta alkaen. Kuva: Olli-Pekka Lundén.

Kolmisen tuhatta kansanmusiikin ystävää nousi perjantaina laivaan, kun vuodesta 1996 lähtien järjestetty Folklandia -risteily starttasi kohti Tallinnaa. Musiikintäyteisen ”mini-Kaustisen” kohokohta on Folklandia Gaala, jossa jaetaan kansanmusiikin ja kansantanssin vuotuiset palkinnot. Illan tähtiin kuului kangasalalainen Arvid Lundén. Suinulassa asustava 14-vuotias viulisti palkittiin Vuoden Nuorena Pelimannina.

– Olihan se jymyuutinen, kun valinnasta ilmoitettiin syksyllä. Minulla oli kieltämättä vaikeuksia pitää salaisuus kuukausien ajan. Mutta tunnustuksesta halutaan ilmoittaa hyvissä ajoin, että ehtii orientoitua ja varata aikaa Folklandiaa varten, Lundén sanoo.

Valmistautumisesta huolimatta tuhansien ihmisten eteen nouseminen oli ikimuistoinen hetki.

– En minä muista ikinä jännittäneeni mitään muuta yhtä paljon.

Lundén on tottunut julkisuuden valokeilaan, sillä hän esiintyi jo reilut kolme vuotta sitten Les Misérablesin nuorena tähtenä Tampereen Teatterissa. Mieskuoro Laulajien Kaksitoista paitaa -musiikkidraamassa hän oli mukana vasta kahdeksanvuotiaana.

– Mutta en minä osannut teatterissa jännittää niin paljon kuin Folklandia Gaalassa. Musikaaleja oli kuitenkin harjoiteltu niin paljon, eikä niissä ollut kyse Vuoden tunnustuksesta.

 

Kahdeksan kertaa Kaustisella

14-vuotias Arvid Lundén palkittiin Vuoden Nuorena Pelimannina Folklandia-risteilyllä. Kuva: Petri Kivinen.

Arvid Lundénin musiikki-innostus on vanhempien perua. Kotona on sekä kuunneltu että soitettu musiikkia.

– Kun olin pieni, äidin alttoviulua soittava ystävä tuli meille kylään. Isällä oli kitara, ja he soittelivat yhdessä illalla.

Soitto teki pieneen poikaan vaikutuksen, ja hänkin ilmoitti haluavansa viulun. Arvid ajoi asiaansa niin pontevasti, että viiden vanhana hänelle hankittiin kahdeksasosaviulu.

– Olin puhunut soittamisesta varmaan jo vuoden verran, kunnes vihdoin sain oman soittimen vähän ennen kuin täytin kuusi.

Viulu ei ole kaikkein helpoimpia soittimia oppia. Mutta Kangasalan Pikkupelimanneja vetäneen Leenamaija Raukolan opastuksella Lundén oppi nopeasti. Kahdeksan vanhana hän pääsi myös Pirkanmaan musiikkiopistoon Raukolan oppiin.

Raukolalla on ollut merkittävä osuus Arvidin soittoinnostuksessa. Etydien ja asteikkojen harjoittelu ei ole tuntunut ollenkaan niin kuivakkaalta, kun välillä sai soittaa polkkaa. Lundén sanookin, että erinomainen opettaja oli ensimmäinen onnenpotku matkalla Vuoden Nuoreksi Pelimanniksi.

– Sitten on pitänyt harjoitella paljon. Ja toki on pitänyt olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Lundén sanoo olleensa onnekas, kun palkinnosta päättäneet Antti ja Siru Koiranen ovat sattuneet hänen keikalleen Kaustisella. Siellä hän on ollut mukana jo yhdeksän kertaa.

– Ensimmäisen kerran esiinnyin Pikkupelimannien solistina vuosi sen jälkeen kun olin aloittanut soittamisen. Kaikkiaan olen soittanut Kaustisella jo kahdeksan kertaa.

 

Mukaansatempaavaa ja monipuolista musiikkia

– Hauskinta kansanmusiikissa on eri-ikäiset pelimanniystävät, joita vuosien varrella on tullut paljon, Arvid Lundén sanoo. Kuva: Petri Kivinen.

Kangasalan Pikkupelimannit oli tärkeä virstanpylväs soittouran alkuvaiheessa.

– Soitimme lastenlauluja, perinteistä kansanmusiikkia ja vähän kaikenlaista muutakin, Arvid Lundén kertoo.

Myös nuorten soittajien kansanmusiikkibändit ovat rikkoneet genrerajoja ja tuoneet kansanmusiikille uusia ystäviä. Lundénin suosikkeja ovat muun muassa Frigg ja Baltic Crossing.

– Olen päässyt näkemään Friggin pari kertaa Kaustisella ja Tampereella. Keikat ovat todella mukaansatempaavia. Lisäksi olen ollut mukana Friggin workshopissa, jota he pitivät Kangasalan Pelimanneille. Workshopin jälkeen oli konsertti. Siellä sain myös soittaa heidän kanssaan.

Lundén arvostaa kansanmusiikin pitkiä perinteitä ja meininkiä.

– Minusta on hienoa, miten pitkään sellainen kansan rikkaus ja perinne on elänyt.

Arvid Lundén esitteli kansanmusiikin laajaa kirjoa Folklandian gaalassa ja omalla keikalla yhdessä isänsä Olli-Pekka Lundénin kanssa.

– Soitimme suomalaista, pohjoismaalaista ja myös amerikkalaista kansanmusiikkia. Väki tuntui tykkäävän, nuori palkittu sanoo.

Seuraavan kerran Arvid soittaa maaliskuussa Kuopioissa järjestettävän Samuelin poloneesin pääkonsertissa.

 

Musiikki pysyy aina vähintään harrastuksena

Kangasalan Pikkupelimannien riveissä aloittanut Arvid Lundén on soittanut myös Orivesi All Starsissa ja musiikkiopiston kokoonpanoissa, Pirkanmaan Nuorissa Sinfonikoissa ja Alberone -jousiorkesterissa sekä kitaristi-isänsä ja pianisti Tamás Martinecin kanssa. Kuva: Petri Kivinen.

Arvid Lundén on musiikkiopistossa jo perustutkinnon loppusuoralla. Sen jälkeen hän voi jatkaa vielä opistotasolla.

Pirkanmaan musiikkiopiston hän opiskelee myös Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa kansanmusiikkilinjalla.

– Olen Helsingissä pari kertaa kuukaudessa.

Myös kouluarkeen kuuluu soittaminen, sillä Lundén käy Linnainmaan koulun musiikkiluokkaa. Alakoulun tenttinyt kasiluokkalainen käy kodin ulkopuolella koulua vasta toista vuotta.

– Musiikkiluokalla on samanhenkistä porukkaa ja soitamme paljon erilaista musiikkia. Pääasiassa kuitenkin poppia, jazzia ja klassikkohittejä. Mutta kyllä minä olen pari kertaa tuonut mukaan myös pelimannimusiikkia, Lundén sanoo.

Soittamisen ohessa Lundén harrastaa geokätköilyä ja suunnistusta.

– En minä missään valmennuksessa ole, mutta tykkään käydä iltarasteilla.

Yläkoulun jälkeen Lundén suunnittelee jatkavansa kohti insinööriopintoja.

– Tai sitten minusta tulee pelimanni tai siis muusikko. Ja joka tapauksessa musiikki säilyy ikuisesti ainakin kivana harrastuksena.

 

Vuoden Nuori Pelimanni

  • Vuosittain palkitaan nuori tai ryhmä, joka tuo merkittävän leimansa Suomen kansanmusiikin kenttään
  • Kannustusstipendi on jaettu vuodesta 2007 lähtien Juho-Antti Koirasen muistorahastosta
  • Valinnan tekee vuorovuosina Suomen Kansanmusiikkiliitto, Koirasen perhe tai näiden valitsema asiantuntija

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?