Juhani Hartman idoi Heikki Närväsen rastilla.
Arkkitehti Salla Paakkunainen arvelee, että lasikatteinen kirkko toimivine oheispalveluineen kirkaistaisi merkittävästi Pälkäneen kuntaimagoa.
Kirkko vai markkinapaikka ja esiintymisareena, vai kaikkea yhtä aikaa? Lasilla katettu raunio vai kokonainen kulttuuripalvelujen rypäs? Mitä kaikkea Pälkäneen keskiaikainen kirkko voisi olla uuteen loistoon rakennettuna? Vai toisiko lasikate siihen loistoa lainkaan?
Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistys ja kunta järjestivät viime viikolla keskustelutilaisuuden, jossa kuntalaiset pääsivät sanomaan sanansa mahdollisiin rauniokirkon kattamissuunnitelmiin ja sen lähialueen muuhun mahdolliseen kehittämiseen. Yhdistyksen nykyisen vetäjä Kalle Vaismaa esittäytyi samalla yleisölle uudessa puheenjohtajan tehtävässään.
Museoviraston toissa syksynä antama kirkon lasikatetta puoltava lausunto herätti uudelleen suunnitelmat, jotka viime vuosikymmenellä haudattiin nimenomaan Museoviraston kielteisen suhtautumisen vuoksi.
Vanhankirkon lasikatteesta laadittu esiselvitys valmistui viime vuoden lopulla. Selvityksen laatija, paikallinen matkailuyrittäjä Heikki Närvänen esitteli tuloksia tilaisuuden alustukseksi. Yleisöpalautetta varten tilaisuudessa oli pisteitä, joilla oli tilaisuus sekä keskustella että kirjoittaa omia mielipiteitään.
Menestystarina olisi mahdollinen
Toimittaja, paikallishistorian tuntija Terhi Reskola piti hyvin todennäköisenä, että lasikatteisesta rauniokirkosta tulisi
Terhi Reskola toivoisi, että Pälkäneen merkittävä historia tuotaisiin esiin ansaitsemallaan tavalla. Kalle Vaismaa kirjoitti ideoita näkyviin.
Pälkäneelle matkailun vetonaula.
– Sellainen kohde olisi niin ainutlaatuinen, että olisi vaikea uskoa, ettei se houkuttelisi kävijöitä, hän arveli.
Samaan yhteyteen voisi hänen mielestään liittää muutakin paikkakunnan historiaa.
– Olen aina ajatellut, että Kostianvirran taistelusta pitäisi saada museo samaan tapaan kuin Belgiassa on tehty Waterloon taistelusta. Historiaa ei ole saatu tuotua Pälkäneellä kunnolla esille, koska siltä on puuttunut paikka. Tapahtuma
tarvitsee aina paikan, johon se voi kiinnittyä; ja jos kirkko olisi kyllin vetovoimainen, sen ympärille voisi kehittää kokonaisen museokeskuksen, Reskola pohti.
Arkkitehti Salla Paakkunainen uskoi myös, että Pälkäneen kuntaimago hyötyisi lasilla katetusta kirkosta. Matkailun menestystarina vaatisi kuitenkin hänen mielestään muitakin ratkaisuja: esimerkiksi entinen Finntavernan alue pitäisi saada käyttöön ja mahdollisesti rakentaa yli- tai alikulku Lahdentien yli Aapiskukolta kirkon puolelle.
– Itse kirkon arkkitehtuurin pitäisin mahdollisimman yksinkertaisena. Alttaritaulun hyväksyn, mutta itse katteeseen en lähtisi suunnittelemaan kaiverruksia tai muuta ylimääräistä enkä myöskään toisi kirkkopihaan muita lasielementtejä, koska tila on kuitenkin pieni, Paakkunainen linjasi.
Eurot ratkaisevat
Kunnanjohtaja Janita Koivisto totesi, että kunnan kannalta lasikatehanke on myönteinen, mikäli se alkaa tuoda lisää
Kunnanjohtaja Janita Koivisto (keskellä) toivoisi paikallisten yrittäjien kiinnostuvan Vanhankirkon kehittämisestä.
veroeuroja kuntaan. Hän painotti, että huolellinen suunnittelu on tässä vaiheessa ratkaisevan tärkeää.
– Meidän pitäisi yhdessä luoda niin hyvä konsepti, että voisimme luottaa hankkeen etenemiseen. Kerralla sitä ei missään tapauksessa voi toteuttaa, mutta jos voidaan edetä palasissa, uskon, että mahdollisuudet ovat hyvät, Koivisto totesi.
Hän uskoi, että jos kirkko selkeästi hyödyttäisi paikallista elinkeinoelämää, kunta olisi puolestaan valmis osallistumaan huolto- ja ylläpitokuluihin.
– Toivon, että paikalliset yrittäjät lähtisivät vakavissaan miettimään vaihtoehtoja, joita hanke voisi heille tarjota. Muualta maailmasta on esimerkkejä siitä, että tämänkaltaiset kohteet ovat vaikuttaneet laajasti koko paikkakunnan elinkeinoelämään, hän muistutti.
Juhani Järvinen muistuttaa, että rauniokirkkoa on aina kohdeltava kirkkona ja hautausmaana.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Juhani Järvinen suhtautui puolestaan varauksellisesti varsinkin ajatukseen kirkon maallisista käyttötarkoituksista.
– Seurakunnan näkökulmasta kirkko pysyy aina kirkkona. Sekä sitä että ympäröivää hautausmaata on kohdeltava kunnioittaen eikä siellä voi ehdoitta toteuttaa mitä vain. On muistettava, että hautarauha alueella säilyy aina, hän sanoi.
Hän mietti myös kirkon hallinnointia ja maksajan tehtäviä.
– Seurakunta on kirkon omistaja, joten meidän on mietittävä tarkoin, miten koko kokonaisuuden huolto jatkossa kustannettaisiin. En haluaisi jättää lapsillemme sellaista taakkaa, että he olisivat sidottuja suuriin ylläpitokustannuksiin, Järvinen pohti.
Hanke tarvitsisi heti vetäjän
Lasikatto on merkittävä elinvoimatekijä Pälkäneelle, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoi.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä arvioi, että selvitykseen tarvitaan joitakin tarkennuksia, joiden jälkeen ehdotus voidaan tuoda kunnanhallituksen käsittelyyn vielä tämän vaalikauden aikana.
Hän uskoi, että kysymyksessä voi olla kunnan kannalta erittäin merkittävä elinvoimatekijä, mutta sen toteuttaminen vaatii alusta asti ammattimaista otetta.
– Jos lasikatehanketta ryhdytään todella viemään eteenpäin, se tarvitsee tästä lähtien täysipäiväisen palkallisen hankevetäjän. Vapaaehtoistyöksi tai jonkun virkailijan sivutoimeksi tämä on liian laaja ja vaativa työ, hän muistutti.
Laesterä muistutti, että Museoviraston kattamislupa koskee lasikatetta eikä muita vaihtoehtoja. Jos siis päätettäisiin luopua lasikatesuunnitelmasta, palattaisiin lähtöruutuun.
– Suhtautuisin tähän positiivisesti, mutta kunnan osalta demokratia ratkaisee. Toivon kuitenkin, että pohtisimme tätä mieluummin ratkaisu- kuin ongelmakeskeisesti, hän totesi.
Viimeisimmät kommentit