Pälkäneläinen Reino Mantsinen ja kangasalalainen Christian Geiger saivat kunniamaininnan, kun Ely-keskus jakoi perjantaina Pirkanmaan ympäristöpalkinnon.
Reino Mantsinen on biotalouden edelläkävijä. Hänen perustamansa Humuspehtoori aloitti 2000-luvun alussa metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteiden kierrätyksen ensimmäisenä Suomessa.
Muun muassa hiilensidontaa, biotaloutta ja kierrätystä kehittäneen Humuspehtoorin keksinnöillä on lukuisia patentteja. Yrityksessä on tehty sukupolvenvaihdos, mutta Mantsinen jatkaa edelleen ideointi- ja kehitystyötä.
Humuspehtoori kompostoi ja tuottaa maanparannusaineita Pälkäneen entisellä kaatopaikalla Aukeasuolla sekä Janakkalassa. Yli 30 vuotta ympäristöalaa kehittäneen Mantsisen ura ei ole ollut helppo, vaan uusien menetelmien kehittäjä on joutunut käymään monia viranomaisvääntöjä ja valitusprosesseja.
Kantokylässä asustava ja Sri Lankassa lomaileva Mantsinen ei päässyt paikalle palkintotilaisuuteen. Myös kangasalalainen Christian Geiger oli poissa. Pirkanmaan linnusto -kirjan kunniamaininnan nousivat Lasse Kosonen ja Pekka Rintamäki. Lisäksi palkittua teosta oli tekemässä Petri Seppälä.
Kosonen ja Rintamäki jakoivat osan kunniasta myös taittajana toimineelle Harri Suloselle.
– Lähetimme joidenkin lintujen tekstit, kuvat ja kartat muutamille taittajille ja pyysimme heiltä ehdotusta ulkoasusta. Harrin ehdotus oli selkeästi paras. Lintuharrastajana hän ymmärsi muun muassa kuvien merkityksen.
Pirkanmaan linnusto -kirjan ensimmäinen reilun tuhannen kappaleen painos myytiin nopeasti loppuun. Myös toinen painos käy kaupaksi hyvää tahtia.
Perusteellinen teos esittelee kaikki 336 Pirkanmaalla tavattavaa lintulajia sekä kertoo, missä ja milloin ne voi nähdä. Vaikka viimeiset lajit lisättiin juuri ennen painoon menoa, kirja on jo pari lajia vaillinainen.
– Nyt lajeja on jo 338, sillä lisää on tullut kolme ja yksi on poistunut.
Pirkanmaan ympäristöpalkinnon sai Sastamalan kaupungin maaseutujohtaja Katariina Pylsy.
– Palkinto annetaan erityisestä ympäristöteosta tai pitkäaikaisesta ympäristön hyväksi tehdystä työstä. Viranhaltijoita ei palkita heille kuuluvasta työstä, vaan heidän pitää tehdä enemmän kuin heiltä odotetaan, tutkimusprofessori ja palkintoraadin puheenjohtaja Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo.
Pylsy palkittiin Ritajärven luonnonsuojelualueen perustajana ja kehittäjänä. Hän on ollut avainasemassa suojelualueen ideoinnissa, rahoituksen hakemisessa ja hankkeen toteuttamisessa sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnassa.
Kolme erämaista metsäjärveä käsittävä suojelualue tunnetaan kivikkoisuudestaan ja valtavista siirtolohkareista. Ritajärvellä liikkuminen helpottui, kun Pylsyn talkooporukka pystytti alueelle viime kesänä 150 opastetta.
Ympäristöpalkinto on jaettu Pirkanmaalla vuodesta 1987 lähtien. Tänä vuonna palkintoehdotuksia tehtiin 11.
Pirkanmaan ympäristöpalkinnon saajan valitsi raati, johon kuuluivat puheenjohtaja Tom Friskin lisäksi Pirkanmaan ELY-keskuksen johtaja Olli Madekivi, kehittämispäällikkö Matti Saura, ympäristöasiantuntija Johannes Järvinen, ympäristöasiantuntija Emmi Lehkonen sekä viestintäasiantuntija Mari Peltonen.
Kommentointi on suljettu.