Kostian koulu: Viidesluokkalaiset uppoutuivat satavuotiaaseen Suomeen monessa aineessa ja monesta kuvakulmasta

Koulun Suomi 100 -näyttely haastoi vieraatkin tekemään

Lassi Tuominen, Ari-Pekka Matikainen ja Niilo Rauhala lukivat Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset – teoksen innoittamana syntyneitä tarinoita. Kaskenpolttajamaalauksen ihmiset tuntuivat likaisilta ja viidesluokkalaisten kertomukset surullisilta.

Elina Räväsmäki, Kiia Fransnell ja Minttu Heikkonen loikoilivat patjalla katsomassa Juhani Palmun innoittamana syntyneitä latoteoksia.

Kun koululaiset pääsevät rakentamaan taidenäyttelyn, se tehdään näyttelyvieraiden ehdoilla. Kostian koulun viidesluokkalaisten Suomalaista kulttuuria ja taidetta -näyttelyssä vieraille tarjottiin muutakin tekemistä kuin teosten äärellä kiertelyä.

Kävijät pääsivät nimeämään suomalaisia suosikkiurheilijoitaan ja ideoimaan, mitä sampo voisi Kostian koululle takoa. Näyttelyssä piirrettiin kalliomaalauksia, väritettiin kuvia, pelattiin Suomi-aiheisia lautapelejä ja jopa tanssittiin ja laulettiin kansallissoitin kanteleen tahtiin.

Näyttelyopas Annika Koski esitteli vuoden luontokuvia sekä oppilaiden omia luontokuvia. Hänen oma kuvansa oli upea talvinen aurinko takaovelta kuvattuna. Moni muukin oli ikuistanut kännykkäkameralla hienoja maisemia ja lumoavia tunnelmia kotinurkilta.

Taulujakin katseltiin hieman toisella tavalla ja toisesta kuvakulmasta kuin perinteisesti on totuttu. Suomalaisen klassikkoteoksen osia tutkittiin luukun läpi pala kerrallaan ja Juhani Palmun innoittamana syntyneitä latoteoksia ihasteltiin led-kynttilöiden tunnelmallisessa valossa patjalla selällään köllötellen.

– Heitin liikuntatunnilla, että piirustuksethan voisi kiinnittää kattoon, Ella Laukkanen kertoo idean synnystä.

Patjavarastoon rakennettu osa näyttelystä kulki ”nuorten nurkkauksena”.

– Kun kaikki haluaisivat loikoilla patjoilla, Laukkanen perustelee nimeä.

Nuoret varmaan lähtisivät innokkaammin muihinkin näyttelyihin, jos teoksia voisi katsella vaakatasossa ja näyttelyssä saisi tehdä itse samaan tapaan kuin Kostian koulun viidesluokkalaisten näyttelyssä.

 

Aiheeseen uppouduttiin monessa aineessa

Amanda Kallio tutustui Haavoittunut enkeli -klassikkoteoksesta tehtyihin analyyseihin.

Juhlasaliin sekä sen pallo- ja patjavarastoihin koottu näyttely juhlisti Suomi 100 -juhlavuotta. Näyttelyn teoksia on valmisteltu pitkin talvea.

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti projektissa uppouduttiin satavuotiaaseen Suomeen käytännössä kaikissa kouluaineissa. Mukana on jopa liikuntatunneilla otettuja valokuvia lumileikeistä.

Torstaina pystytettyyn näyttelyyn saatiin vieraaksi vanhempia ja perjantaina koulun muut oppilaat pääsivät tutustumaan siihen.

Näyttelyoppaina toimineet viidesluokkalaiset kertoivat auliisti teoksista ja niiden synnystä, kun joku kiinnostui aiheesta enemmän. Lisäksi näyttelyn koonneet oppilaat innostivat vieraita tekemään ja kokeilemaan. Oppaat olivat tehtäväänsä niin sitoutuneita, että osa saapui esittelytehtäviin jo ennen koulupäivän alkua.

 

Suomi-tietoa ja elämyksiä

Patjavarastossa laulettiin kanteleen säestyksellä.

Viidesluokkalaiset innostivat näyttelyvieraat kansantanssiin.

Monipuolinen näyttely oli opettavainen sekä tekijöilleen että kävijöilleen. Viidesluokkalaiset olivat syventyneet Suomi-aiheeseen niin perusteellisesti, että vanhemmatkin katselivat kotimaansa vaiheita ja saavutuksia uudesta kulmasta.

Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -klassikkoteos kertoi reilun sadan vuoden takaisesta tiedonvälityksestä. Silloin kirkolle matkattiin kuulemaan paitsi sanaa, myös uutisia. Sen rinnalla viidesluokkalaiset olivat tutkiskelleet nykyajan tiedonvälitystä, kuten kännyköiden viestiketjuja. Muutamassa sukupolvessa tapahtunut muutos on valtava.

Viidesluokkalaiset olivat näyttelyä kootessaan uppoutuneet klassikkoteoksiin monella tavalla: piirtäneet niiden yksityiskohtia, analysoineet niitä, kirjoittaneet niiden pohjalta tarinoita ja nykyajan mukaelmia.

Akseli Gallen-Kallelan 1800-luvun lopun tulkinta sammon taonnasta edusti entisaikojen teknologiaa: lieskoja ja taontaa. Vieressä esitellyt viidesluokkalaisten sammot olivat huomattavasti modernimpia vempaimia.

Hauskojen teosten äärellä jokainen pääsi syventymään aiheeseen omalla tasollaan. Pienimmille jäi mieleen kalevalainen ihmekone, kun he ideoivat, mitä toivoisivat omalle koululleen sammolta: pidempiä välitunteja, herkku- ja pitsapäiviä sekä liukumäkiä pihalle. Vanhemmat saattoivat saman aiheen äärellä uppoutua kalevalaiseen mytologiaan ja klassikkotaiteilijoiden väkevään ilmaisuun.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?